SDP ja Kepu rikkovat YT-lakia

Sivstetäänpä:


http://www.kio.fi/lmperus/yt.htm

6 §

Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat

Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat ovat:

1) henkilöstön asemaan vaikuttavat olennaiset muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä, töiden järjestelyssä ja siirrot tehtävistä toisiin;

2) olennaiset kone- ja laitehankinnat niiden henkilöstövaikutusten osalta sekä henkilöstön asemaan vaikuttavat olennaiset työtilojen järjestelyt ja tuotevalikoiman sekä palvelutoiminnan muutokset;

3) yrityksen tai sen jonkin osan lopettaminen tai siirto toiselle paikkakunnalle taikka sen toiminnan olennainen laajentaminen tai supistaminen;

3 a) liikkeen luovutuksen, jakautumisen tai sulautumisen tapahduttua siitä mahdollisesti johtuvat henkilöstön osa-aikaistamiset, lomauttamiset ja irtisanomiset sekä niihin liittyvät koulutus- ja uudelleensijoitusratkaisut;

3 b) tuotannollisista ja taloudellisista syistä toimeenpantavat osa-aikaistamiset, lomauttamiset ja irtisanomiset sekä niihin liittyvät koulutus- ja uudelleensijoittamisratkaisut, mukaan lukien yrityksen saneerausmenettelyn yhteydessä toimeenpantavat sanotunlaiset henkilöstöjärjestelyt;

3 c) henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat ja niihin suunnitelmakaudella tehtävät muutokset;

4) rationalisointitoiminnan määräaikaissuunnitelma, henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat ja niihin suunnitelmakaudella tehtävät muutokset, työsuojelun toimintaohjelma sekä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan sisällytettävät toimenpiteet naisten ja miesten tasa-arvon toteutumisen jouduttamiseksi työpaikalla;

5) edellä 1-4 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden johdosta suoritettavat järjestelyt, jotka koskevat henkilöstön määrää eri työtehtävissä;

6) säännöllisen työajan aloittamisen ja lopettamisen samoin kuin lepo- ja ruokailutaukojen ajankohdat;

7) yrityksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat periaatteet; muutoin ulkopuolisen työvoiman käyttö on käsiteltävä siten kuin 9 §:ssä säädetään.

8) työhönoton periaatteet, sen menetelmät, työhönoton yhteydessä kerättävät ja työhöntulijalle annettavat tiedot sekä työhön perehdyttämisen järjestelyt;

9) sisäiseen tiedotustoimintaan liittyvät, tiedotuslehtiä, ilmoitustauluja ja tiedotustilaisuuksien järjestämistä koskevat asiat;

10) yrityksen työsäännöt ja niihin verrattavat järjestyssäännöt sekä aloitetoiminnan säännöt;

11) yhteistyökoulutusta ja ammatillista koulutusta koskeva talousarviosuunnitelma:

12) yhteistyökoulutuksen järjestäminen;

13) työsuhdeasuntojen jakamisessa noudatettavat yleiset periaatteet ja osuuksien määrittely henkilöstöryhmittäin, ei kuitenkaan siltä osin kuin kysymyksessä ovat yrityksen johdon työsuhdeasunnot;

14) yrityksen sosiaalitoiminnan eri tarkoituksiin varaamien varojen puitteissa työpaikkaruokailun ja lastenhoidon järjestäminen, työpaikan sosiaalitilojen käyttö ja suunnittelu, kerho- ja lomatoiminta, henkilöstölle myönnettävät avustukset tai lahjoitukset sekä 13 kohdassa tarkoitettujen periaatteiden mukaisesti työsuhdeasuntojen jakoperusteiden vahvistaminen ja niiden mukainen asuntojen jakaminen; sekä

15) yrityksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat periaatteet.

Tutkain kirjoitti:

Sivstetäänpä:


http://www.kio.fi/lmperus/yt.htm

6 §

Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat

Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat ovat:

1) henkilöstön asemaan vaikuttavat olennaiset muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä, töiden järjestelyssä ja siirrot tehtävistä toisiin;

2) olennaiset kone- ja laitehankinnat niiden henkilöstövaikutusten osalta sekä henkilöstön asemaan vaikuttavat olennaiset työtilojen järjestelyt ja tuotevalikoiman sekä palvelutoiminnan muutokset;

3) yrityksen tai sen jonkin osan lopettaminen tai siirto toiselle paikkakunnalle taikka sen toiminnan olennainen laajentaminen tai supistaminen;

3 a) liikkeen luovutuksen, jakautumisen tai sulautumisen tapahduttua siitä mahdollisesti johtuvat henkilöstön osa-aikaistamiset, lomauttamiset ja irtisanomiset sekä niihin liittyvät koulutus- ja uudelleensijoitusratkaisut;

3 b) tuotannollisista ja taloudellisista syistä toimeenpantavat osa-aikaistamiset, lomauttamiset ja irtisanomiset sekä niihin liittyvät koulutus- ja uudelleensijoittamisratkaisut, mukaan lukien yrityksen saneerausmenettelyn yhteydessä toimeenpantavat sanotunlaiset henkilöstöjärjestelyt;

3 c) henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat ja niihin suunnitelmakaudella tehtävät muutokset;

4) rationalisointitoiminnan määräaikaissuunnitelma, henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat ja niihin suunnitelmakaudella tehtävät muutokset, työsuojelun toimintaohjelma sekä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan sisällytettävät toimenpiteet naisten ja miesten tasa-arvon toteutumisen jouduttamiseksi työpaikalla;

5) edellä 1-4 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden johdosta suoritettavat järjestelyt, jotka koskevat henkilöstön määrää eri työtehtävissä;

6) säännöllisen työajan aloittamisen ja lopettamisen samoin kuin lepo- ja ruokailutaukojen ajankohdat;

7) yrityksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat periaatteet; muutoin ulkopuolisen työvoiman käyttö on käsiteltävä siten kuin 9 §:ssä säädetään.

8) työhönoton periaatteet, sen menetelmät, työhönoton yhteydessä kerättävät ja työhöntulijalle annettavat tiedot sekä työhön perehdyttämisen järjestelyt;

9) sisäiseen tiedotustoimintaan liittyvät, tiedotuslehtiä, ilmoitustauluja ja tiedotustilaisuuksien järjestämistä koskevat asiat;

10) yrityksen työsäännöt ja niihin verrattavat järjestyssäännöt sekä aloitetoiminnan säännöt;

11) yhteistyökoulutusta ja ammatillista koulutusta koskeva talousarviosuunnitelma:

12) yhteistyökoulutuksen järjestäminen;

13) työsuhdeasuntojen jakamisessa noudatettavat yleiset periaatteet ja osuuksien määrittely henkilöstöryhmittäin, ei kuitenkaan siltä osin kuin kysymyksessä ovat yrityksen johdon työsuhdeasunnot;

14) yrityksen sosiaalitoiminnan eri tarkoituksiin varaamien varojen puitteissa työpaikkaruokailun ja lastenhoidon järjestäminen, työpaikan sosiaalitilojen käyttö ja suunnittelu, kerho- ja lomatoiminta, henkilöstölle myönnettävät avustukset tai lahjoitukset sekä 13 kohdassa tarkoitettujen periaatteiden mukaisesti työsuhdeasuntojen jakoperusteiden vahvistaminen ja niiden mukainen asuntojen jakaminen; sekä

15) yrityksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat periaatteet.

...missä virastossa, ja milloin, ja miltä osin ovat kepu ja SDP rikkoneet YT-lakia.

Luin Vanhasen puheen

http://www.valtioneuvosto.fi/vn/liston/base.lsp?r=58427&k=fi

ja olen ehdottomasti samaa mieltä, että nyt on oiva tilaisuus tarttua valtion osalta alueellistamiseen. Perustelu löytyy siitä puheesta ytimekkäästi tästä:

"
Alueellistamisen puolesta voidaan esittää vahvoja perusteita. Suuri osa valtion henkilöstöstä siirtyy lähiaikoina eläkkeelle. Keskushallinnon piirissä työskentelee pääkaupunkiseudulla noin 22 000 henkeä, joista 13 500 lähtee eläkkeelle tai siirtyy muualle vuoteen 2015 mennessä.
"

Muutoinkin puheesta löytyi monta hyvää perustetta alueellistamisen toteuttamiseksi juuri nyt.

En siis ole sinällään alueellistamista vastaan, mutta yt-menettelyä ei ole käytetty, ainkaan keskussotilassairaalan osalta, lain edellyttämällä tavalla. Samoin PTL on saanut lukea lähinnä lehdistä, mitä heidän päänsä menoksi on valtiovallan osalta suunniteltu.

Raportin mukaan Ahon hallituksen aikana alueellistamista tuettiin esimerkiksi Lapin osalta hävittämällä 5 500 valtion työpaikkaa, tähän Vanhanenkin kiinnitti puheessaan huomiota:

"
Suuntaa käännettäessä sopeutumisen hyväksi pitää tehdä paljon. Kun Kainuu menetti kymmenessä vuodessa puolet valtion työpaikoistaan, ei aiheesta noussut valtakunnan tasoista keskustelua. Kun Kemijärvi Lapissa menetti viime syksynä 250 teollista työpaikkaa, siitä nousi aiheellinen valtakunnallinen häly. Mutta kun Lappi menetti kymmenessä vuodessa 6 500 työpaikkaa valtion budjettitalouden ja liikelaitosten piiristä, ei siitä ole kirjoitettu näyttäviä pääkirjoituksia etelää myöten.
"

Koko Ahon hallituksen alueellistamis-saldo oli muuten 100 000 valtiollista työpaikkaa vähemmän. Kun esimerkiksi Lapissa ja Kainuussa hävisi 40% valtiollisista työpaikoista ja esim. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalta hävisi yli puolet valtion työpaikoista, 76% Uudenmaan valtiollisista työpaikoista säilyi. Että sellaista alueellistamispolitiikkaa Keskustalta.

Niin, hallituksen taktiikka onkin piilottaa Liite 1, jossa virastot on jo jaettu. Sitten kun tämä listan mukainen jako vihdoin ja viimein julkaistaan, todetaan, että voi voi, eikö Kajaani kiinnosta? Siinä varmasti valtion virkamies ottaa uutiset hymyillen vastaan ja lompsii työvoimatoimistoon etsimään uusia haasteita, kunhan ne työnantajaa rasittavat pakolliset yhteistoimintakuviot ollaan saatu päätökseen minkään muuttumatta. *)

Jotta ministerit pitävät kasvonsa, haukutaan Mannisen (kesk.) toimesta koko valtiosihteeri Volasen (kesk.) johtaman ryhmän esitys ja Rajamäen (sd.) toimesta sisäministeriön ylin virkamies Kilpi (sd.) - vaikka herrat ovat pari päivää aiemmassa kokouksessa hyväksyneet alueelistamistyöryhmän esityksen. Hallitus todellakin on yhteistyökykyinen, ainakin paskan valuttamisessa alaisille.

Uusin ryppy hallituksen välisessä rekisteröidyssä parisuhteessa tosin ilmaantuu jo samalla viikolla. Ensin ministeri Koskinen (sd.) ehtii haukkua koko listan Keskustan virkamiesten välistävedoksi ( unohtaen demarivirkamiehet ) ja SDP:n osalta haudatuksi. Kuitenkin heti seuraavana päivänä hän ilmoittaa Hämeen Sanomissa, että Hämeenlinna on hyvä kanditaatti useammankin viraston loppusijoituspaikaksi. Ottavatkohan Hämeenlinnalaiset Koskista enää koskaan tosissaan?

Seuraavaksi Backmania (sd.) kiinnostaa yhä hajasijoitus, mutta vain SDP:n ehdoilla. Jos sanonnan mukaan Kepu pettää aina, niin mitä voidaan sanoa SDP:n viimeisen vuoden aikana tekemistä iltalypyistä? Lähes kaikki korkean tason virkanimityksetkin ( pl. Ahon nimittämistä Sitran johtoon ) ovat menneet demareille. Vanhasen puheetkin tuntuvat nykyisin olevan Heinäluoman revisoimia. Mikä on se voima, jolla SDP pitää hallituksen suurinta puoluetta pässinä narussa päivästä toiseen? Vieläpä Vanhasen ylistäessä hallituksen yhteistyökykyä kiihtyvään tahtiin.



*) Manööveri on samaa luokkaa, kuin Heinäluoman ollessa päättämässä sekä SAK:n irtisanoessa sihteereitään, että jakaessa kultaisia kädenpuristuksia johtajilleen ja samaan aikaan haukkuessaan mm. Elisan irtisanomisia ja ylisuuria optioita.