kun mistään ei tunnu löytyvän mitään tietoa.
Kai tätä palstaa edes yks tuleva tai oleva kasvatustieteilijä lukee =/ Tai edes sellasen serkku tai veljen kaveri?
Niin että kerroppa, jos edes luulet tietäväsi, että mitä ihmisiä kasvatustiedettä opiskelevista tulee? Saako ne opettajan pätevyyden? Kuinka paljon pitää opiskella siihen lisää, että sais luokanopettajan pätevyyden vai onko siinä edes mitään ideaa?
Mitenhän paljon kasvatustieteen ja kasvatuspsykologian opinnot eroaa toisistaan? Entä työpaikat, joihin ne valmistaa? Oispa kiva tietää jotain työllisyystilanteesta.. tuskin se kovin hyvä on. Ja palkatkin on tietysti mita on.. ainakin siis opettajilla tunnetusti. No eipä sitä työtä rahan takia tehdäkään.
Kerro edes jotain. Ihan mitä vain. Kerro kaikki mitä tiedät!
Kai tätä palstaa edes yks tuleva tai oleva kasvatustieteilijä lukee =/ Tai edes sellasen serkku tai veljen kaveri?
Niin että kerroppa, jos edes luulet tietäväsi, että mitä ihmisiä kasvatustiedettä opiskelevista tulee? Saako ne opettajan pätevyyden? Kuinka paljon pitää opiskella siihen lisää, että sais luokanopettajan pätevyyden vai onko siinä edes mitään ideaa?
Mitenhän paljon kasvatustieteen ja kasvatuspsykologian opinnot eroaa toisistaan? Entä työpaikat, joihin ne valmistaa? Oispa kiva tietää jotain työllisyystilanteesta.. tuskin se kovin hyvä on. Ja palkatkin on tietysti mita on.. ainakin siis opettajilla tunnetusti. No eipä sitä työtä rahan takia tehdäkään.
Kerro edes jotain. Ihan mitä vain. Kerro kaikki mitä tiedät!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Toivon tietäväni mikä minusta tulee isona... Monet kasvatustieteilijät painivat asian kanssa vielä opiskeluaikanakin. Luulen, että osasyy on se, että työelämässäkin tunnetaan suhteellisen huonosti kasvatustieteilijän työkenttää.
Kasvatustiede on yleistä kasvastustiedettä, jossa keskitytään oppimisen, koulutuksen ja kasvatuksen aloihin. Kasvatuspsykologia puolestaan keskittyy oppimisen psykologiaan, ja eroaa painotukseltaan tavallisesta psykologiasta (psykologiassa käydään esim. kliinistä psykologiaa tms. Toki on laaja-alaista opiskelua.)
Kasvatustiedettä pääaineenaan opiskelevista ei tule automaattisesti päteviä opettajia, vaan heidän tulee opiskella joko tutkintoon sisällytettävät tai tutkinnon jälkeen opettajan pedagogiset opinnot, jotka antavat virallisen opettajan pätevyyden. Tämä pätevyys ei ole luokanopettajan pätevyys vaan aineen-, ja ammatillisen tai aikuiskoulutuksen alalle. Opetettavat aineet riippuvat siitä, mitä on itse opiskellut sivuaineina. Mikäli haluaa luokanopettajan pätevyyden, voi hakeutua kyseiseen (siis luokanope) koulutusohjelmaan tai myöhemmin pätevöityä erillisissä muuntokoulutuksissa. Osa kasvatustieteen opinnoista on sisällöllisesti samoja kuin luokanopettaja koulutuksessa (nykyiset perustutkinnot ovat nimikkeeltään sekä luokanopeilla että kasvatustieteen opiskelijoilla kasvatustieteen maisteri)
Jos haluat luokanopettajaksi, mutta pelkäät ettet pääse, hae myös kasvatustieteen koulutusohjelmaan. Voit suorittaa valmiiksi osan opinnoistasi, vaikka myöhemmin opiskeluaikana haet luokanope koulutukseen ne, voidaan lukea hyväksi luokanopettaja tutkintoon. Ota kuitenkin ensin selvää, mitkä kurssit ovat vastaavia luokanopettajakoulutuksessa ja kasvatustieteen koulutusohjelmassa.
Tutkintoon kuuluvat sivuaineet määrittävät myös monen kasvatustieteilijän tulevaa uraa. Psykologia ja kasvatuspsykologia antavat valmiuksia ohjaukseen ja opetukseen. Esim. voi myöhemmin pätevöityä vaikka opintojen ohjaajaksi. (Joku voisi tästä tietää enemmän kuin minä)
Hallintotieteitä tai muita yhteiskuntatieteitä opiskelevat voivat sijoittautua koulutuksen suunnittelun, tutkimuksen ja kehittämisen alueille. Monet toimivat myös opettajina.
Tiedäthän suomen ikärakenteesta jotain? Opettajien keski-ikä kaikilla koulutusasteilla on aika korkea, joten eiköhän kasvatusalalta jotain töitä löydy, tosin rikastumaan siinä ei monikaan pääse.
Tässä lyhyesti, toivottavasti oli jotain apua edes.Eri yliopistojen nettisivuilta löytyy opinto-oppaita, joista voit lukea lisää eri kasvatusalan koulutusohjelmista. Esim. Hki, Joensuu, Jyväskylä, Oulu, Lappi, Turku
Tervetuloa alalle!
Löytyihän täältä edes yksi kasvatustieteilijä :) kiitos vastauksestasi. Jos vielä eksyt tähän keskusteluun (joku muukin saa vastata) niin oisko sulla minkäänlaista näppituntumaa siitä, miten hankala kasvatustiedettä on päästä opiskelemaan, jos ei ole alalta työ- tai opiskelukokemusta.
Meinaan vaan, kun haastatteluosio pohjautuu noihin kysymyksiin. Mitenhän heikoilla olen verrattuna vähän vanhempiin hakijoihin (tai reippaampiin), jotka ovat tajunneet hankkia jo kokemusta?
Todella hankala tehdä tähän alaan liittyviä valintoja, kun ei vielä tiedä paljoakaan työkentistä jne. Ehkäpä parasta onkin vaan pyrkiä sisään johonkin kasvatusalalle ja toivoa, että homma selkiytyy siellä edes vähän. Voihan sitä koulutusohjelmaa sitten vaihtaa.
Harmi kun missään ei ole mitään tilastoja tai tietoa siitä monellako pisteellä sisään pääsee.. tai hakijatilastoista yleensäkin. Onkohan hakijoiden määrä lähempänä sataa vai viittäsataa jne.? Omia mahdollisuuksia on todella vaikea punnita, kun ei ole mitään tietoa mistään. Riittääköhän haastattelussa pisteiden saantiin todella kova motivaatio ja kiinnostus alaa kohtaan =/
Hankalaa on, mutta kuten sanoit: "ei toivotonta kuitenkaan" =)
Jos tarkoitat ihan yleistä kasvatustiedettä, jossa ei ainakaan minun kohdallani ollut haastattelua, niin sisäänpääsy on melko helppoa. Kannattaa yrittää!
...ennemmin tai myöhemmin.
Luokanopettaja koulutukseen on yleensä enemmän hakijoita kuin eri kasvatustieteiden koulutusohjelmiin. Pisterajoja, edellisvuoden hakumääriä yms. löytyy yleensä joka kevät ilmestyvistä hakuopppaista. Taitavat kohta tuossa helmi- maaliskuussa ilmestyä tämän vuoden hakuoppaat. Lue ne tarkkaan, kun saat käsiisi. Niitä saa jokaisesta yliopistosta, minne sitten aiotkin hakea. Soittamalla yliopiston opiskelupalveluihin saa varmasti tilata, jos ei pääse itse sellaista hakemaan. (Tai löydä muualta)
Kasvatustieteiden koulutusohjelmiin (ei luokanopettajien) ei yleensä ole ollut haastattelua tai sovelutuvuuskoetta. (Kaikkien yliopistojen käytännöistä en tiedä). Itselläni oli aikoinaan kirjatentti sekä aineistokoe, joihin vastattiin kirjallisesti. Näissä mitataan asianhallintaa ja tiedon käsittelykykyä.
Koulutusohjelmaa voi tietyin rajoituksin vaihtaa. Luokanopettajaksi tulee kuitenkin luullakseni hakeutua pääsykokeen kautta. Mutta kannattaa ehdottomasti hakea esim. luokanope ja myös kasvatustieteen pääaineeseen pääsykokeissa. Jos sattuu, ettei heti tärppää, niin avoimen yliopiston kautta (tai PIA- opiskelijana eli perusopetukseen integroitu opiskelu) voi käydä testaamassa kiinnostustaan vaikkapa vain pieniä opintokokonaisuuksia tekemällä. Tosin niistä menee erillinen maksu.
Jos haastattelukysymykset pohjautuvat työ- tai opiskelukokemuksiin, voit ehkä peilata omia tavoitteitasi tai käsityksiä ja näkemyksiä näihin kysymyksiin. Uskoakseni sinullakin jotain kokemuksia on, minkä takia ala sinua kiinnostaa. Mieti, miksi olisit hyvä? Minkä takia haluat alalle? Riippuu ihan haastattelijoista, että mikä on motivaation osuus valinnassa, ja miten he sen tulkitsevat.
Tsemppiä hakuun =)
Toisin sanoen, jos luokanopettajaksi haaveilet, ei sinne ole muuta tietä kuin käydä OKL. Kasvatustiedettä lukevista voi tulla ammattikoulun opettajia, aikuisopettajia tms., mutta EI luokanopettajia. Monesti kasvatustieteilijät työskentelevät ihan vaikka yleisesti tällaisessa opiskelun suunnittelussa, ja organisoinnissa.
Te jotka olette hakeneet luokanopettajakoulutukseen... Millasilla papereilla ja kokemuksella pääsitte? Mikähän sinne on alin mahdollisuus? Kannattaako pelkillä papereilla edes hakea? Pitäiskö olla 5xL?
Vai onko joku päässyt vähemmälläkin. Tarkoitan nyt siis, että miten pääsee esivalinnasta pääsykokeeseen asti.
Mietin vaan, että onko kaikki pääsykokeisiin asti pääsevät olleet esim. kouluavustajana puoli vuotta tms.? Toivottavasti joku tietää jotain :)
ei opettajan palkka oo huono, kun otetaan huomioon se, että luokanopettajan opetusvelvollisuus on viikossa vain 24 h (aineenopettajalla vielä pienempi) tosin kokeet yms. tulee siihen päälle. sit viä todella pitkät ja hyvät lomat.
kyllä jotkut muutkin saisivat samanlaista palkkaa jos tekisivät "yhtä vähän" töitä... tosin onhan se koulutukseen nähden, mutta eihän lukion jälkeen tarvitse käydä yliopistossa kuin 4,5 vuotta, jos vaan jaksaa tehdä töitä...
Itse pyrin opiskelemaan Tampereelle Kasvatustieteisiin lastentarhanopettajan koulutusohjelmaan, kasv.t. kandidaatti on se tutkinto.
Eihän lastentarhanopettajat kovaa palkkaa saa, mutta työ on antoisaa.