Vuosi on aluillaan, mutta ennen kuin taas huomaakaan on alku kesä ja pääsykokeet ovella!!
Helsingin yo:n valtisikan pääsykokeet muodostuvat tänä vuonna kahdesta osasta: pääsykokirjan/kirjojen testausosasta ja aineistokokeesta.
Kysymys kuuluu, mitä vinkkejä teillä on antaa tuohon aineistokoeosuudesta selviytymiseen!
Esim.
- Miten voi/kannattaa valmistautua?
- Kokemuksia yhteiskuntatietellisten pääsykokeiden aineisto-osuudesta/kokeesta?
Jotain tulee tietysti myös itselle mieleen, kuten hyvän referoimis- ja syvälukutaidon hiominen... mutta mitkä olisivat parhaimmat tavat taitojen kartuttamiseksi?!
Haluaisin kuulla kokemuksia ja ajatuksia muilta asiaan enemmän tai vähemmän perehtyneiltä, KIITOS :)
Helsingin yo:n valtisikan pääsykokeet muodostuvat tänä vuonna kahdesta osasta: pääsykokirjan/kirjojen testausosasta ja aineistokokeesta.
Kysymys kuuluu, mitä vinkkejä teillä on antaa tuohon aineistokoeosuudesta selviytymiseen!
Esim.
- Miten voi/kannattaa valmistautua?
- Kokemuksia yhteiskuntatietellisten pääsykokeiden aineisto-osuudesta/kokeesta?
Jotain tulee tietysti myös itselle mieleen, kuten hyvän referoimis- ja syvälukutaidon hiominen... mutta mitkä olisivat parhaimmat tavat taitojen kartuttamiseksi?!
Haluaisin kuulla kokemuksia ja ajatuksia muilta asiaan enemmän tai vähemmän perehtyneiltä, KIITOS :)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kävin itse aikoinaan kahdet aineistokoekurssit. Toisella kurssilla oli huonot opettajat: kurssi oli ajan ja rahan haaskausta. Mutta toinen kurssi oli erinomainen: Me kävimme läpi vanhoja aineistokokeita, tutkimme mistä asioista oli aikaisempina vuosina annettu pisteitä, harjoittelimme korjaamaan toistemme vastauksia sekä saimme perusteelliset harjoitteluohjeet kotiin.
Aineistokoe on kuten mikä tahansa muukin koe: harjoittelu tekee mestarin. Aineistokoe on uuden oppimistilanne: annetaan vaikeahko teksti ja rajallinen määrä aikaa uuden asian omaksumiseen. Kokemukseni perusteella älykkäät ihmiset saavat hyviä pisteitä helposti mutta keskiverto-oppilaat(joiden opiskelumenestys on perustunut kovaan työhön ja pänttäämiseen) menestyvät heikommin aineistokokeessa. Tällaisten henkilöitten kannattaa valmistautua huolellisesti aineistokokeeseen!
Aineistokoe on aivan erityinen koetyyppinsä. Lukion äidinkielen kurssit voi unohtaa! (toki pahat kirjoitusvirheet jne. voivat jossain määrin alentaa tekstin kokonaiskuvaa). Syväprosessointiin kokeessa on tuskin aikaa.( Minä en ymmärrä koko syväprosessointikäsitettä, vaikka opintoviikkoja on jo 100 yliopistossa. Ovarit ovat tulleet prujuista noukituilla tärpeillä, vaikka prujut ovatkin olleet yhtä hebreaa!) Kannattanee keskittyä napsimaan helpot pisteet pois. Hyvätkin pisteet kokeesta tulee varsin vaatimattomalla tekstin hallinnalla! Se joka vastaa parhaiten saa täydet pisteet, muita verrataan tähän parhaaseen!
Pikaluvun harjoittelusta on valtavasti hyötyä. Onhan selvää, että jos tekstin ehtii lukea läpi 4 kertaa, tekstin osaa paremmin kuin jos sen ehtii lukea vain kerran läpi. Pikalukemisen harjoitteluvaiheessa tekstin ymmätäminen heikkenee, mutta sitten kun henkilö osaa kyseisen lukutekniikan, tekstin ymmärtäminen paranee(Aivot ymmärtävät kokonaisuuksia:lauseen yksittäiset sanat eivät merkitse mitään, mutta lauseen sanat yhdessä muodostavat mielekkään kokonaisuuden).
Ja pieneksi lohdutuksen sanaksi:ainahan kokeessa voi käydä hyvä tuuri. Jos aineistokoe on itsellesi tutusta aiheesta(tiedät asiat jo ennalta) niin voinet syväprosessoida jne. kokeen aikana.
Onnea valintakokeisiisi!
Itse yritän nyt kolmatta kertaa Helsingin Yliopistoon valtiotieteitä lukemaan. Kerran kokeilin sosiaalityötä, viime vuonna sosiaalipsykologiaa ja nyt tänä vuonna taas sosiaalityötä. :-) Itselläni on myös ollut vaikeuksia juuri tuon aineistokokeen kanssa. Suosittelen hankkimaan jonkin kirjoittamisoppaan, jossa kerrotaan erikseen aineiston käyttämisestä. Itsekin aion sellaisen hankkia lähiaikoina (tai ainakin lainata kirjastosta). Monissa tuollaisissa oppaissa on myös harjoituksia, joilla voi hioa taitojaan. Kannattaa myös ehdottomasti ostaa vanhat pääsykoepaperit, sillä niiden kanssa harjoittelemalla sinulla on hyvät mahdollisuudet pärjätä kokeessa. Eli ensin luet kirjaa mahdollisimman hyvin ja teet välillä aineistoharjoituksia (esim. katsot kirjan etusivulta aiheita ja valitset summassa aina yhden josta sitten teet harjoituksen käyttäen tietenkin kirjaa apunasi), sitten viimeisten viikkojen aikana keskityt tekemään vanhojen pääsykokeiden esseekysymyksiä. Muista kerrata aina joka päivä kuitenkin ainakin tunnin ajan jo edellä oppimaasi sillä muuten lukemisesi menee turhaan jos menetät oppimasi tiedon. Kertaus on oikeasti todella tärkeää pääsykokeiden kannalta. Kun menet kokeeseen niin että asiat ovat itsestään selvästi päässäsi, olet tottunut tekemään esseitä eivätkä ne hermostuta sinua niin hirveästi ja olet muutenkin onnistunut hieman rentouttamaan itseäsi.. et voi muuta kuin menestyä. :-)
Katso vielä muut vinkkini tuolta lukutekniikoiden kohdalta.. :-)
..että kannattaa myös tarkkailla eri medioita jos vaan mitenkään ehtii lukemisen/harjoittelun kärsimättä. Varsinkin valtiotieteellisissä kokeissa yleistiedolla on yleensä suuri merkitys. Lue joka päivä esimerkiksi Helsingin Sanomia tai jotakin muuta laadukasta lehteä selaillen läpi. Voi olla että kokeessa on kysymys jostakin kevään mielenkiintoisesta aiheesta jota on käsitelty paljon lehdissä. Vaikket voikan lainata itse lehtiä, voit saada mielenkiintoisia näkökulmia niistä ja näin ollen saada enemmän syvyyttä kirjoituksiisi kun olet miettinyt jo valmiiksi kysymyksessä olevia asioita.
Esimerkkinä viime vuoden sosiaalipsykologian koe.. Esseeaihe oli Euroopan unioni ja miten sitä voitaisiin kuvata sos.psykologian näkökulmasta. Siinä vaiheessa tuli täydellinen black out.. En ollut vuosiin lukenut EU:sta, en tiennyt sen elimistä juurikaan mitään ja muistin vain joidenkin euroedustajien nimet.. Jos olisin tiennyt tarkemmin EU:sta (yleissivistystä) niin minulle olisi ollut huomattavasti helpompaa vastata esseeseen. Lisäksi olisin voinut lukea joistakin EU:n ongelmista lehdessä ja näin muistaa ne sitten kokeessa. :-)
onko mikään kurssi muuten koskaan loppuunmyyty ? Epäilyttää kun aina mahtuu... Eräs tuttu kertoi, että sali oli puolityhjä.