Vaikka Ojala puhuukin omaan pussiinsa, on moni hänen mainitsemansa asia ajattelemisen arvoinen.
Miksi verolinjauksia venytetäisiin pitkälle 2005 puolelle? Kenen etuja Ihalainen tälla ajaa?
Miksi turvaverkot eivät kestäisi, jos käyttäjiä on vähemmän? 75% työllisyysaste tarkoittaisi yli 2/3 työtöntä vähemmän.
Eivätkö palvelut todellakaan ole merkittävä työllistäjä? 50% BKT:sta käytetään kulutukseen.
Eikö kireä verotus ole jo rasite suomalaisten elintasolle? Hinnat ovat eurooppalaiset, suurimman osan nettopalkat aasialaiset. Vain tehdastyöläiset ovat europpalaistuneet tässä mielessä.
http://www.mtv3.fi/uutiset/nettivieras/
23.01.03) Veroratkaisuja ei pidä vitkuttaa
Julkaistu 23.01.2004 (13:14)
Palvelutyönantajain toimitusjohtaja Arto Ojala korostaa kirjoituksessaan nopeiden veronalennusten tarvetta.
Hallitus on asettanut ohjelmassaan haastavat työllisyystavoitteet. Tavoite 100 000 uudesta työpaikasta on viimeisen puolen vuoden aikana etääntynyt eli nyt puhutaan ehkä 115 000 uudesta työpaikasta tavoitteen saavuttamiseksi. Vienti ei vieläkään vedä eikä teollisuus kykene toistaiseksi lisäämään työpaikkojaan. Kiina-ilmiökin vähentää vielä työpaikkoja.
Onkin kummallista, että Suomessa on ollut varaa olla käyttämättä kaikki se työllistämisen potentiaali, joka yhteiskunnassa kuitenkin on jo pitkään ollut. Kotimainen kysyntä on 1990-luvun puolivälistä lähtien kasvanut huomattavan hitaasti, hitaammin kuin missään muussa EU-maassa. Samaan aikaan vaihtotaseen ylijäämä on kasvanut älyttömiin mittoihin, noin 8 prosenttiin kansantuotteesta. Eikä alentumista ole näköpiirissä. Se jos mikä kertoo, että kotimaista kysyntää on padottu, on pidetty kansalaisia, palkansaajia, tietoisesti kulutusahdingossa. Kotimainen kysyntä on kuitenkin 60 prosenttia kokonaiskysynnästä ja yksityinen kulutus puolet bruttokansantuotteesta. Sen säätelyllä on siis huomattava merkitys talouden kehitykseen ja työllisyyteen.
Pääministeri Vanhanen käytti tärkeän puheenvuoron Veronmaksajien keskusliiton veropäivillä viime tiistaina. Siinä hän myönsi työllisyystavoitteen olevan karkaamassa ja totesi hallituksen reagoivan tähän vielä nopeasti hallituksen kehysbudjettipäätösten yhteydessä. Tämä on aivan luonnollista: jos tavoitteet eivät nykypolitiikalla näytä toteutuvan, tarvitaan voimakkaampaa politiikkaa. Kotimaisen kysynnän lisääminen on tietysti järkevää ja välttämätöntä. Osa kulutuksen lisäämiseen käytetyistä varoista valuu ulkomaille, mutta siihen meillä on ylijäämäisen vaihtotaseen takia huomattavasti varaa. Suurin osa jää kuitenkin kotimaahan lisäämään kysyntää ja ennen kaikkea parantamaan työllisyyttä.
Järjestelmän vastaisku tuli nopeasti. Lauri Ihalainen totesi tänään Ilkka-lehden haastattelussa ja radion ykkösaamussa, että "hätiköityjä ratkaisuja ei pidä tehdä. Esitykset verokevennyksistä tulisi olla vasta budjettiriihessä. Ne voitaisiin siirtää jopa kauemmas syksyyn, jolloin verokevennykset antaisivat pelitilaa tupo-kierrokselle. Verojen alennuksia ei saa ottaa pois palvelujen ja yhteiskunnan turvaverkon rahoituksesta".
Voi tätä käsittämätöntä vastuuttomuutta! Yhteiskunnassa työllisyys heikkenee silmissä, ja vastuullinen ay-johtaja kehottaa hallitusta vaan rauhassa odottelemaan. Miten kauan ay-johtajilla riittää rohkeutta vaatia, että palkansaajien kulutustaso pidetään yhtenä Euroopan alhaisimmista ja työttömyys lähes korkeimpana? Kaikki tietävät, mistä kulutuspotentiaalin heikkous johtuu: se johtuu kireästä verotuksesta.
En ymmärrä myöskään sitä, että edelleen puhutaan yhteiskunnan turvaverkkojen vaatimasta korkeasta verotuksesta. Nykyiset turvaverkot kestävät varsin hyvin alemmallakin verotuksella, kun turvaverkkojen käyttäjiä on vähemmän. Eli kun työllisyys on parempi ja työttömyys alhaisempi. Ja siihen voidaan vaikuttaa alentamalla radikaalisti verotusta, lisäämällä kotimaista kysyntää, yksityistä kulutusta, joka edelleen lisää työpaikkoja.
Lauri Ihalainen haluaa myöhentää verokevennyksiä katsoessaan talouspoliittista ympäristöä peruutuspeilistä. Tosiasia kuitenkin on, että olemme pahasti myöhässä verotuksen keventämisessä, ehkä jopa vuosia. Kansantalous on ajautunut uudenlaisen, ennen kokemattoman epätasapainon tilaan, jota meillä ei koskaan aiemmin ole ollut. Kansantalous on vaihtotaseylijäämien seurauksena ajautunut velallisesta velkojaksi. Se tarkoittaa, että pitää lisätä kulutusta, ei säästää!
Entä sitten tulopoliittinen ratkaisu ja verotuksen kytkeminen siihen? Aiemminhan näin on usein tehty, ja se on usein ollut myös poliittisista syistä viisasta. Mutta nyt ei ole aikaa odottaa ensi vuoden vaihteeseen asti. Varsinkaan tilanteessa, jossa tulopoliittisen ratkaisun syntymisestä ei kenelläkään voi olla tietoa, puhumattakaan takeita. Nykyiset sopimukset ovat voimassa aina helmikuun puoliväliin ensi vuonna, siis vielä yli vuoden. Kansantaloudella ja työttömillä ei ole aikaa odottaa niin kauan ja vielä epävarmuuden tilassa. Ja voitaisiinko kerran ajatella niinkin päin, että keventynyt verotus ja paraneva työllisyys luovat edellytyksiä järkevälle, kilpailukykyä tukevalle ja globalisaatioon vastaavalle työmarkkinaratkaisulle.
Mietittäisiinkö tätä vaikka yhdessä?
Arto Ojala, Palvelutyönantajien toimitusjohtaja
Miksi verolinjauksia venytetäisiin pitkälle 2005 puolelle? Kenen etuja Ihalainen tälla ajaa?
Miksi turvaverkot eivät kestäisi, jos käyttäjiä on vähemmän? 75% työllisyysaste tarkoittaisi yli 2/3 työtöntä vähemmän.
Eivätkö palvelut todellakaan ole merkittävä työllistäjä? 50% BKT:sta käytetään kulutukseen.
Eikö kireä verotus ole jo rasite suomalaisten elintasolle? Hinnat ovat eurooppalaiset, suurimman osan nettopalkat aasialaiset. Vain tehdastyöläiset ovat europpalaistuneet tässä mielessä.
http://www.mtv3.fi/uutiset/nettivieras/
23.01.03) Veroratkaisuja ei pidä vitkuttaa
Julkaistu 23.01.2004 (13:14)
Palvelutyönantajain toimitusjohtaja Arto Ojala korostaa kirjoituksessaan nopeiden veronalennusten tarvetta.
Hallitus on asettanut ohjelmassaan haastavat työllisyystavoitteet. Tavoite 100 000 uudesta työpaikasta on viimeisen puolen vuoden aikana etääntynyt eli nyt puhutaan ehkä 115 000 uudesta työpaikasta tavoitteen saavuttamiseksi. Vienti ei vieläkään vedä eikä teollisuus kykene toistaiseksi lisäämään työpaikkojaan. Kiina-ilmiökin vähentää vielä työpaikkoja.
Onkin kummallista, että Suomessa on ollut varaa olla käyttämättä kaikki se työllistämisen potentiaali, joka yhteiskunnassa kuitenkin on jo pitkään ollut. Kotimainen kysyntä on 1990-luvun puolivälistä lähtien kasvanut huomattavan hitaasti, hitaammin kuin missään muussa EU-maassa. Samaan aikaan vaihtotaseen ylijäämä on kasvanut älyttömiin mittoihin, noin 8 prosenttiin kansantuotteesta. Eikä alentumista ole näköpiirissä. Se jos mikä kertoo, että kotimaista kysyntää on padottu, on pidetty kansalaisia, palkansaajia, tietoisesti kulutusahdingossa. Kotimainen kysyntä on kuitenkin 60 prosenttia kokonaiskysynnästä ja yksityinen kulutus puolet bruttokansantuotteesta. Sen säätelyllä on siis huomattava merkitys talouden kehitykseen ja työllisyyteen.
Pääministeri Vanhanen käytti tärkeän puheenvuoron Veronmaksajien keskusliiton veropäivillä viime tiistaina. Siinä hän myönsi työllisyystavoitteen olevan karkaamassa ja totesi hallituksen reagoivan tähän vielä nopeasti hallituksen kehysbudjettipäätösten yhteydessä. Tämä on aivan luonnollista: jos tavoitteet eivät nykypolitiikalla näytä toteutuvan, tarvitaan voimakkaampaa politiikkaa. Kotimaisen kysynnän lisääminen on tietysti järkevää ja välttämätöntä. Osa kulutuksen lisäämiseen käytetyistä varoista valuu ulkomaille, mutta siihen meillä on ylijäämäisen vaihtotaseen takia huomattavasti varaa. Suurin osa jää kuitenkin kotimaahan lisäämään kysyntää ja ennen kaikkea parantamaan työllisyyttä.
Järjestelmän vastaisku tuli nopeasti. Lauri Ihalainen totesi tänään Ilkka-lehden haastattelussa ja radion ykkösaamussa, että "hätiköityjä ratkaisuja ei pidä tehdä. Esitykset verokevennyksistä tulisi olla vasta budjettiriihessä. Ne voitaisiin siirtää jopa kauemmas syksyyn, jolloin verokevennykset antaisivat pelitilaa tupo-kierrokselle. Verojen alennuksia ei saa ottaa pois palvelujen ja yhteiskunnan turvaverkon rahoituksesta".
Voi tätä käsittämätöntä vastuuttomuutta! Yhteiskunnassa työllisyys heikkenee silmissä, ja vastuullinen ay-johtaja kehottaa hallitusta vaan rauhassa odottelemaan. Miten kauan ay-johtajilla riittää rohkeutta vaatia, että palkansaajien kulutustaso pidetään yhtenä Euroopan alhaisimmista ja työttömyys lähes korkeimpana? Kaikki tietävät, mistä kulutuspotentiaalin heikkous johtuu: se johtuu kireästä verotuksesta.
En ymmärrä myöskään sitä, että edelleen puhutaan yhteiskunnan turvaverkkojen vaatimasta korkeasta verotuksesta. Nykyiset turvaverkot kestävät varsin hyvin alemmallakin verotuksella, kun turvaverkkojen käyttäjiä on vähemmän. Eli kun työllisyys on parempi ja työttömyys alhaisempi. Ja siihen voidaan vaikuttaa alentamalla radikaalisti verotusta, lisäämällä kotimaista kysyntää, yksityistä kulutusta, joka edelleen lisää työpaikkoja.
Lauri Ihalainen haluaa myöhentää verokevennyksiä katsoessaan talouspoliittista ympäristöä peruutuspeilistä. Tosiasia kuitenkin on, että olemme pahasti myöhässä verotuksen keventämisessä, ehkä jopa vuosia. Kansantalous on ajautunut uudenlaisen, ennen kokemattoman epätasapainon tilaan, jota meillä ei koskaan aiemmin ole ollut. Kansantalous on vaihtotaseylijäämien seurauksena ajautunut velallisesta velkojaksi. Se tarkoittaa, että pitää lisätä kulutusta, ei säästää!
Entä sitten tulopoliittinen ratkaisu ja verotuksen kytkeminen siihen? Aiemminhan näin on usein tehty, ja se on usein ollut myös poliittisista syistä viisasta. Mutta nyt ei ole aikaa odottaa ensi vuoden vaihteeseen asti. Varsinkaan tilanteessa, jossa tulopoliittisen ratkaisun syntymisestä ei kenelläkään voi olla tietoa, puhumattakaan takeita. Nykyiset sopimukset ovat voimassa aina helmikuun puoliväliin ensi vuonna, siis vielä yli vuoden. Kansantaloudella ja työttömillä ei ole aikaa odottaa niin kauan ja vielä epävarmuuden tilassa. Ja voitaisiinko kerran ajatella niinkin päin, että keventynyt verotus ja paraneva työllisyys luovat edellytyksiä järkevälle, kilpailukykyä tukevalle ja globalisaatioon vastaavalle työmarkkinaratkaisulle.
Mietittäisiinkö tätä vaikka yhdessä?
Arto Ojala, Palvelutyönantajien toimitusjohtaja
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ihalaisen tuen ilmaisu:
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=47908
"
Hallituksen tähänastiset veroratkaisut ovat Ihalaisen mielestä olleet oikeita, vaikka työllisyystavoitteiden toteutuminen näyttää aiempaa heikommilta. Koska poliittisten päättäjien keinot ovat rajoitetut, Ihalainen kaipaa vastuun kantoa myös työnantajilta ja elinkeinoelämältä.
"
Vastuullisena johtajana Ihalainen (oletan hänen olevan sellainen) varmaankin ymmärtää, että delegoinnin (vastuun siirron) on aina tapahduttava niin, että tehtävän vastaanottanut saa sellaiset työkalut, jotta hän voi suoritua tehtävästään. Ojala ja Vanhanen ne työkalut jo luettelivat, joten voinemme olettaa, että myös Ihalainen on seuraavien veropäätösten takana?
Vanhasen työkalut:
http://www.valtioneuvosto.fi/vn/liston/base.lsp?r=58633&k=fi&old=709
"
Aktiivinen veropolitiikka jatkuu koko hallituskauden ajan. Yritys- ja pääomaverotuksen uudistamisen jälkeen verotuksen rakenteellisten uudistusten painopiste siirtyy tuloverotuksen ja palkan sivukulujen keventämiseen siten, että työllisyysvaikutus on maksimaalinen.
"
Ojalan työkalut:
http://www.mtv3.fi/nettivieras
"
Eli kun työllisyys on parempi ja työttömyys alhaisempi. Ja siihen voidaan vaikuttaa alentamalla radikaalisti verotusta, lisäämällä kotimaista kysyntää, yksityistä kulutusta, joka edelleen lisää työpaikkoja.
"
Vanhasen työkaluista
===============
" Aktiivinen veropolitiikka jatkuu koko hallituskauden ajan. Yritys- ja pääomaverotuksen uudistamisen jälkeen verotuksen rakenteellisten uudistusten painopiste siirtyy tuloverotuksen ja palkan sivukulujen keventämiseen siten, että työllisyysvaikutus on maksimaalinen. "
Alennetaan veroja, saadaan lisää velkaa. Rangaistaan työn tekemisestä, saadaan pidettyä puoli miljoonaa työtöntä ja ehkä vähän lisättyäkin määrää. Aika hyvät työkalut.
Ojalan työkaluista
=============
" Eli kun työllisyys on parempi ja työttömyys alhaisempi. Ja siihen voidaan vaikuttaa alentamalla radikaalisti verotusta, lisäämällä kotimaista kysyntää, yksityistä kulutusta, joka edelleen lisää työpaikkoja. ”
Aika mielenkiintoinen ajatus. Ei vain löydy keinoa miten pääsemme tuohon "kun" sanaan. TYKA on samaa mieltä, mutta osaa toteuttaa tuon "kun" sanan. Se tapahtuu yksinkertaisesti laajentamalla nykyinen työttömyysturvalaki koskemaan kaikkia kansalaisia. Sitten se "kun" toteutuu.
Tuo kohta "lisäämällä kotimaista kysyntää, yksityistä kulutusta" ei ole päättäjien vallassa, vaan yksinomaan kansalaisten omassa vallassa. Vai kuvitteleeko joku että eduskunnan päätöksellä kansalaiset vain lisätään kotimaista kysyntää? Kyllä se vaatii työn tekemisen vapauttamista, jotta kansalaiset saisivat tehdä työtä ja hankkia sitä mitä haluavat sitten.
TYKAn työkalut
============
Otetaan TYKA malli käyttöön eli laajennetaan nykyinen työttömyysturvalaki koskemaan kaikkia kansalaisia. Ostovoima kaksinkertaistuu, työttömyys poistuu, maksettavat verot puolittuvat, yhteiskunnan säilyvät nykyisellään, vientitulot kasvavat.
TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote
Kalliiksi kävisi
================
Prosentin veronalennus tuli maksamaan meille 1 200 miljoonaa euroa eli 480 euroa jokaiselle työssäkäyvälle.
Onko meillä vara vieläkin alentaa veroja nykyisellä tavalla? Kuka maksaisi ne? Pitäisikö ottaa lisää lainaa? Kuten kaikki ovat nähneet, verojen alennus ei lisää työtä, koska meillä on edelleen työttömyysturvalaki, joka rankaisee työn tekemisestä.
Todennäköisesti Ihalainen siis ajaa palkansaajien etuja, meillä ei ole vara elää enemmän lainalla ja maksaa niistä aiheutuvia lisäkustannuksia.
Palvelutyön kysyntä ei voi lisääntyä niin kauan kuin meillä on työn tekemisestä rangaistaan nykyisen työttömyysturvalain vuoksi. Jokaisen kannattaa mennä Finlexin sivuille ja tutustua kyseiseen lakiin.
Vasta siinä vaiheessa, kun työttömyysturvalaki laajennetaan koskemaan kaikkia kansalaisia, palveluille voi tulla kysyntää koska kansalaiset saavat tehdä työtä ja heillä on sitten enemmän tuloja ostaakseen palveluita.
Siihen saakka on aivan turha alennella veroja tai tehdä muitakaan kosmeettisia toimenpiteitä, jos työn tekemisestä kuitenkin rangaistaan viemällä työttömyysturva niiltä, jotka työtä tekevät.
Toinen tapa
=========
On tietenkin olemassa toinenkin tapa alentaa veroja. Se on TYKA malli, jonka avulla maksettavat verot puolittuvat muutamassa vuodessa. Mutta jotta niin tapahtuisi, täytyisi ensin toteuttaa TYKA malli eli laajentaa nykyinen työttömyysturvalaki koskemaan kaikkia kansalaisia.
Ainakin SDP:lle, kokoomukselle, Keskustalle, vihreille ja mitä muita puolueita niitä nyt olikaan, TYKA malli sopisi hyvin, kunhan vain saadaan kansalaiset kannattamaan sitä.
Ymmärtäminen
============
Luultavasti kansalaisilla on ongelmia ymmärtämisen kanssa, sillä olen huomannut ettei monikaan tiedä mitä eroa on työttömyysturvalla ja työttömyystuella. Monet pitävät niitä samana asiana.
Kunhan kansalaiset sen ymmärtävät joskus, voisimme saada ostovoimaakin nostettua. Suosittelen siis tutustumaan koulukirjoihin ja erityisesti yhteiskuntaa koskeviin termeihin. Jos siis haluamme poistaa työttömyyden ja nostaa ostovoiman muiden EU-maiden tasolle, se käy helposti. Laajennetaan nykyinen työttömyysturva koskemaan kaikkia kansalaisia.
Vastustajille
=============
Jos joku vastustaa tätä, voisi kertoa miksi meillä pitäisi olla työttömyyden turvaava laki, joka rankaisee työn tekemisestä? Ei siis tarvitse ollenkaan uskoa edes TYKA malliin. Riittää kun miettii miksi työn tekeminen on nykyisin rangaistavaa ja selittää mitä hyötyä siitä on kansalaisille.
Tiedän, että monet sanovat ettei nykyinen työttömyysturvalaki estä työn tekemistä, muuta kuin menee töihin. Mutta kukaan näistä sanojista ei ole kuitenkaan osannut kertoa sitä kysyttäessä miten tavallinen kansalainen voi tehdä työtä halutessaan.
Olen kysynyt sitä kymmeniltä henkilöiltä, mutta kukaan ei ole pystynyt vastaamaan miten se käytännössä tapahtuu. Kuitenkin he sanovat ettei mitään esteitä ole. Ihmeellistä. Mitä nämä henkilöt kuvittelevat saavuttavansa työn tekemisen rankaisemisella ja vielä väittämällä että kaikki kansalaiset saavat tehdä työtä ilman rangaistuksia. Itseltäänhän he vain menettävät puolet tuloistaan.
Nykyinen laki maksaa 30 - 80 miljardia euroa vuodessa meille. Yhtä kansalaista kohden se tekee saman summan vuodessa mitä kunkin pankkitilille tulee vuodessa. Ja kaikki vain nykyisen työttömyysturvalain vuoksi, joka toimi aikoinaan, mutta ei enää globaalisaation vaikutuksen lisääntyessä.
TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote