Miten te jotka puolustatte suolausta, selitätte liikenteen toimivuuden pakkasilla, jolloin suolaus ei toimi, mutta liukasta on silti (esim. lauhtuessa) - miten Te silloin pääsette liikkeelle?
Ja kenen mielestä on tarpeellista suolata suoraa moottoritietä? mihin siinä sitä suolaa tarvitaan? - ei mäkiä, risteävää liikennettä, eikä kovin tiukkia mutkiakaan?
Ymmärrän suolauksen kaupunkiolosuhteissa risteykset ja mäkipaikat - raskaan liikenteen kannalta, mutta miksi pitää suolata kaikki pikkukadutkin joilla ei ole raskasta liikennettä tai esim. busseja?
Ja kenen mielestä on tarpeellista suolata suoraa moottoritietä? mihin siinä sitä suolaa tarvitaan? - ei mäkiä, risteävää liikennettä, eikä kovin tiukkia mutkiakaan?
Ymmärrän suolauksen kaupunkiolosuhteissa risteykset ja mäkipaikat - raskaan liikenteen kannalta, mutta miksi pitää suolata kaikki pikkukadutkin joilla ei ole raskasta liikennettä tai esim. busseja?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tiehallinnon sivuilta löytyy asiallista tietoa. Katso sieltä.
Kyse on kokonaistaloudellisuudesta ja liikenneturvallisuudesta. Niiden suhteen on rajoitteita ja tavoitteita. Oikealla keinovalikoimalla säästetään onnettomuuksia kohtuullisin kustannuksin. Jos rahaa olisi rajatta voitaisiin jokaista tiemetriä aurata ja hoitaa vaikka käsin, mutta siihen ei veroeurot riitä.
Noista tavoitteista voisin olla hieman eri mieltä. Muistaakseni luin jostain, että Tiehallinnon talvikunnossapidon tavoite vastaa kitkakertoimeltaan kesäkelin kitkakerrointa. Uskomaton tavoite ja saahan sitä suolaa mättää tielle tavoitteiden täyttymiseksi.
Onko kukaan muuten enää kuullutkaan parin vuoden takaisesta luontoa säästävästä "laimennetusta" suolasta. Kyllä ne "vihreiden" valitukset ovat Tiehallinnolta unohtuneet, koska kymmenessä pakkasasteessakin suola vielä puree osittain, ainakin Uudellamaalla. Laimennettu lius ei tuohon pysty, vaan taitaa olla ihan täyttä kamaa.
Viime viikolla ajelin töihin tielaitoksen tankkiauton perässä, josta loroteltiin jotain tielle ja pakkasta oli 12 astetta. Myöhemmin näki selvästi että lorottelupaoikoissa oli ihan kuiva tie. Onko lie ureea (eli kusta) vai mitä ne sinne laskee?
Suolaliuosta siihen vedettiin. Kun hyvin sattuu - ammattitaitokin auttaa - suola ja liikenne yhdessä kuivaavat tien.
Urea, ja edellisen luultavasti mainostama muurahaishappo eli kaliumformiaatti(?) ovat hillittömän kalliita. Ureaa käytetään lentokentällä.
Tiehallinnon talvitavoite (vaatimus) on 0,3. Kesällä renkaista riippuen voidaan päästä johonkin 0,7:ään.
Jos tie saadaan paljaaksi, sillä on yli 0,3 kitkakerroin. Jos tiellä on polanne, sen kitkakerroin on luokkaa 0,1 - 0,2 lämpötilassa 0 - -5 astetta.
Pakkasella pks-alueella pääteillä harvemmin on polannetta. Jos on, se onkin ongelma. Polannetta ei päästetä syntymään kelin pakastuessa. Tiedätkö esimerkiksi tänään jonkin päätien, joka olisi polanteen peitossa?
Jos tiellä on paljas asfaltti, eihän se muutu liukkaaksi kelin lauhtuessa.
Kelin lauhtuessa lumisade harvemmin alkaa ennen kuin lämpötila on -5 asteen yläpuolella, silloin suola toimiikin jo mainiosti.
Kysymykseen kaksi: minun.
Jarrutusmatkan lyhentämiseen ja auton hallinnan helpottamiseen.
Kysymykseen kolme en ota kantaa muuten kuin että esim Helsingin kaupungin ohjeiden mukaan niitä ei suolata, vaan hiekotetaan. Tosin pitää muistaa, että hiekassa on suolaa mukana, estämässä jäätyminen kasassa.
Sanoit tekstissäsi - 'Jos tiellä on paljas asfaltti, eihän se muutu liukkaaksi kelin lauhtuessa.' - Olen eri mieltä. Mielestäni nimenomaan kelin lauhtuessa paljas asfaltti 'kuurautuu' -josta aiheutuu yksi liukkaimmista olosuhteista.
Mihin erityisesti tarvitset 'auton hallinnan helpottamista' ainoastaan suolauksen toimintalämpötila-alueella 0 - -5 astetta? Kuitenkin pystyt pysäyttämään ja halllitsemaan autosi esim. -7 asteessa? jossa suolaus ei enää toimi, vai etkö aja yli -5 asteen pakkasella?
Lähtökohta on, että pks:n pääteillä ei voi pitää jääpolannetta. Se on karmean liukas nollan lähellä, ja todella vaikea poistaa.
Tämän perusoletuksen jälkeen meillä on paljas asfaltti.
Lauhtuvassa tilanteessa, kuuran muodostuessa: suolaa päälle vaan. CaCl jollei NaCl tehoa.
Pakkasella 10 asteessa jäällä kitka on paljon isompi kuin nollan tuntumassa (kitkakerroin 0,25 kontra 0,1). Sitä paitsi tiet ovat paljaat, niin että sitäkään ongelmaa ei ole. Paitsi kuuran muodostuessa, mikä onkin ongelma - kaikkia ongelmia ei saada poistettua. Ainahan talvella pitää varautua yllättäviin olosuhteisiin.
Jos ilma lämpenee kymmenestä pakkas asteesta lähelle nollaa, niin ilman kosteus alkaa tiivistyä kylmään tiehen ja siitä tulee todella liukas. Yleensähän suolauskalusto onkin tästä johtuen liikkeillä juuri sään lauhtuessa.
Kai se nyt on vain niin että ihmisiä ei saada oppimaan ajamaan liukkaalla, joten suolausta on pakko jatkaa.
polanteella olevia pääteitä löytyy pohjois-suomesta. ja on muuten paljon mukavampi ajaa polanteella olevaa tietä, kuin suolattua. ei lennä paska, eikä auto ruostu, nastojen meteli ei ole niin kova, valot näyttää paremmin, jne. jne.
jos teitä pitää suolata, niin sitte vois suolata vain jyrkät mäet raskaan kaluston taivallusta helpottamaan. opetelkaa ajamaan, niin ei sitä suolaakaan tarvi.
Täällä läntisellä Uudellamaalla suolaus on nykyään aivan pelleilyä, paikallinen tiemestari on enemmän jäässä kuin tiet. Viime viikolla paras saavutus oli pakkasta -12 ja tie suolassa, ei sitten niin mitään järkeä. Vt 25:llä on noita merkkejä, joissa varoitellaan vähennetystä suolauksesta, fakta on vaan se että ko. tie on suurimmaksi osaksi niin suora ja tasainen ja liikennemäärät pienet, että suolauksen voisi samantien vähentää vaikkapa neljännekseen nykyisestä (pätee sekä suolan määrään, että suolauskertoihin). Sama homma koskee myös Vt 2:sta.
Yksi vitsi löytyy Nummelasta, jossa syksyllä on suolattu taajamassa 40 km/h rajoitusaluella liikenneympyröitä ja myös suoria katuja. Suolausta on harrastettu myös Asematiellä (paikalliset tietävät), joka on lähes luotisuora ja tasainen tie taajamassa, rajoitus 60. heheh, vittu pitäiskö tässä itkeä vai nauraa.
Viime perjantai-iltana suolaa iskettiin ainakin vanhalle porintielle ja kakkostielle, keli oli ennestään vallan mainio huolimatta lämpötilan noususta. Koko yönä ei suolaamattomilla teillä ollut minkäänlaisia pito-ongelmia, ei myöskään seuraavana päivänä.
Tielaitoksen sivuilta löytyy tietoja teiden talvikunnossapidon metodeista, kovin tuntuu olevan tieteellistä puuhaa, vielä kun tajuaisivat käyttää järkeä. Suolausta ei toki pidä kokonaan lopettaa, esim. jouluaattona keli oli tosi paska ja suola tarpeellista vetisen jään sulattamiseen. Tosin kunnollisella aurauksella olisi voitu jääpolanteiden syntymistä vähentää paljon jo etukäteen. Ihan ilman suolaa.
Kysymys:
Miksi suolataan silloin, kun ilman lämpötila ja tien pinta ovat plussan puolella?
Vastaus:
Syy tähän on yksinkertainen: Olosuhteiden tiellä ennustetaan muuttuvan sellaisiksi, että tien pinnan jäätyminen (esimerkiksi ns. mustajää) on hyvin todennäköistä tai odotettavissa on lumisade, joka on vaarassa tarttua polanteeksi tien pintaan.
Oikeaan aikaan ajoitettu ennakkosuolaus vähentää suolamäärää. Suolaa jouduttaisiin kylvämään jo jäätyneelle pinnalle huomattavasti enemmän, jotta jää saataisiin sulamaan nopeasti pois. Märkä jää on todella hengenvaarallinen.
Lumisadetta ennen tehdyn suolauksen avulla estetään lumen tarttuminen ja pakkautuminen polanteeksi tien pintaan. Kun suolaus onnistuu hyvin, lumi jopa pölisee ilmavirtausten vaikutuksesta pois tieltä. Polanteisen tien palauttaminen paljaaksi edellyttää polanteen poistamista mekaanisesti paljon energiaa vaativalla höyläyksellä. Tämän lisäksi edellytetään moninkertaista suolamäärää verrattuna siihen, mitä ennakkosuolauksessa käytetään.Vaikka tien pinnan ja ilman lämpötilat ovat plussan puolella, pinta jäätyy kovalla tuulella, koska veden haihtuminen sitoo lämpöä.
Haihtuminen voimistuu sään kirkastuessa, koska silloin ilma on kuivempaa. Märät tien pinnat ovat jäätyneet kovassa tuulessa joskus, kun lämpötila on ollut jopa 7 astetta. Erityisen arkoja jäätymiselle ovat siltojen kannet, joiden massassa on varastoituneena vähemmän lämpöä kuin esimerkiksi paksuissa maarakenteissa.
alkuun
--------------------------------------------------------------------------------
Kysymys
Miksi suolataan heti aurauksen jälkeen?
Vastaus:
Mikään lumiaura ei pysty poistamaan aivan kaikkea lunta tien pinnasta. Liikenteen vaikutuksesta se tallautuu ja tien pinta muuttuu liukkaaksi. Lumisateen jälkeen sää voi myös lauhtua, jolloin tienpinta huurtuu ja yhdessä aurauksen jälkeen jääneen lumen kanssa muodostaa tielle liukkaan pinnan. Tällöin suolaa ripautetaan tielle sen verran, että vältytään liukkauden syntymiseltä. Odotettavissa voi olla myös uusia lumikuuroja, joiden tarttumista tien pintaan halutaan ehkäistä.
alkuun
--------------------------------------------------------------------------------
Kysymys:
Miksi pakkasella suolataan, kun tien pinta on kuiva?
Vastaus:
Pakkasellakin ilman lämpötilassa tapahtuu vaihteluita. Jos ilman lämpötila nousee, on tien lämpötila kylmempi. Tällöin tiepinta kerää ilmasta kosteutta pintahuurteeksi, jonka poistaminen edellyttää suolaa. Nämäkin lämpötilavaihtelut pystytään ennustamaan ja liukkaus pystytään torjumaan ennakkoon.
alkuun
--------------------------------------------------------------------------------
Kysymys:
Miksi autoilijoiden on vaikea käsittää suolaamista ja erityisesti sen ajoitusta?
Vastaus:
Aikaisemmin liukkautta ryhdyttiin poistamaan vasta sitten, kun jokainen pystyi omakohtaisesti toteamaan liukkauden. Teiden palvelutason parantamiseksi on myös liukkaudentorjuntaa kehitetty jatkuvasti.
Laitteet ja materiaalit ovat entistä nykyaikaisempia. Tämän lisäksi työn ohjauksessa käytetään entistä tiiviimmin sääsatelliittien, säätutkien sekä tiesääasemien ja kelikameroiden informaatiota. Näiden lisäksi yleisen informaatioteknologian kehitys on johtanut siihen, että kelikeskukset pystyvät entistä luotettavammin ennustamaan tulevat kelit ja ohjaamaan resurssit oikealla hetkellä oikeisiin paikkoihin.
Tavallinen autoilija ei välttämättä ole vielä tiedostanut tätä kehitystä. Kehityksen tässä vaiheessa kuitenkin sattuu vielä tilanteita, joiden osalta voidaan jälkikäteen todeta ennakoinnin osuneen väärään. Kehitys kuitenkin johtaa koko ajan luotettavampaan suuntaan.
On hyvä, että tielläliikkujat antavat palautetta. Tällaisen keskustelujen ansiosta tienkäyttäjien ymmärrys tienpitotoimenpiteitä kohtaan ja tien kunnossapitäjien käsitykset tienkäyttäjien tarpeesta paranevat ja saadaan uusia virikkeitä toiminnan kehittämiselle.
alkuun