On naurettavaa jonkin liito-oravan ympärillä pyöriminen. Äsken aiheesta puhuttiin MTV 3:n aamuohjelmassa. Suomessa moottoriteiden ja asuntoalueiden rakentaminen on riippuvainen siitä, että joku on sattunut näkemään alueella viitteitä liito-oravasta. Sitähän tuskin kukaan on nähnyt, sillä se liikkuu vai yöllä pimeässä. Mutta jo yksin papanat saattavat estää rakentamisen.
Aikoinaan ehdotin, että luontoterroristit voisivat tehdä yhteikunnalle myös palveluksen toimittamalla liito-oravan papanoita eduskuntatalon viereiseen puistikkoon, johon nyt rakennetaan eduskunnan lisärakennusta.
Suomessa joidenkin arvioiden mukaan on jopa sata tuhatta liito-oravaa. Ei siis ole kyseessä mitenkään uhattu laji. Sattuu vai olemaan niin, että tuo laji esiintyy EU:n maissa vain Suomessa. Niinpä unioni on julistanut eläimen erikoisen suojelun piiriin. Ja Suomi mallioppilaana ottaa tuonkin unionin määräyksen aivan tosissaan.
Liito-orava ei ole mitenkään uhattu. Venäjän pääosin rakentamattolla alueella Suomen rajalta Tyynelle valtamerelle elää miljoonia liito-oravia mikään niitä häiritsemättä.
Aikoinaan ehdotin, että luontoterroristit voisivat tehdä yhteikunnalle myös palveluksen toimittamalla liito-oravan papanoita eduskuntatalon viereiseen puistikkoon, johon nyt rakennetaan eduskunnan lisärakennusta.
Suomessa joidenkin arvioiden mukaan on jopa sata tuhatta liito-oravaa. Ei siis ole kyseessä mitenkään uhattu laji. Sattuu vai olemaan niin, että tuo laji esiintyy EU:n maissa vain Suomessa. Niinpä unioni on julistanut eläimen erikoisen suojelun piiriin. Ja Suomi mallioppilaana ottaa tuonkin unionin määräyksen aivan tosissaan.
Liito-orava ei ole mitenkään uhattu. Venäjän pääosin rakentamattolla alueella Suomen rajalta Tyynelle valtamerelle elää miljoonia liito-oravia mikään niitä häiritsemättä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
EU määrittelee liito-oravan (petromys volans) vuoden 2001 listan mukaan liito-oravan uhanalaisuuden vain "Lower Risk" luokkaan:
http://www.coe.int/t/e/Cultural_Co-operation/Environment/Nature_and_biological_diversity/Nature_protection/sc21_32e.pdf?L=E
"
LOWER RISK (LR) A taxon is Lower Risk when it has been evaluated, but does not satisfy the
criteria for any of the categories Critically Endangered, Endangered or Vulnerable. Taxa included in the Lower Risk category can be separated into three subcategories:
1. Conservation Dependent (cd). Taxa which are the focus of a continuing taxon-specific or habitatspecific conservation programme targeted towards the taxon in question, the cessation of which would result in the taxon qualifying for one of the threatened categories above within a period of five years.
2. Near Threatened (nt). Taxa which do not qualify for Conservation Dependent, but which are close to qualifying for Vulnerable.
3. Least Concern (lc). Taxa which do not qualify for Conservation Dependent or Near Threatened.
"
Mielenkientoista on myös se, että YPÄRISTÖMINISTERIÖ on omissa analyysesissään päätynyt tiukemmalle kannalle:
Vaarantuneet (VU):
Pteromys volans (Linnaeus) liito-orava, flygekorre
Kriteerit:
Kriteeri A.
Populaation pieneneminen jommankumman vaihtoehdon mukaan:
1) Havaittu, arvioitu, päätelty tai epäilty pieneneminen äärimmäisen uhanalaisilla vähintään 80 %:lla, erittäin uhanalaisilla vähintään 50 %:lla, vaarantuneilla vähintään 20 %:lla ja silmälläpidettävillä ohjeellisesti vähintään 10 %:lla viimeisten kymmenen vuoden tai kolmen sukupolven aikana (näistä pitempi jakso), perustuen johonkin seuraavista vaihtoehdoista:
a) suora havainto
c) esiintymisalueen ja/tai levinneisyysalueen pieneneminen ja/tai elinympäristön laadun huonontuminen
Elinympäristöt:
Vanhat kangas- ja lehtometsät (Mkv, Mlv)
Uhanalaisuuhen syyt:
Mp = metsien puulajisuhteiden muutokset; lehtipuiden vähentäminen ja lehtojen kuusettuminen
(TOIM HUOM: Auttaisiko hoidettujen lehtometsien lisääminen tähän ongelmaan?)
Ml = lahoavan puuaineksen, kuolleiden tai kuolevien puiden sekä oksien, laho- ja kolopuiden väheneminen
Uhanalaisuuden syyt:
Mp, Ml (samat kuin edellä)
Luokitus 1990, 2000: St, St
S = Silmälläpidettävien luokka
St = Taantuneet
Eli ainoa syy pitää liito-oravaa suojeltujen listalla on YM:n mukaan kannan taantuminen. Kannan muutokseen ei EU:n mielestä siis ilmeisesti ole ollut negatiivinen (v. 2001)
Kannan arvellaan jopa 10-kertaistuneen kymmenessä vuodessa (1990-2001) (siis 10% vuotuinen kannan kasvu), eli ei taantumisesta voi edes puhua. Toisaalta taas keskustellaan siitä, oliko lähtöarvio (1992 / alle 15 000 yksilöä)alunperinkin väärä. Niin tai näin, koska kanta ei ilmeisestikään ole taantuva ja kanta on huomattavasti yli 10 000 yksilöä, ei liito-oravaa voida pitää EU-kriteerein suojeltavana lajina.
Kysymys kuuluukin, että miksi Ympäristöministeriö pitää yllä hypetystä siitä, että liito-orava olisi EU:n puitteissa määritelty erittäin uhanalaiseksi lajiksi, kun näin itse asiassa ei ole. Liito-oravan luokitus on itse asiassa Ympäristöministeriönkin kannassa "St", eli silmällä pidettävä, mutta luokittelu-kategoria on yhä "vaarantunut". Mistä moinen epäloogisuus? YM:n hyväksi voinee lukea sen, että samaa epäloogisuutta noudattaa myös EU:n komissio, joka vaatii selvitystä liito-oravan suojelun puutteesta, liito-oravan luokituksen ollessa kuulemma "endangered"...
Itse asiassa, jos viimeaikaiset arviot kannasta, jopa kymmeniä tuhansia yksilöitä, pitää paikkansa ei liito-oravaa voida pitää millään kriteerein pitää uhanalaisena lajina. Ympäristöministeriön vaikeneminen tässä asiassa ei paranna sen uskottavuutta.
Miksi Suomi esitti liito-oravan liittämistä EU:n erityisen uhanalaisten lajien listalle EU-liittymissopimuksen (SopS 102/1994) yhteydessä? Eikö lievempi suojelu olisi jo alunperinkin riittänyt? Kuka vastaa? Haavisto? Hassi? Joku muu?
arviosi kannan runsastumisesta 10 kertaiseksi? Tällaisia arvioita ei ole esitetty.
Kun liito-orava liitettiin erityisesti suojeltavien lajien joukkoon (92/94/ETY, Annex IV) 1990-luvun alussa, kannaksi arvioitiin 15 000 yksilöä.
Nykysin konservatiivinen arvio kannasta on 40 000 - 50 000 pesivää naarasta.
http://www.kauhajoki.fi/metsiensoidenkirja/pilkotut/165-170.pdf
Arvio perustuu Suomen pitkäaikaisimman ja pätevimmän liito-oravatutkijan, Heikki Hokkasen analyyseihin. ( Ks. lähteet em. raportista.)
=> vähintään 100 000 yksilöä.
MMM:n liito-oravatutkimuksen suuren haarukan pessimistisn arviokin vuodelta 2002 on 15 000 paria. Yläraja samainen 50 000 paria, kuin Hokkasen tutkimuksissa. Suurimmat viime vuosien arviot ovat olleet 150 000 yksilön luokkaa.
Mihin tutkimuksiin perustuvat väitteet 20-30% kannan hupenemisesta? Jos pelkästään papanahavainnot ovat vähentyneet, mitä siitä voimme päätellä?
Lisäksi Viro on kohta Suomen ohella toinen EU:ssa oleva liito-orava -maa (5 000 - 10 000 paria). Onkin kohtuullista kysyä, pitäisikö liito-oravan suojeluluokitusta laskea yhdellä pykälällä. Tätä on syytä miettiä odotellessa viimeisintä tutkimusta liito-oravan levinnäisyydestä ja kannasta.
puhut puuta heinää. Virossa liito-oravia on tutkimustulosten mukaan n. 500 kpl . mistä ihmeestä sait tuollaiset luvut kuin 5000 - 10 000.
Ja tässä sitten Heikki Hokkasen arviota v. 2003: "Se tiedetään Hokkasen mukaan melko varmasti, että liito-oravan lukumäärä on nopeassa tahdissa vähenemässä. Viime 10 vuoden aikana kanta on pienentynyt 29 prosenttia". Lainaus on Tekniikka ja Talous-lehdestä. Arvelut 15 000 yksilöstä ovat olleet yltiövarovaisia. Itse arvelen - kun tutkija Ilpo Hanskin tulokset tämän vuoden jälkeen saadaan - että tulos voi nousta 50 000 yksilöstä jonkun verran. Missään en ole tuollaisia 150 000 kpl:n arvioita nähnyt muuta kuin joidenkin mielikuvissa.
kuin 100 000, arviot ovat liikkuneet 30-50 000, tosin nyt on menossa tosi tarkka tutkimus aiheesta. Ja eivätkö papanat muka osoita sitä että laji alueella elää? Oiva Härkönen voisi vähän paremmin tutustua asioihin
Noin naurettavaan asiian kuin hössötykseen liito-oravista en haluakaan tarkemmin tutustua. Laji ei ole mitenkään uhattu, maassamme on niitä joka tapauksessa kymmeniä thansia ja itärajan takana miljoonia. Varmaan muuttavat tänne yöseuraksesi, jos täkäläinen kanta loppuu.
niin toki hyvä on tuntea asiat mistä kirjoittaa eiks tää päde kaikkeen...oli asia miten naurettava hyvänsä . ja tämä asia ei edes ole naurettava
... jaksa innostua ottamaan liito-oravasta sen enempää selvää. Tiedän vain ettei oravalla ole hätää.
Ja vaikka olisikin, minusta on tärkeämpää hoitaa köyhien ihmisten hätä ennen kuin liito-oravan. Tiedän, että Kajaanissa taannoin kaadettiin yksi asuntoalueen asemakaava sen takia, että joku oli sieltä löytänyt liito-oravan papanoita.
Korkein hallinto-oikeus otti askettäin terveen kannan Turun moottoritien linjaukeen: liito-oravan papanat eivät sitä muuttneet.
TITAANIEN KAMPPAILU
Kohta nähdään kumpi voittaa:
BEMARI-VANHANEN VS. LIITO-ORAVA!
KARISMAATTISEMPI VOITTAKOON!
(Minä laitan 50EUR likoon liito-oravalle!, Muita vetoja?)
Teppo U.
aina kun johonkin tuotantotoimintoon haetaan yhteiskunnan tukea pitemmälle ajalle, niin alue, johon tukea haetaan, julistetaan oitis liito-oravan pesimäalueeksi ja muutenkin esihistorialliseksi kampakauden muinaisjäänteeksi sekä siten suojeltavaksi. Tästä pitäisi laatia laki ja sitä valvomaan joku niin tiukkailmeinen markkintalousmies kuin ikinä.
Jotenkin on vaan sellainen perstuntuma, että liito-oravat eivät liitele siellä, missä markkinaehtoisesti kilpailukykyinen talous toimii. Liito-oravakin ymmärtää tukea omillaan toimeen tulevia.
mistä oli repinyt älyttömät lukunsa Viron liito-oravista