Pitkä- vs. lyhyt matikka

Helpommin kirjoitat lyhyestä L:n ja saat huippupisteet (yleensä max ero pitkän ja lyhyen L:n erolla on 4 pistettä)! Jos kirjoitat pitkästä C tai alle niin ei tipu pisteitä ollenkaan.

... kirjoitti:

Helpommin kirjoitat lyhyestä L:n ja saat huippupisteet (yleensä max ero pitkän ja lyhyen L:n erolla on 4 pistettä)! Jos kirjoitat pitkästä C tai alle niin ei tipu pisteitä ollenkaan.

Joissain paikoissa kyllä annetaan pisteitä pitkän matikan A:stakin... Mutta mä suosittelen kyllä kaikki pitkän matikan lukeneita kirjottamaan matikan pitkänä, jos ei ole niin pihalla että on vaarassa reputtaa. Lyhyessä matikassa on kuitenkin erilaiset tehtävätyypit, ettei niistä niin vaan ratkaistakaan kaikkia vaikka teoria olisi hallussa.

... kirjoitti:

Helpommin kirjoitat lyhyestä L:n ja saat huippupisteet (yleensä max ero pitkän ja lyhyen L:n erolla on 4 pistettä)! Jos kirjoitat pitkästä C tai alle niin ei tipu pisteitä ollenkaan.

Hei!

Samaa mieltä olen edellisen kirjoittajien kanssa, että kannattaa arvioida tuleva arvosana sekä pitkässä että lyhyessä ja tehdä valinta sen mukaan, kummasta saa enemmän pisteitä jatko-opiskelupaikkaa hakiessa. Muistaakseni useimmissa paikoissa pitkän matikan (kuin myös kielten) M vastaa lyhyen L: ää. Voi tuntua, että jopa pitkän matikan A on parempi kuin lyhyen L (ainakin pitkän matikan opettajien mielestä..), mutta mielestäni valinta kannattaa tehdä juuri sen perusteella, kummasta on luvassa enemmän pisteitä jatkossa. Joillekin aloille haettaessa kyse on todellakin sisäänpääsyrajan tuntumassa pisteistä ja pisteen puolikkaista. Asia on tietyeti selvä, jos olet hakemassa alalle, jossa edellytetään pitkän matikan olevan kirjoitettuna, mutta ymmärtääkseni tästä ei ollut kyse.

Fey kirjoitti:

Hei!

Samaa mieltä olen edellisen kirjoittajien kanssa, että kannattaa arvioida tuleva arvosana sekä pitkässä että lyhyessä ja tehdä valinta sen mukaan, kummasta saa enemmän pisteitä jatko-opiskelupaikkaa hakiessa. Muistaakseni useimmissa paikoissa pitkän matikan (kuin myös kielten) M vastaa lyhyen L: ää. Voi tuntua, että jopa pitkän matikan A on parempi kuin lyhyen L (ainakin pitkän matikan opettajien mielestä..), mutta mielestäni valinta kannattaa tehdä juuri sen perusteella, kummasta on luvassa enemmän pisteitä jatkossa. Joillekin aloille haettaessa kyse on todellakin sisäänpääsyrajan tuntumassa pisteistä ja pisteen puolikkaista. Asia on tietyeti selvä, jos olet hakemassa alalle, jossa edellytetään pitkän matikan olevan kirjoitettuna, mutta ymmärtääkseni tästä ei ollut kyse.

Kirjotin ite 3 vuotta sitten pitkän, tuli C. Aivan varmasti olisin saanut lyhyestä väh e, joten paikka kauppakorkeasta jäi haaveeksi. Pisteitä olisi tullut enemmän lyhyen hyvästä nro:sta.

Avoinop. kirjoitti:

Kirjotin ite 3 vuotta sitten pitkän, tuli C. Aivan varmasti olisin saanut lyhyestä väh e, joten paikka kauppakorkeasta jäi haaveeksi. Pisteitä olisi tullut enemmän lyhyen hyvästä nro:sta.

Tuo on mielestäni aikalailla puppua koko ajatus että pitkässä matikassa huonosti menestyvä kirjoittaisi automaattisesti lyhyestä L:n tai E:n. Asiat on yllättävän erilaisia.

Itse vaihdoin aikoinani pitkästä lyhyeen eikä ole tarvinnut katua vaikka kohta DI olenkin. TKK:n matikka on kuitenkin ihan erilaista kuin lukion eikä niiden perusintegrointien opetteluun montaa tuntia mene sitten kun niitä tarvitsee.

Sellaista alaa ei taida ollakaan missä pitkän matikan lukeminen/kirjoittaminen olisi ehdoton vatimus sisäänpääsylle?

Näinköhän kirjoitti:

Tuo on mielestäni aikalailla puppua koko ajatus että pitkässä matikassa huonosti menestyvä kirjoittaisi automaattisesti lyhyestä L:n tai E:n. Asiat on yllättävän erilaisia.

Itse vaihdoin aikoinani pitkästä lyhyeen eikä ole tarvinnut katua vaikka kohta DI olenkin. TKK:n matikka on kuitenkin ihan erilaista kuin lukion eikä niiden perusintegrointien opetteluun montaa tuntia mene sitten kun niitä tarvitsee.

Sellaista alaa ei taida ollakaan missä pitkän matikan lukeminen/kirjoittaminen olisi ehdoton vatimus sisäänpääsylle?

Lyhyestä matikasta saa E:n laskemalla oikein 7 tehtävää - tai vaihtoehtoisesti saamalla täydet pisteet neljästä tehtävästä ja puolet pisteistä lopuista kuudesta. Sen pitäisi olla kohtalaisen helppoa, jos on todella läpäissyt pitkästä matikasta edes pakolliset kurssia (ja opettaja ei ole jaellut armovitosia, kuten valitettavan monella on tapana tehdä). Kirjoitan itse pieleen menneen pitkän matikan (ka 6,2) pohjalta lyhyen tänä keväänä, valitsin lyhyen siksi että kokeilin aiempien vuosien yo-kokeita - tuloksena kaikista se eximia, enkä ollut niitä tehdessäni edes nähnyt lyhyen matikan kirjoja. Lyhyt matikka on kyllä erilaista ja multa menee monta laskua yli ymmärryksen (yleensä 3-4 per yo-koe), mutta toisaalta lyhyt matikka on myös niin yksinkertaista että aina sieltä löytyy 10 tehtävää joista nappaa edes osan pisteistä.

Näinköhän kirjoitti:

Tuo on mielestäni aikalailla puppua koko ajatus että pitkässä matikassa huonosti menestyvä kirjoittaisi automaattisesti lyhyestä L:n tai E:n. Asiat on yllättävän erilaisia.

Itse vaihdoin aikoinani pitkästä lyhyeen eikä ole tarvinnut katua vaikka kohta DI olenkin. TKK:n matikka on kuitenkin ihan erilaista kuin lukion eikä niiden perusintegrointien opetteluun montaa tuntia mene sitten kun niitä tarvitsee.

Sellaista alaa ei taida ollakaan missä pitkän matikan lukeminen/kirjoittaminen olisi ehdoton vatimus sisäänpääsylle?

"TKK:n matikka on kuitenkin ihan erilaista kuin lukion eikä niiden perusintegrointien opetteluun montaa tuntia mene sitten kun niitä tarvitsee."

Matikan ja fysiikan taso taitaa vaihdella aika paljon osaston mukaan. Ymmärtääkseni esim. TFY:llä on pakollinen L-matikka, josta ei kyllä ole toivoakaan selvitä lukion lyhyen tietojen pohjalta.

Kirjoitin pitkästä matikasta laudaturin. Minulla on TKK:lla L-matikka, mutta en kyllä ole TFY:llä. Laskaritehtävät ovat välillä vain niin älyttömiä, että niitä voi miettiä useita tunteja ja siltikin saa alle puolet tehtävistä tehtyä.

Tässä muuten yksi tehtävä niistä mainitsemistasi perusintegraaleista, joissa ei kyllä teknisesti ole mitään vaikeaa, mutta vääntäminen käsipelillä kestää silti kohtuullisen (lue: kohtuuttoman) kauan:

a) Määritä I = Integral [x^3 / (x^3 1)] dx
b) Määritä I = Integral [e^x / cosh²x] dx

Vastauksethan nähdään suoraan:
a) I = x 1/6 * (-2 sqrt(3) arctan((2x 1)/sqrt(3)) - 2 ln(x 1) ln(x²-x 1) ) C
b) I = 2 arctan(e^x) 2e^x / (e^(2x) 1) C

Strawman kirjoitti:

"TKK:n matikka on kuitenkin ihan erilaista kuin lukion eikä niiden perusintegrointien opetteluun montaa tuntia mene sitten kun niitä tarvitsee."

Matikan ja fysiikan taso taitaa vaihdella aika paljon osaston mukaan. Ymmärtääkseni esim. TFY:llä on pakollinen L-matikka, josta ei kyllä ole toivoakaan selvitä lukion lyhyen tietojen pohjalta.

Kirjoitin pitkästä matikasta laudaturin. Minulla on TKK:lla L-matikka, mutta en kyllä ole TFY:llä. Laskaritehtävät ovat välillä vain niin älyttömiä, että niitä voi miettiä useita tunteja ja siltikin saa alle puolet tehtävistä tehtyä.

Tässä muuten yksi tehtävä niistä mainitsemistasi perusintegraaleista, joissa ei kyllä teknisesti ole mitään vaikeaa, mutta vääntäminen käsipelillä kestää silti kohtuullisen (lue: kohtuuttoman) kauan:

a) Määritä I = Integral [x^3 / (x^3 1)] dx
b) Määritä I = Integral [e^x / cosh²x] dx

Vastauksethan nähdään suoraan:
a) I = x 1/6 * (-2 sqrt(3) arctan((2x 1)/sqrt(3)) - 2 ln(x 1) ln(x²-x 1) ) C
b) I = 2 arctan(e^x) 2e^x / (e^(2x) 1) C

Voisin kommentoida laajan matikan kurssien vaativuutta TTY:llä. Vaikka kurssikohtaiset vaatimukset kai vähän vaihteleekin, niin se parin vuoden setti laajan matikan kursseja on sisällöltään kai suunnilleen sama TTY:llä TTK:lla.

Täällä laajassa matikassa ei ihmisillä ole ongelmana niinkään se, että pitäisi laskea joku epäinhimillinen integraali vaan sen matemaattisen ajattelutavan opettelu.

Kyllä välissä tulee kaikenlaista järkyttävää integraalia, mutta sen matemaattisen todistamisen oppiminen on varsinkin laaja matikka ykkösellä se koko homman juju.

Paha vaan tuota todistamista ei oikeastaan lukion laajassa matikassa opeteta kunnolla (tuskin lyhyessäkään).