Jumalan pelko suo turvan
Elämme niin sanotussa maailmankylässä. Asiat ovat muuttuneet yhä enemmän globaaleiksi, koko maailmaa koskeviksi. Nopeat muutokset heijastuvat arvomaailmaan. Perinteiset kristilliset arvot ovat menettäneet merkitystään. Tämä on johtanut ongelmiin ihmisten elämässä. Päihteiden ja huumeiden käyttö on yleistynyt, väkivalta raaistunut ja rikollisuus lisääntynyt. Huolestuttavan suuri osa lapsista ja nuorista voi entistä huonommin ja on syrjäytymisvaarassa. Kun vanhemmat pyrkivät itsekkäästi toteuttamaan omia tarpeitaan, lasten paras unohtuu. Pelko ja ahdistus täyttävät monien mielen.
Ihmiskuva on muuttunut yhä ihmis- ja yksilökeskeisemmäksi. On hämärtynyt se tosiasia, että ihminen on vastuussa teoistaan sekä Jumalalle että lähimmäisille. Enenevässä määrin ihmiset ovat luopuneet uskosta Raamatun ilmoittamaan kolmiyhteiseen Jumalaan. He luovat mieluummin itselleen oman mielensä mukaisen jumalan. Aikamme kaipaa selkeää opetusta siitä, ettei ole muuta elävää Jumalaa kuin hän, joka on ilmoittanut itsensä Jeesuksessa Kristuksessa ja Pyhän Hengen kautta sanassaan. Jumala on pyhä ja vanhurskas. Hän vihaa syntiä mutta rakastaa syntistä ihmistä.
Tiedon kasvaessa ja teknologian edistyessä ihminen pyrkii ottamaan käsiinsä päätösvallan elämästä ja kuolemasta. On kehitetty yhä uusia keinoja raskauden ehkäisyyn ja keskeyttämiseen. Eutanasiasta, geenimanipulaatiosta ja ihmisen kloonauksesta keskustellaan. On unohtunut, että Jumala on kaiken luoja ja ylläpitäjä. Hän ei ole antanut ihmiselle valtuuksia elämän ja kuoleman säätelyyn.
Perusteellista arvojen ja käsitysten muutosta on merkinnyt 1960-luvulla alkanut ”seksuaalivallankumous”. Aviouskollisuus on menettänyt merkitystään. Seksuaalinen yhdyselämä on julistettu yksilön juridiseksi ja moraaliseksi oikeudeksi. Kaikkien omien taipumusten toteuttaminen on tullut luvalliseksi. Tätä ilmentää laki virallistetusta parisuhteesta samaa sukupuolta olevien kesken. Kuitenkin Jumala sääti avioliiton miehen ja naisen väliseksi elinikäiseksi liitoksi. Siinä toteutuu miehen ja naisen seksuaalisuus Jumalan tarkoittamalla tavalla. Avioliiton ulkopuolisia suhteita Raamattu nimittää aina huoruuden synniksi. Samaa sukupuolta olevien seksuaalisuhteita Jumalan sana ei hyväksy. (Room. 1:26–27; 3. Moos. 19:22.) Jumala ei siunaa tällaisia suhteita.
Yleisessä kirkollisessa keskustelussa ja toiminnassa raamatullinen opetus on kaventunut. Sakramentit ovat saaneet korostuneen aseman ja niille on annettu ohi Jumalan sanan menevää merkitystä. Raamatun arvovallan väheneminen on havaittavissa sekä päätöksenteossa että kristillisessä opetuksessa. Jumalan sana selitetään aikasidonnaiseksi ja syntyaikansa kulttuurin kahlitsemaksi. Tämä ei kuitenkaan tee oikeutta Jumalan omalle ilmoitukselle. Jeesuksen mukaan Jumalan sanan sisältö ja perussanoma ei muutu maailman muuttumisen myötä (Matt. 24:35; Mark. 13:31; Luuk. 21:33). Jumalan sana on aina ajankohtaista. On syytä muistaa, että kansankirkkomme tunnustuksen perusteella ”kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava Jumalan pyhän sanan mukaan”. (KJ 1:1§.)
Länsimainen lainsäädäntö on suurelta osin perustunut Jumalan kymmeneen käskyyn ja roomalaiseen oikeuteen. Länsimainen sivistys pohjautuu niiden ohella kristilliseen käsitykseen ihmisen oikeuksista ja velvollisuuksista. Keskeisesti tämä tulee esille Jeesuksen opettamassa kultaisessa säännössä: ”Minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille” (Matt. 7:12). Tämän periaatteen sovelluksina ovat syntyneet muun muassa terveydenhoitojärjestelmä ja sosiaaliturva. Jumalan sanan opetuksesta poikkeaminen horjuttaa merkittävällä tavalla yhteiskunnan perusteita.
Jokainen ihminen on yhtä arvokas asemastaan, tehtävästään tai sukupuolestaan riippumatta. Hänen arvonsa perustuu siihen, että hän on Jumalan luoma ja Kristuksen lunastama. Jumala on luonut hänet kuvakseen ja tarkoittanut hänet elämään yhteydessään. Syntiinlankeemuksessa ihminen kuitenkin menetti voiman hyvään, ja hänen tahtonsa taipui pahaan. Ihminen ei siis ole perusolemukseltaan hyvä. Synnin tähden maailmassa on niin paljon pahaa.
Raamatun perussanoma on ilmoitusta Jumalan tahdosta ja teoista Kristuksessa, hänen kärsimisestään, kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan. Kristus on voittanut synnin vallan. Evankeliumin saarna antaa sen vastaanottajalle voiman palvella Jumalaa ja lähimmäistä. Evankeliumi tuo vapauden Kristuksessa mutta ei anna vapautta elää synnissä. Jumala on rakkaudessaan asettanut ihmisille rajat kuten rakastavat vanhemmat lapsilleen. Jumalan armo opettaa hylkäämän synnin ja antaa voiman elää Jumalan sanan neuvojen mukaan. Uskonvanhurskautta seuraa elämänvanhurskaus. Oppi ja elämä kuuluvat kiinteästi yhteen. Jumala siunaa niitä, jotka haluavat elää hänen tahtonsa mukaisesti.
Myönnämme oman vajavuutemme, mutta armahdettuina syntisinä esitämme rakkauden ja totuuden tähden huolemme maallistumisen ja materialistisen ajattelun voimistumisesta ja niiden seurausilmiöistä.
Yhteiskuntamme edun mukaista on, että tälle ja tuleville sukupolville annetaan terveet elämisen mallit ja turvalliset kasvuolosuhteet. Ne nousevat oikeasta Jumalan pelosta ja omakohtaisesta uskosta.
Herran pelko on vankka varustus – jälkipolvillekin se suo turvan (Sananl. 14:26).
(Kannanilmaisu 29.6.2002 Srk)
Elämme niin sanotussa maailmankylässä. Asiat ovat muuttuneet yhä enemmän globaaleiksi, koko maailmaa koskeviksi. Nopeat muutokset heijastuvat arvomaailmaan. Perinteiset kristilliset arvot ovat menettäneet merkitystään. Tämä on johtanut ongelmiin ihmisten elämässä. Päihteiden ja huumeiden käyttö on yleistynyt, väkivalta raaistunut ja rikollisuus lisääntynyt. Huolestuttavan suuri osa lapsista ja nuorista voi entistä huonommin ja on syrjäytymisvaarassa. Kun vanhemmat pyrkivät itsekkäästi toteuttamaan omia tarpeitaan, lasten paras unohtuu. Pelko ja ahdistus täyttävät monien mielen.
Ihmiskuva on muuttunut yhä ihmis- ja yksilökeskeisemmäksi. On hämärtynyt se tosiasia, että ihminen on vastuussa teoistaan sekä Jumalalle että lähimmäisille. Enenevässä määrin ihmiset ovat luopuneet uskosta Raamatun ilmoittamaan kolmiyhteiseen Jumalaan. He luovat mieluummin itselleen oman mielensä mukaisen jumalan. Aikamme kaipaa selkeää opetusta siitä, ettei ole muuta elävää Jumalaa kuin hän, joka on ilmoittanut itsensä Jeesuksessa Kristuksessa ja Pyhän Hengen kautta sanassaan. Jumala on pyhä ja vanhurskas. Hän vihaa syntiä mutta rakastaa syntistä ihmistä.
Tiedon kasvaessa ja teknologian edistyessä ihminen pyrkii ottamaan käsiinsä päätösvallan elämästä ja kuolemasta. On kehitetty yhä uusia keinoja raskauden ehkäisyyn ja keskeyttämiseen. Eutanasiasta, geenimanipulaatiosta ja ihmisen kloonauksesta keskustellaan. On unohtunut, että Jumala on kaiken luoja ja ylläpitäjä. Hän ei ole antanut ihmiselle valtuuksia elämän ja kuoleman säätelyyn.
Perusteellista arvojen ja käsitysten muutosta on merkinnyt 1960-luvulla alkanut ”seksuaalivallankumous”. Aviouskollisuus on menettänyt merkitystään. Seksuaalinen yhdyselämä on julistettu yksilön juridiseksi ja moraaliseksi oikeudeksi. Kaikkien omien taipumusten toteuttaminen on tullut luvalliseksi. Tätä ilmentää laki virallistetusta parisuhteesta samaa sukupuolta olevien kesken. Kuitenkin Jumala sääti avioliiton miehen ja naisen väliseksi elinikäiseksi liitoksi. Siinä toteutuu miehen ja naisen seksuaalisuus Jumalan tarkoittamalla tavalla. Avioliiton ulkopuolisia suhteita Raamattu nimittää aina huoruuden synniksi. Samaa sukupuolta olevien seksuaalisuhteita Jumalan sana ei hyväksy. (Room. 1:26–27; 3. Moos. 19:22.) Jumala ei siunaa tällaisia suhteita.
Yleisessä kirkollisessa keskustelussa ja toiminnassa raamatullinen opetus on kaventunut. Sakramentit ovat saaneet korostuneen aseman ja niille on annettu ohi Jumalan sanan menevää merkitystä. Raamatun arvovallan väheneminen on havaittavissa sekä päätöksenteossa että kristillisessä opetuksessa. Jumalan sana selitetään aikasidonnaiseksi ja syntyaikansa kulttuurin kahlitsemaksi. Tämä ei kuitenkaan tee oikeutta Jumalan omalle ilmoitukselle. Jeesuksen mukaan Jumalan sanan sisältö ja perussanoma ei muutu maailman muuttumisen myötä (Matt. 24:35; Mark. 13:31; Luuk. 21:33). Jumalan sana on aina ajankohtaista. On syytä muistaa, että kansankirkkomme tunnustuksen perusteella ”kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava Jumalan pyhän sanan mukaan”. (KJ 1:1§.)
Länsimainen lainsäädäntö on suurelta osin perustunut Jumalan kymmeneen käskyyn ja roomalaiseen oikeuteen. Länsimainen sivistys pohjautuu niiden ohella kristilliseen käsitykseen ihmisen oikeuksista ja velvollisuuksista. Keskeisesti tämä tulee esille Jeesuksen opettamassa kultaisessa säännössä: ”Minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille” (Matt. 7:12). Tämän periaatteen sovelluksina ovat syntyneet muun muassa terveydenhoitojärjestelmä ja sosiaaliturva. Jumalan sanan opetuksesta poikkeaminen horjuttaa merkittävällä tavalla yhteiskunnan perusteita.
Jokainen ihminen on yhtä arvokas asemastaan, tehtävästään tai sukupuolestaan riippumatta. Hänen arvonsa perustuu siihen, että hän on Jumalan luoma ja Kristuksen lunastama. Jumala on luonut hänet kuvakseen ja tarkoittanut hänet elämään yhteydessään. Syntiinlankeemuksessa ihminen kuitenkin menetti voiman hyvään, ja hänen tahtonsa taipui pahaan. Ihminen ei siis ole perusolemukseltaan hyvä. Synnin tähden maailmassa on niin paljon pahaa.
Raamatun perussanoma on ilmoitusta Jumalan tahdosta ja teoista Kristuksessa, hänen kärsimisestään, kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan. Kristus on voittanut synnin vallan. Evankeliumin saarna antaa sen vastaanottajalle voiman palvella Jumalaa ja lähimmäistä. Evankeliumi tuo vapauden Kristuksessa mutta ei anna vapautta elää synnissä. Jumala on rakkaudessaan asettanut ihmisille rajat kuten rakastavat vanhemmat lapsilleen. Jumalan armo opettaa hylkäämän synnin ja antaa voiman elää Jumalan sanan neuvojen mukaan. Uskonvanhurskautta seuraa elämänvanhurskaus. Oppi ja elämä kuuluvat kiinteästi yhteen. Jumala siunaa niitä, jotka haluavat elää hänen tahtonsa mukaisesti.
Myönnämme oman vajavuutemme, mutta armahdettuina syntisinä esitämme rakkauden ja totuuden tähden huolemme maallistumisen ja materialistisen ajattelun voimistumisesta ja niiden seurausilmiöistä.
Yhteiskuntamme edun mukaista on, että tälle ja tuleville sukupolville annetaan terveet elämisen mallit ja turvalliset kasvuolosuhteet. Ne nousevat oikeasta Jumalan pelosta ja omakohtaisesta uskosta.
Herran pelko on vankka varustus – jälkipolvillekin se suo turvan (Sananl. 14:26).
(Kannanilmaisu 29.6.2002 Srk)
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kertokaa vaan.
Sitä mieltä että tämän(kään)lainen kirjoitus ei kuulu tälle palstalle.
Miten se mielestäsi kuuluu ja mitä pidät sen kohderyhmänä?
täällä näkyy ihmiset olevan ihan eksyksissä omine ihmisviisauksineen ja muineen. Minun juttujani ei ole pakko lukea, mutta ehkä niistä joku eksynyt saisi jotain vastausta hätäänsä.
Have a Good Nite.
Muslimeja kuitenkin loukkaa puheenne esimerkiksi Jeesuksesta.
Se on suoranaista pilkkaa.
Ei kukaan vahingossa tule tämänkaltaisia tekstejä lukemaan ja mielestäni niitä kaipaava löytää ne kyllä toisten otsakkeiden alta.
Jeesus, Raamattu ja Koraani:
Onko Jeesus Jumalan Poika?
Raamattu:
Luuk.,18/19:"Jeesus vastasi hänelle: "Miksi sanot minua hyväksi? Ainoastaan Jumala on hyvä, ei kukaan muu."
Mark.12/32: "Oikein, opettaja! Totta puhuit, kun sanoit, että Herra on ainoa Jumala, ei ole muita kuin hän"
Matt.,7/21:"Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra', pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon."
Matt.,10/40-41:"Joka ottaa vastaan teidät, ottaa vastaan minut, ja joka ottaa minut vastaan, ottaa vastaan sen, joka on minut lähettänyt. Joka ottaa profeetan vastaan siksi, että tämä on profeetta, saa profeetan palkan, ja joka ottaa vanhurskaan vastaan siksi, että tämä on vanhurskas, saa vanhurskaalle kuuluvan palkan."
Jeesus puhuu Koraanissa:
" Totisesti, Jumala on minun Herrani ja myöskin teidän Herranne; palvelkaa siis Häntä; tämä on oikea tie.»"(Koraani,19/36)
Koraani,5/46:" Ja Me lähetimme profeettain jälkeen Jeesuksen, Marian pojan, vahvistaen sen, mikä ennen Häntä oli sanottu Toorassa; Hänelle Me annoimme evankeliumin, joka sisälsi johdatuksen ja valkeuden sekä varmensi sen, mikä edellä oli sanottu Toorassa, - ollen myös johdatukseksi ja kehoitukseksi niille, jotka karttavat pahaa."
Koraani,5/110:"Kun Jumala sanoo: »Oi, Jeesus, Marian poika! Muistatko Minun suosiotani sinua ja äitiäsi kohtaan, kun minä vahvistin (sinua) pyhällä ilmestyksellä; (niin että sinä puhuit) ihmisille sekä kehdossa että vanhempana; kun Minä opetin sinulle Kirjoitukset ja viisauden, joka on Toorassa ja evankeliumissa ja kun sinä (muovailit) savea linnun näköiseksi - minun luvallani, ja sinä puhalsit hengen siihen ja minä sallin sen tulla linnuksi; ja kun sinä paransit sokeita ja spitaalisia minun luvallani, ja kun minä hillitsin Israelin lapset sinun tullessasi heidän luokseen selvin todistein, jolloin epäuskoiset heidän joukossaan sanoivat: »Eihän tämä ole muuta kuin ilmeistä noituutta.»"
Koraani,3/59:"Katso, Jeesus on Jumalan edessä samankaltainen kuin Aadam; Hän loi hänet (Aadamin) maan tomusta, sitten Hän sanoi hänelle: »Ole!» ja hän oli (elävä sielu)."
Koraani,19/34:"Tällainen on Jeesus, Marian poika. Tämä on tosi sanoma, josta he kuitenkin kiistelevät."
Tuomaan evankeliumi,15: "Jeesus sanoi, 'Kun näette sen, joka ei ole naisesta syntynyt, langetkaa kasvoillenne ja palvokaa. Se on teidän Isänne.'.. "
"Etsivä löytää"
[email protected]
Kommentoi mieluummin sitä kuin jankkaat samoja vanhoja...
Lue vihdoinkin tämä kirjoitus, jossa kristitty pastori ja professori analysoi islamin Jeesuskuvaa. Puppua?
http://answering-islam.org.uk/Intro/islamic_jesus.html
PS. Yakup ei tule muuttumaan.
Säästä itseäsi.
Luitko sinä tään mun jutun? =)
jos lupaat lukea isa-jutun. Sopiiko vaikka niin, että käydään punakynän kanssa jutut läpi ja kirjoitetaan analyysi - sinä isa-jutusta ja minä sinun jutustasi, ok?
mikä siinä sinun jutussas nyt on niin erinomasta? enkä ennää sitä paitsi ossaakaan niille sivuille.
Mahtaa mennä näyttöruutu pahaan kuntoon, jos kovin punakynällä menee sinne sottaileen... hehe.
nyt joku väärinkäsitys?
Siis tarkoititko Olga, että nettisivun laatijan _mielipide_ oli puppua vaiko hänen lainaamansa teksti?
mutta on vaikea ottaa olgasta tolkkua, kun hän ei suostu lukemaan artikkelia ja vain väittää sen olevan "puppua".
Onkohan Olga sitä mieltä, että kristitty on tutkinut "puppua" vai että hänen tulkintansa on "puppua"?
Tämä olisi mielenkiintoista selvittää...
Niin, ja Olgalle tuo linkki vielä neljännen kerran:
http://answering-islam.org.uk/Intro/islamic_jesus.html
lukasin kutakuinkin nyt tuon tuputtamasi linkin. Ja kyllä se oli ihan fiksu juttu. Taisin sortua ennakkoluuloihin (anteeksi), sillä luulin sinun yrittävän tarjota minulle samaa potaskaa kuin karimkin. Hänestä puheenolleen: hänen olisi syytä lukea kunnolla tuo juttu, kun hänellä on aika pahasti hämärtynyt uskon perusasiat...
No, hyvelit yöt vaan.
kunnioitus henkilölle, joka ei ole liian ylpeä myöntääkseen erehdyksensä.
:)
Hyviä jatkoja!