Löytyykö viskiexperttejä?
Mikä mallasviski on suosikkisi ja miksi?
Nimimerkki Viskeeraaja säväytti tuossa aiemmin konjakkitietämyksellään. Nimimerkistä päätellen tunnet myös viskejä?
Mallasviskeistä
Lagavulin
23
2914
Vastaukset
- Viskeeraaja
...esititpä kysymyksesi käyttäen nimmarina minun mielimerkkiäni!
Tykkään turpeisensavuisista Single Malteista; Islayn viskit Lagavulin, Laphroaig ja Bowmore ovat siis suuria suosikkejani – sanoisin että juuri Lagavulin on minulle nro 1. Vähän pohjoisempaa Skyen saarelta tuleva Talisker on myös vallan upea viski.
Mallasviskit tapaavat olla persoonallisia. Sain taannoin lahjaksi Alamaasta peräisin olevaa Auchentoshania, ja huomasin pitäväni siitäkin, vaikka viski oli kevyehköä ja aivan erityyppistä kuin Islayn "venetervat".
Macallania on kehuttu paljon, mutta minä en ole päässyt oikein sinuiksi sen kanssa. Hyvää toki, mutta ei minun suussani hintansa ja maineensa väärtiä.
Kallein juomani mallasviski oli iäkäs Balvenie. Siihen pätee suunnilleen sama kuin sanoin Macallanista.
Eniten myyty Single Malt, Glenfiddich, on harmittoman hyvää. Ei niin nautiskellen maisteltavaa, mutta ehdottoman juotavaa. Viime vuosina olen ostanut yleensä muita merkkejä, mutta takavuosina (parikymmentä vuotta sitten) tämä kuului vakio-ostoksiini tax-free-myymälöissä.
Glenlivet on hienostunut, kevyt viski. Sitä voi siemailla sellaisenaan (yleensä nautiskelen viskini aivan pienen vesitilkan kanssa, vettä 20-30 % viskin määrästä).
Obania ja Scapaa muistan juoneeni, mutta niiden mausta en osaa sanoa erityisempää. Eivät ne ainakaan pahoja ole olleet!
Suurista nimistä ainakin Springbank ja Highland Park ovat tainneet jäädä vielä maistelematta, ellen pahasti erehdy.
Viking Cinderellan 20 tunnin risteilyt Helsingistä ovat historiaa. Sääli – sen pubissa ("Admiral Hornblower") oli (on?) hyvä valikoima mallasviskejä ja viskin päälle ymmärtäviä baarimikkoja.
Kaikille antaisin neuvoksi: sen Blended-pullon voi jättää kokeeksi ensi kerralla hyllyyn ja ottaa sen asemesta himpun verran kalliimman Single Maltin. Elämässä pitää olla malttia – Single Malttia!- RaahenTiikeri
Viskeeraajalla tuntuu olevan tietoa ja kokemusta.
Macallan on aivan hirvittävän hyvää,mutta samaa mieltä olen Viskeeraajan kanssa siitä,ettei se nyt ihan hintansa ja arvostuksensa arvoista ole,joissain tilanteissa sitä on väitetty jopa maailman parhaaksi!Macallan on saanut mainetta myös historian aikana.Englannin legendaarisen pääministeri Winston Churchillin sanotaan juoneen keskimäärin 1/2- 1 pullon Macallania joka päivä,aikuisikänsä ajan.Rikkaan perheen vesoja kun oli....
Viskeeraaja mainitsi,että muistaakseen on maistanut Scapaa.
Pidä nyt Viskeeraaja kiirettä,Scapan valmistus on lopetettu 1993,eli viimeiset 12 vuotiset pullotukset valmistuvat ensi vuonna.Alkossa sitä ei enään juurikaan näy hyllytavarana,vaikka se luettelossa on vielä.Itse olen sitä tilannut ja sanut muutaman pullon,alkohan tilaa jokaisen luettelossa esillä olevan tuotteen mahdollisuuksien mukaan.
Scapa on oikein persoonallisen makuinen viski Orkney saarilta.Se on jostain syystä jäänyt "mukamas iso veljensä" Higland Parkin varjoon.Joka myös tulee Orkney saarilta.Itselläni on kaapissa korkattuina molemmat ja joka maistelu kerta Scapa on kyllä vienyt voiton kuitenkin erittäin hyvästä Higland Parkista.Kaadoinpa tässä aamulla tätä kirjoittaessanikin 2 senttilitraiset kumpaakin,ikäänkuin vakuudeksi.Kyllä,edelleen Scapa maistui omaleimaisemmalta ja persoonallisemmalta.
Scapa on myös noin 10 euroa halvempaa,muistaakseni 39e,Higland Park kaiketi 48e tai sinne päin.
Myös minun lempiviskini tulevat Islayn saarelta(laphroaig ja lagavulin),bowmore on mielestäni ohuehko ja ei niin "aidosti" vahvaa kuin edellä mainitut.
Mikäs viskeeraajan suhde on Blended viskeihin?
Maistuuko Lagavulin pohjainen White Horse?
Itsellä mieluisimpina blended viskeinä tulee tällä hetkellä mieleen juuri White Horse,Teachers higland cream ja kalliimmasta hintaluokasta Johnnie Walker black label.Blue labelia en ole ikinä maistanut.
Vielä mainitsemastasi Auchentoshanista;ostin kesällä putelin sitä ja olin pettynyt.Mieleen tuli ihan oikeasti irlantilainen viski.(joita en missään nimessä inhoa,mutta jokainenhan tietää minkälainen reaktio seuraa,jos luulee juovansa mehulasista,mutta lasi onkin maitoa täynnä ja huomaa vasta juoman ollessa suussa erehdyksensä).
Minulla on edelleen tuo sama pullo tyhjiö korkilla suljettuna(jäljellä n.0.18-0.25litraa)Lähi aikoina olen oppinut löytämään siitä tiettyjä uusia sävyjä,enkä olekaan niin pettynyt siihen.Se on ihan kelpo alamaan viskiä jota ei pidä maistaakaan Laphroaig mielessä.Mukavan viljainen?,lämmin?,pehmeä?Tuommoisia mielikuvia siitä on tullut.
Jatkossa vain ihmiset lisää (mallas)viski keskusteluja.Se on hyvä keskustelun aihe. - Viskeeraaja
Islayn viskeistä löytyy tietoa mm. täältä:
http://www.islaywhiskysociety.com/
”The distilleries in the south of the island - Lagavulin, Ardbeg and Laphroaig - produce the most strongly flavoured, phenolic whiskies in Scotland. The distilleries to the north - Bunnahabhain, Bowmore, Caol Ila and Bruichladdich tend to be of a lighter character, indeed some specify unpeated malt and draw their water direct from springs before it has had time to pick up much peat. In spite of this, they still taste peaty!”
Saksalaisen nettikaupan http://www.whisky-24.de valikoimat ovat vaikuttavat! Sivustosta ilmenee mm. viskien maantieteellisen alkuperän aluejako, joka menee seuraavasti:
Speyside
Islay
Midlands
Lowlands
Highlands
Orkney
Jura
Arran & Skye
Mull
Campbeltown
Spey-joen varrelta (Speyside) ja Ylämaasta (Highland) viskimerkkejä ja -laatuja löytyy tolkuttomat määrät, kun taas joiltakin alueilta tunnetaan vain merkki tai pari. - Viskeeraaja
RaahenTiikeri kirjoitti:
Viskeeraajalla tuntuu olevan tietoa ja kokemusta.
Macallan on aivan hirvittävän hyvää,mutta samaa mieltä olen Viskeeraajan kanssa siitä,ettei se nyt ihan hintansa ja arvostuksensa arvoista ole,joissain tilanteissa sitä on väitetty jopa maailman parhaaksi!Macallan on saanut mainetta myös historian aikana.Englannin legendaarisen pääministeri Winston Churchillin sanotaan juoneen keskimäärin 1/2- 1 pullon Macallania joka päivä,aikuisikänsä ajan.Rikkaan perheen vesoja kun oli....
Viskeeraaja mainitsi,että muistaakseen on maistanut Scapaa.
Pidä nyt Viskeeraaja kiirettä,Scapan valmistus on lopetettu 1993,eli viimeiset 12 vuotiset pullotukset valmistuvat ensi vuonna.Alkossa sitä ei enään juurikaan näy hyllytavarana,vaikka se luettelossa on vielä.Itse olen sitä tilannut ja sanut muutaman pullon,alkohan tilaa jokaisen luettelossa esillä olevan tuotteen mahdollisuuksien mukaan.
Scapa on oikein persoonallisen makuinen viski Orkney saarilta.Se on jostain syystä jäänyt "mukamas iso veljensä" Higland Parkin varjoon.Joka myös tulee Orkney saarilta.Itselläni on kaapissa korkattuina molemmat ja joka maistelu kerta Scapa on kyllä vienyt voiton kuitenkin erittäin hyvästä Higland Parkista.Kaadoinpa tässä aamulla tätä kirjoittaessanikin 2 senttilitraiset kumpaakin,ikäänkuin vakuudeksi.Kyllä,edelleen Scapa maistui omaleimaisemmalta ja persoonallisemmalta.
Scapa on myös noin 10 euroa halvempaa,muistaakseni 39e,Higland Park kaiketi 48e tai sinne päin.
Myös minun lempiviskini tulevat Islayn saarelta(laphroaig ja lagavulin),bowmore on mielestäni ohuehko ja ei niin "aidosti" vahvaa kuin edellä mainitut.
Mikäs viskeeraajan suhde on Blended viskeihin?
Maistuuko Lagavulin pohjainen White Horse?
Itsellä mieluisimpina blended viskeinä tulee tällä hetkellä mieleen juuri White Horse,Teachers higland cream ja kalliimmasta hintaluokasta Johnnie Walker black label.Blue labelia en ole ikinä maistanut.
Vielä mainitsemastasi Auchentoshanista;ostin kesällä putelin sitä ja olin pettynyt.Mieleen tuli ihan oikeasti irlantilainen viski.(joita en missään nimessä inhoa,mutta jokainenhan tietää minkälainen reaktio seuraa,jos luulee juovansa mehulasista,mutta lasi onkin maitoa täynnä ja huomaa vasta juoman ollessa suussa erehdyksensä).
Minulla on edelleen tuo sama pullo tyhjiö korkilla suljettuna(jäljellä n.0.18-0.25litraa)Lähi aikoina olen oppinut löytämään siitä tiettyjä uusia sävyjä,enkä olekaan niin pettynyt siihen.Se on ihan kelpo alamaan viskiä jota ei pidä maistaakaan Laphroaig mielessä.Mukavan viljainen?,lämmin?,pehmeä?Tuommoisia mielikuvia siitä on tullut.
Jatkossa vain ihmiset lisää (mallas)viski keskusteluja.Se on hyvä keskustelun aihe.Mielenkiintoisia tietoja! Sir Winstonin läheinen suhde viskiin oli tiedossani, mutta enpäs tiennytkään juuri Macallanin olleen hänen merkkinsä. Joka tapauksessa tuo Macallan ei niin hirveästi puhuttele juuri minun makuhermojani – samalla rahalla valintani on jokin muu.
Eniten viime vuosina juomani blended-viski on juuri mainitsemasi White Horse. Alkosta olen ostanut sitä 5 viime vuoden aikana varmaan enemmän kuin muita viskejä yhteensä. Olen kuullut sekoituksen sisältävän jonkin verran Lagavulinia, mutta se ei ole ollut sinänsä mikään ratkaiseva kriteeri.
Single Maltit maksavat Alkossa niin maltaita, että niiden hankinnat ovat keskittyneet enemmänkin tuonne tax-free-puolelle. Joulunseuduksi ostin Alkosta Bowmore-puikon, kun ei ollut matkoja ohjelmassa pitkään aikaan.
Scapan valmistuksen lopettaminen ei ollut tiedossani. Mielestäni näin 12-vuotiasta Scapaa Helsingin Kannelmäen (Maxin) Alkon hyllyssä vielä joulukuussa.
Nyt alkaa tipaton tammikuu olla lopuillaan... - RaahenTiikeri
Viskeeraaja kirjoitti:
Mielenkiintoisia tietoja! Sir Winstonin läheinen suhde viskiin oli tiedossani, mutta enpäs tiennytkään juuri Macallanin olleen hänen merkkinsä. Joka tapauksessa tuo Macallan ei niin hirveästi puhuttele juuri minun makuhermojani – samalla rahalla valintani on jokin muu.
Eniten viime vuosina juomani blended-viski on juuri mainitsemasi White Horse. Alkosta olen ostanut sitä 5 viime vuoden aikana varmaan enemmän kuin muita viskejä yhteensä. Olen kuullut sekoituksen sisältävän jonkin verran Lagavulinia, mutta se ei ole ollut sinänsä mikään ratkaiseva kriteeri.
Single Maltit maksavat Alkossa niin maltaita, että niiden hankinnat ovat keskittyneet enemmänkin tuonne tax-free-puolelle. Joulunseuduksi ostin Alkosta Bowmore-puikon, kun ei ollut matkoja ohjelmassa pitkään aikaan.
Scapan valmistuksen lopettaminen ei ollut tiedossani. Mielestäni näin 12-vuotiasta Scapaa Helsingin Kannelmäen (Maxin) Alkon hyllyssä vielä joulukuussa.
Nyt alkaa tipaton tammikuu olla lopuillaan...Itsekin näin lappeenrannan isokristiinan ostoskeskuksen alkossa joulun alla Scapaa hylly tavarana,mutta kolmessa eri alkossa,jotka kuuluvat yleisesti käyttämiini(l:ranta ei siis kuulu)en ole nähnyt ainakaan vuoteen sitä hyllyssä.Senhän ei tarvitse vielä tarkoittaa tietenkään mitään.Kaiketi sitä vielä on saatavilla ihan normaalisti,mutta "hyllyttömyyshän" voi tarkoittaa vaikka ihan sitä,että se ei kuulu myydyimpien joukkoon ja sitä tilataan ainoastaan tarvittaessa.
Yhden mallasviski kirjani mukaan Scapan valmistus tosiaan loppui 1993 ja siitä olisi olemassa yleisin 12 vuoden pullotus ja kaiketi pienemmät 10 ja 14 vuoden pullotukset.Eli ei sitä kuitenkaan kauaa enää saa.Se on harmi,se on minulle yksi mukavimpia löytöjä lähi aikoina.
Myös ihan maistamisen arvoinen Ballantines pure malt lakkasi kesällä ilmestymästä käyttämäni alkon hyllyyn.Sitäkin on kyllä tallessa pikkuisen onneksi.
Saas nähdä mille tasolle kevään verojen pienentymisen jälkeen mallasviskien hinnat vakiintuu.Hinnat on kyllä valtaosassa malteja aika korkeat alkossa.Blended viskeissä löytyy kohtuuu hintaisia tuotteita,kuten kovasti mainostamamme White Horse. - Viskeeraaja
RaahenTiikeri kirjoitti:
Itsekin näin lappeenrannan isokristiinan ostoskeskuksen alkossa joulun alla Scapaa hylly tavarana,mutta kolmessa eri alkossa,jotka kuuluvat yleisesti käyttämiini(l:ranta ei siis kuulu)en ole nähnyt ainakaan vuoteen sitä hyllyssä.Senhän ei tarvitse vielä tarkoittaa tietenkään mitään.Kaiketi sitä vielä on saatavilla ihan normaalisti,mutta "hyllyttömyyshän" voi tarkoittaa vaikka ihan sitä,että se ei kuulu myydyimpien joukkoon ja sitä tilataan ainoastaan tarvittaessa.
Yhden mallasviski kirjani mukaan Scapan valmistus tosiaan loppui 1993 ja siitä olisi olemassa yleisin 12 vuoden pullotus ja kaiketi pienemmät 10 ja 14 vuoden pullotukset.Eli ei sitä kuitenkaan kauaa enää saa.Se on harmi,se on minulle yksi mukavimpia löytöjä lähi aikoina.
Myös ihan maistamisen arvoinen Ballantines pure malt lakkasi kesällä ilmestymästä käyttämäni alkon hyllyyn.Sitäkin on kyllä tallessa pikkuisen onneksi.
Saas nähdä mille tasolle kevään verojen pienentymisen jälkeen mallasviskien hinnat vakiintuu.Hinnat on kyllä valtaosassa malteja aika korkeat alkossa.Blended viskeissä löytyy kohtuuu hintaisia tuotteita,kuten kovasti mainostamamme White Horse.Vilkaisin tuota saksalaista nettisivustoa
http://www.whisky-24.de/ Scapaa haeskellen.
Scapa löytyy otsikoiden "Single Malts" ja "Orkney" takaa.
12-vuotiaasta Scapasta oli siellä 9 henkilön arviot. Ne heittivät laidasta laitaan, yhdestä tähdestä viiteen tähteen. Keskiarvo oli 3 tähteä.
Näin ne vain ovat itse kullakin makuhermot eri tavalla virittyneitä. Pitäisikö sanoa "Gott sei Dank!" ??? - Viskeeraaja
Olin 1980-luvulla päässyt (lähinnä Glenfiddichin kautta) jyvälle siitä, että sekoite- ja mallasviskeillä on eroa.
Syksyllä 1988 olin työmatkalla Isle of Wightilla (saari Englannin kanaalissa). Isäntäni siellä oli syntyperältään skotti ja nimeltään Ken Henderson. Hänen kanssaan tuli puhetta viskeistä, kuinkas muuten. Hän vannotti minua kokeilemaan mallasviskiä nimeltä Laphroaig – hän kirjoitti nimen minulle oikein paperillekin ja antoi lausumisohjeeksi "Lafroig".
Kenin neuvosta piti ottaa vaarin ja olen miehelle enemmän kuin kiitollinen! Islayn mallasviskeihin tutustuminen avasi minulle aivan uuden oven viskien maailmaan.
Laphroaig kehuu etiketissään olevansa aromikkain skottiviski (muistaakseni "the most flavoured...") enkä tuota kiistäkään. Omaleimaisen vahva turpeen, tervan, savun ja meren aromi siinä on. Usein kuulee sanottavan, että tätä viskiä joko rakastetaan tai vihataan. Minä olen ilmiselvästi rakastavalla puolella tuota raja-aitaa.
Lagavulin tarjoaa mielestäni samantapaisia makunyansseja hivenen hienostuneemmassa muodossa. Vaikka Lagavulin on minulle ykkönen, olen ostanut Laphroaigia enemmän.
Laphroaigin tislaamon johdossa toimi 14 vuoden ajan, vuoden 2002 lopussa tapahtuneeseen eläköitymiseensä saakka, mies nimeltä Iain Henderson. Liekö sukua Kenille, mene tiedä? Iain joka tapauksessa oli työskennellyt maailman merillä laivan konemestarina ennen siirtymistään viskiyhtiön johtoon! Mies oli kuuluisa omaperäisistä (ja menestyksekkäistä!) markkinointi-ideoistaan. Yhden tuollaisen idean tuloksena minäkin olen eräänlaisen Laphroaig-ystävien klubin jäsen. Minun nimiini on "vuokrattu" elinikäinen vuokraoikeus yhteen neliöjalkaan (0,3048 m × 0,3048 m = noin 0,12 m2) Islayn saaren maaperää. Jos saan päähäni vierailla tislaamossa, saan sieltä lainaksi kumisaappaat, sydvestin, sadetakin ym. rekvisiittaa päästäkseni säässä kuin säässä kuivana katsomaan "vuokramaapalastani". Oletettavasti tislaamossa osoitetaan vieraanvaraisuutta muussakin muodossa...
Ehkäpä tuohon klubiin pääsee jäseneksi edelleen, Iain Hendersonin eläkkeellä olosta huolimatta. Asia selviää ostamalla pahvitötteröön pakattu Laphroaig-pullo. Sen sisällä joko on hakemuslomake tai sitten ei. Jäsenyys oli ainakin minun hakiessani ilmainen – hakemuksen mukaan piti vain liittää pullonkorkin suojakapseli (ohutta metallia) todisteeksi siitä, että vähintään yksi pullo Laphroaigia on tullut ostetuksi. - elämän vesi
Viskeeraaja kirjoitti:
Olin 1980-luvulla päässyt (lähinnä Glenfiddichin kautta) jyvälle siitä, että sekoite- ja mallasviskeillä on eroa.
Syksyllä 1988 olin työmatkalla Isle of Wightilla (saari Englannin kanaalissa). Isäntäni siellä oli syntyperältään skotti ja nimeltään Ken Henderson. Hänen kanssaan tuli puhetta viskeistä, kuinkas muuten. Hän vannotti minua kokeilemaan mallasviskiä nimeltä Laphroaig – hän kirjoitti nimen minulle oikein paperillekin ja antoi lausumisohjeeksi "Lafroig".
Kenin neuvosta piti ottaa vaarin ja olen miehelle enemmän kuin kiitollinen! Islayn mallasviskeihin tutustuminen avasi minulle aivan uuden oven viskien maailmaan.
Laphroaig kehuu etiketissään olevansa aromikkain skottiviski (muistaakseni "the most flavoured...") enkä tuota kiistäkään. Omaleimaisen vahva turpeen, tervan, savun ja meren aromi siinä on. Usein kuulee sanottavan, että tätä viskiä joko rakastetaan tai vihataan. Minä olen ilmiselvästi rakastavalla puolella tuota raja-aitaa.
Lagavulin tarjoaa mielestäni samantapaisia makunyansseja hivenen hienostuneemmassa muodossa. Vaikka Lagavulin on minulle ykkönen, olen ostanut Laphroaigia enemmän.
Laphroaigin tislaamon johdossa toimi 14 vuoden ajan, vuoden 2002 lopussa tapahtuneeseen eläköitymiseensä saakka, mies nimeltä Iain Henderson. Liekö sukua Kenille, mene tiedä? Iain joka tapauksessa oli työskennellyt maailman merillä laivan konemestarina ennen siirtymistään viskiyhtiön johtoon! Mies oli kuuluisa omaperäisistä (ja menestyksekkäistä!) markkinointi-ideoistaan. Yhden tuollaisen idean tuloksena minäkin olen eräänlaisen Laphroaig-ystävien klubin jäsen. Minun nimiini on "vuokrattu" elinikäinen vuokraoikeus yhteen neliöjalkaan (0,3048 m × 0,3048 m = noin 0,12 m2) Islayn saaren maaperää. Jos saan päähäni vierailla tislaamossa, saan sieltä lainaksi kumisaappaat, sydvestin, sadetakin ym. rekvisiittaa päästäkseni säässä kuin säässä kuivana katsomaan "vuokramaapalastani". Oletettavasti tislaamossa osoitetaan vieraanvaraisuutta muussakin muodossa...
Ehkäpä tuohon klubiin pääsee jäseneksi edelleen, Iain Hendersonin eläkkeellä olosta huolimatta. Asia selviää ostamalla pahvitötteröön pakattu Laphroaig-pullo. Sen sisällä joko on hakemuslomake tai sitten ei. Jäsenyys oli ainakin minun hakiessani ilmainen – hakemuksen mukaan piti vain liittää pullonkorkin suojakapseli (ohutta metallia) todisteeksi siitä, että vähintään yksi pullo Laphroaigia on tullut ostetuksi.Kyllä itsekkin lähetin vuokra lapun tislaamoon mutta muistinpa juuri että unohdin tuon pahuksen metallilangan pöydälle... voi voi noh täytyypä toivoa että joskus vielä tulee puteli vastaan josta ko. lomake löytyy. Oikeassa olet erinomaista tavaraa ja varsinkin tuo tynnyri vahvuinen ...oikein sylki nouse suuhun kun ajattelen makua... Hauskanen yksityiskohta tuo saaren pläntti ja sertifikaatit. Saitko muuten sieltä sitten todistuksen paluupostissa asiasta?
- RaahenTiikeri
Viskeeraaja kirjoitti:
Olin 1980-luvulla päässyt (lähinnä Glenfiddichin kautta) jyvälle siitä, että sekoite- ja mallasviskeillä on eroa.
Syksyllä 1988 olin työmatkalla Isle of Wightilla (saari Englannin kanaalissa). Isäntäni siellä oli syntyperältään skotti ja nimeltään Ken Henderson. Hänen kanssaan tuli puhetta viskeistä, kuinkas muuten. Hän vannotti minua kokeilemaan mallasviskiä nimeltä Laphroaig – hän kirjoitti nimen minulle oikein paperillekin ja antoi lausumisohjeeksi "Lafroig".
Kenin neuvosta piti ottaa vaarin ja olen miehelle enemmän kuin kiitollinen! Islayn mallasviskeihin tutustuminen avasi minulle aivan uuden oven viskien maailmaan.
Laphroaig kehuu etiketissään olevansa aromikkain skottiviski (muistaakseni "the most flavoured...") enkä tuota kiistäkään. Omaleimaisen vahva turpeen, tervan, savun ja meren aromi siinä on. Usein kuulee sanottavan, että tätä viskiä joko rakastetaan tai vihataan. Minä olen ilmiselvästi rakastavalla puolella tuota raja-aitaa.
Lagavulin tarjoaa mielestäni samantapaisia makunyansseja hivenen hienostuneemmassa muodossa. Vaikka Lagavulin on minulle ykkönen, olen ostanut Laphroaigia enemmän.
Laphroaigin tislaamon johdossa toimi 14 vuoden ajan, vuoden 2002 lopussa tapahtuneeseen eläköitymiseensä saakka, mies nimeltä Iain Henderson. Liekö sukua Kenille, mene tiedä? Iain joka tapauksessa oli työskennellyt maailman merillä laivan konemestarina ennen siirtymistään viskiyhtiön johtoon! Mies oli kuuluisa omaperäisistä (ja menestyksekkäistä!) markkinointi-ideoistaan. Yhden tuollaisen idean tuloksena minäkin olen eräänlaisen Laphroaig-ystävien klubin jäsen. Minun nimiini on "vuokrattu" elinikäinen vuokraoikeus yhteen neliöjalkaan (0,3048 m × 0,3048 m = noin 0,12 m2) Islayn saaren maaperää. Jos saan päähäni vierailla tislaamossa, saan sieltä lainaksi kumisaappaat, sydvestin, sadetakin ym. rekvisiittaa päästäkseni säässä kuin säässä kuivana katsomaan "vuokramaapalastani". Oletettavasti tislaamossa osoitetaan vieraanvaraisuutta muussakin muodossa...
Ehkäpä tuohon klubiin pääsee jäseneksi edelleen, Iain Hendersonin eläkkeellä olosta huolimatta. Asia selviää ostamalla pahvitötteröön pakattu Laphroaig-pullo. Sen sisällä joko on hakemuslomake tai sitten ei. Jäsenyys oli ainakin minun hakiessani ilmainen – hakemuksen mukaan piti vain liittää pullonkorkin suojakapseli (ohutta metallia) todisteeksi siitä, että vähintään yksi pullo Laphroaigia on tullut ostetuksi.Edelleen sen maapalan sieltä saa.Ainakin jokunen kuukausi sitten.En tiedä,saisiko sama ihminen useampaa maapalaa nimelleen,mutta jos saisi,niin kyllä minäkin jo varmaan neliömetrin olisin halutessani saanut Islayn saaren maaperää nimiini.
Mitäs mieltä muuten Viskeeraaja olet tuosta Laphroaigin prosentina laskeutumisesta 43% alas 40%.Harhaahan se on,mutta minä mukamas erotin siinä jotain eroa vanhaan hyvään laproaigiin,joka kai perinteisesti oli aika pitkään 43 prosenttista.Oikeastihan minkäänlaisen makueron havaitseminen on tässä tapauksessa lähes mahdotonta.Mutta siellä korvien välissä.....(ja hintakin kuitenkin noussut)... - Viskeeraaja
elämän vesi kirjoitti:
Kyllä itsekkin lähetin vuokra lapun tislaamoon mutta muistinpa juuri että unohdin tuon pahuksen metallilangan pöydälle... voi voi noh täytyypä toivoa että joskus vielä tulee puteli vastaan josta ko. lomake löytyy. Oikeassa olet erinomaista tavaraa ja varsinkin tuo tynnyri vahvuinen ...oikein sylki nouse suuhun kun ajattelen makua... Hauskanen yksityiskohta tuo saaren pläntti ja sertifikaatit. Saitko muuten sieltä sitten todistuksen paluupostissa asiasta?
Tuli postissa. Paluuposti ei tullut ihan viikossa eikä kahdessa, vaan saanti kesti pari kuukautta.
Poikanikin on hankkiutunut minun jälkeeni tuon Laphroaig-poppoon jäseneksi.
Saattaa se sertifikaatti vielä tulla sinullekin, ilman tuota metallinpalasta. Uuden pullon hankkiminen uutta anomusta varten tuo kyllä muutakin kuin sen anomisen ilon! - Viskeeraaja
RaahenTiikeri kirjoitti:
Edelleen sen maapalan sieltä saa.Ainakin jokunen kuukausi sitten.En tiedä,saisiko sama ihminen useampaa maapalaa nimelleen,mutta jos saisi,niin kyllä minäkin jo varmaan neliömetrin olisin halutessani saanut Islayn saaren maaperää nimiini.
Mitäs mieltä muuten Viskeeraaja olet tuosta Laphroaigin prosentina laskeutumisesta 43% alas 40%.Harhaahan se on,mutta minä mukamas erotin siinä jotain eroa vanhaan hyvään laproaigiin,joka kai perinteisesti oli aika pitkään 43 prosenttista.Oikeastihan minkäänlaisen makueron havaitseminen on tässä tapauksessa lähes mahdotonta.Mutta siellä korvien välissä.....(ja hintakin kuitenkin noussut)...Ulkomaisista nettikaupoista saanee vielä viskejä 43-prosenttisina. Alkon hinnaston kaikki muut viskit paitsi Talisker ovat nykyisin nelikymppisiä (Talisker = 45,8 %).
Itse en ole tuota muutosta 43 % => 40 % juuri noteerannut. Kuten jo kerroin edellä, minulla on tapana "vesittää" viskini kaatamalla sekaan puhdasta vetta 20-30 % viskin määrästä. Se tuo mielestäni viskin aromit paremmin esille alkoholin maun takaa.
Laivalta olen ostanut muutaman Cask Strength -vahvuisen (56-58 %) lestin, ja niiden eron nelikymppiseen kyllä huomaa :•) Vettä saa kaataa sekaan selvästi reippaammin.
Eräs ystäväni kieltäytyy panemasta viskinsä sekaan yhtään mitään sillä perusteella, että "skotit ovat nähneet niin paljon vaivaa poistaakseen sen veden viskistä – miksi ihmeessä panna sitä sinne takaisin?"
Siitä kai me kaikki viskinystävät olemme yhtä mieltä, ettei viskiä pidä häpäistä turruttamalla makuhermot jäillä!
"Vanhaan hyvään aikaan" ginien vahvuus oli 47 % ja votkan 45 %. Kun nekin laimennettiin 40 prosenttiin, ei hinnassa näkynyt mitään alenemisen merkkejä. Sellaista se kusetus vain on! - epicuros
Viskeeraaja kirjoitti:
Ulkomaisista nettikaupoista saanee vielä viskejä 43-prosenttisina. Alkon hinnaston kaikki muut viskit paitsi Talisker ovat nykyisin nelikymppisiä (Talisker = 45,8 %).
Itse en ole tuota muutosta 43 % => 40 % juuri noteerannut. Kuten jo kerroin edellä, minulla on tapana "vesittää" viskini kaatamalla sekaan puhdasta vetta 20-30 % viskin määrästä. Se tuo mielestäni viskin aromit paremmin esille alkoholin maun takaa.
Laivalta olen ostanut muutaman Cask Strength -vahvuisen (56-58 %) lestin, ja niiden eron nelikymppiseen kyllä huomaa :•) Vettä saa kaataa sekaan selvästi reippaammin.
Eräs ystäväni kieltäytyy panemasta viskinsä sekaan yhtään mitään sillä perusteella, että "skotit ovat nähneet niin paljon vaivaa poistaakseen sen veden viskistä – miksi ihmeessä panna sitä sinne takaisin?"
Siitä kai me kaikki viskinystävät olemme yhtä mieltä, ettei viskiä pidä häpäistä turruttamalla makuhermot jäillä!
"Vanhaan hyvään aikaan" ginien vahvuus oli 47 % ja votkan 45 %. Kun nekin laimennettiin 40 prosenttiin, ei hinnassa näkynyt mitään alenemisen merkkejä. Sellaista se kusetus vain on!Useita (useimpia?) mallasviskejä löytyy Euroopan lentokentiltä ja kaupunkimyymälöistäkin edelleenkin vain 43 prosenttisina. Eroa tällaisen vahvemman ja 40:isen välillä en minä erota, vaikka en yleensä vettä lisääkään. Tynnyrivahvuiset kaipaavat todellakin huomattavasti (ehkä sen 20 - 30 %) vettä eivätkä totta tosiaan ole erityisen hyviä. Ginien prosentin pudottaminen lähenee rikosta. Kyllä kaikkia kunnon ginejä on saatavissa alkuperäisen vahvuisina. Olikohan espanjalainen Larios, joka alkoi tuottaa joillekin lentoyhtiöille 37,5 prosenttista, minkä jälkeen pian Alkokin ryhtyi tarjoamaan vain laimennettua giniä.
- juuri
Viskeeraaja kirjoitti:
Tuli postissa. Paluuposti ei tullut ihan viikossa eikä kahdessa, vaan saanti kesti pari kuukautta.
Poikanikin on hankkiutunut minun jälkeeni tuon Laphroaig-poppoon jäseneksi.
Saattaa se sertifikaatti vielä tulla sinullekin, ilman tuota metallinpalasta. Uuden pullon hankkiminen uutta anomusta varten tuo kyllä muutakin kuin sen anomisen ilon!Hei,
minä muistelen, etten mitään metellilankaa sinne lähettänyt.. olisikohan netissäkin onnistunut maapläntin saaminen. Varmaan piti antaa joku koodi pullon kyljestä.. tai sitten muistan ihan väärin, mutta sertifikaatti kyllä kaapissa komeilee.
Ja se cask strength on sitten parasta, ei mitään vedellä lantrattua! - Lagavulin
Viskeeraaja kirjoitti:
Vilkaisin tuota saksalaista nettisivustoa
http://www.whisky-24.de/ Scapaa haeskellen.
Scapa löytyy otsikoiden "Single Malts" ja "Orkney" takaa.
12-vuotiaasta Scapasta oli siellä 9 henkilön arviot. Ne heittivät laidasta laitaan, yhdestä tähdestä viiteen tähteen. Keskiarvo oli 3 tähteä.
Näin ne vain ovat itse kullakin makuhermot eri tavalla virittyneitä. Pitäisikö sanoa "Gott sei Dank!" ???tuli tietoa. löytyi heti useampikin single maltien ystävä!
Itse en tuosta Scapasta oikein lämmennyt. Muuten ok, mutta ns.jälkimakua ei oikein ollut, tai siis jäi "lyhyeksi" jos ymmärrätte...
Highland Parkia suosittelen. Ei mikään Islayn savulataus, mutta täyteläinen ja vivahteikas.
Onpa hienoa saada mieliaiheestani tällaista keskustelua. Lisää kommentteja!
- epicuros
... kertoa mallasviskimieltymyksistäni. Ykköseni on Talisker, kerrassaan voimakkaan (45,8 %) makuinen tujaus.
Talousmaltaani on Glenfiddich, jonka oikein ajoitettu mainoskampanja pitää sen edelleenkin maailman eniten myytynä maltaana. Alkoon muuten tuli joulun alla uudelleen myyntiin Glenmorangie, joka taas on eniten myyty Skotlannissa.
The Macallan ja Highland Park ovat hienostuneimmat maltaat, hyvinkin avec-juomiksi kelpaavia. Hienoa, että Highland Park palasi Alkoon. Balvenie on lähes samaa kategoriaa.
Glenlivet ei oikein maistu, se tuo mieleeni eurooppalaisen maustamattoman anjoviksen. Ardbeg (46 %) on erittäin turpeinen. Laphroaig ihan ok perusmallas. Lagavulinia olen aina pitänyt yliarvostettuna. Bunnahabhain taas lukeutuu huippujen lähelle.
Minusta 20 - 30 % vettä mallasviskiin on aivan liikaa, pisara tai pari ravintola-annokseen, jos ollenkaan - elämän vesi
Olen myös noiden "vene tervan" ystävä ja myös minulla on tuo 16v lagavulin ollut ykkösmerkki, mutta nyt on löytynyt ehkä toinen ykkösmerkki caol ila. Jokseenkin harvinainen mutta täysin saatavissa oleva tuote. Ko. viskiä menee mm. bellsiin sekoitteeksi.Caol ila on hivenen miedompi savuisuudeltaan kuin "laga" mutta luonetta löytyykin sitten reilusti. Väriltään hyvin vaaleaa ainakin nämä 3339 ja 4200 päivää vanhat tuotteet,muita en ole vielä päässyt tilailemaan mutta tarjolla on montaa ikäryhmää. Noista blendatuista ns "arkiviskeistä" löytyy myös todella loistavia viskejä yksi sellainen on royal salut jota saa mm. Ruotsista joistakin paikallisista alkoista ja euroopasta sitten joiltain lentokentiltä.Kyseessä on myös suht harvinainen viski ja jokseenkin jopa keräilijöidenkin haalima tuote ,ihan jopa tyhjiä pulloja/pusseja myöten. Tämä on hyvä asia että saadaan tälläisiä keskusteluja/harrastajia aikaan ja näin lyötyä kiilaa näihin Suomenkin instansseihin että alkoholia voi myös käyttää "oikein" ja varsinkin että josko alko havahtuisi laajentamaan single viskien valikoimiaan johon nyttemin viskien myynnin 3% osuus ei tietenkään anna aihetta mutta eipä siellä monia "sinkkuja" olekkaan. Näitä blendattuja on kyllä runsaasti tarjolla joista ei tietenkää saa ihan samoja "kiksejä" joita nämä loistavat singlet antavat. Hyvä kuitenkin että niitäkin siellä on.
- epicuros
Onko Vertailevan mallastutkimuksen seura tuttu? http://mtl.kaapeli.fi/viski/
- Oban
Oma mielimerkkini on ehdottomasti Lagavulin. Jo pelkkää tyhjäksi juotua lasia voisi nuuhkia tuntitolkulla. Glendronac 15 yo sherrywood maistuu mainiolta ja on saman tyyppistä kuin Balvenie ja Macallan, vaikkakin halvempaa. Talisker on myös erinomaista. Highland Parkista en ole oppinut pitämään vaikka sitä hyvänä pidetäänkin.
- Glenda
Täällähän on järkevä keskustelu käynnissä.
Islaylla on toiminnassa tällä hetkellä 7 tislaamoa, joiden kaikkien tuotteita olen juonut enemmän tai vähemmän.
Lagan tilanne on tällä hetkellä lievästi sanottuna vaikea, kun 16yo on loppumaisillaan. Tiedä sitten millainen se CS 12yo on, jonka laukaisevat piakkoin markkinoille.
Caol Ila oli miellyttävä tuttavuus, jonka savuisuus on miedompi kuin Laphroaigin, mutta tilalle löytyy kukkais-ja hedelmäisaromeja ja savuhedelmäblandis onkin aivan kielen mukanaan vievä. On erittäin vahinko, että tätä ei saa Suomesta. Caol Ilan vintage-pullotukset ovat erityisen maukkaita verrattuna peruspullotuksiin.
Ardbegilla vierailin viime elokuussa ja toki se "wee dram" piti ottaa, parikin kertaa ja koska tarjolla oli useamman ikäistä, niin sekä alle että yli 20yo ja täytyy sanoa, että myynnissä oleva (ei Suomessa tietenkään...) 10yo häviää kirkkaasti näille vanhemmille veljilleen.
Bowmoren eri-ikäisistä voin sanoa, että 25yo nousi tastingissa omaksi suosikiksi, vaikka ensinuuhkaisulla mielikuva oli tunkkainen, mutta maku aukesi suussa ja olikin sitten aivan mahtava. Mariner ja 17yo ovat myös ihan kelpo viskejä. Bowmoren Dusk ja Dawn (toinen on kypsytetty bordeaux-tynnyrissä) olivat myös Islaylla myynnissä, mutta jäi vielä maistamatta.
Vaatimattomin on Bunnahabhain ja Bruichladdich. Laddiessa on kyllä luonnettakin ja omaakin aromia, mutta koska olen aina vain hamunnut käteeni näitä vahvempiaromisia, Laddien tarkempi makustelu on vielä kesken.
Olemme menossa jälleen maaliskuussa Islaylle ja makuseikkailu saa jatkoa. Siihen liittyen, käykääpä näillä sivuilla.
http://www.islaywhiskybook.com/
Sivut ovat vielä rakenteilla, koska projekti on ollut jonkin aikaa pakon sanelemana jäissä. Mutta hitaasti hyvä tulee, tähän uskomme.
Slainté.- Lagavulin
kerrotko tarkemmin tuosta tulevasta Lagavulinista?
mitä tuo merkintä CS tarkoittaa?
onko se näitä "Distiller´s Edition" sarjan pullotuksia?
ainakin Distiller´s Edition 1986 oli aivan mahtava!
Laitahan raporttia tälle palstalle tuosta ensi kuun reissusta. - Glenda
Lagavulin kirjoitti:
kerrotko tarkemmin tuosta tulevasta Lagavulinista?
mitä tuo merkintä CS tarkoittaa?
onko se näitä "Distiller´s Edition" sarjan pullotuksia?
ainakin Distiller´s Edition 1986 oli aivan mahtava!
Laitahan raporttia tälle palstalle tuosta ensi kuun reissusta.CS = Cask Strength
Eli mitä olen ymmärtänyt niin Lagalta tulee tynnyrivahvuinen 12-vuotias markkinoille. Omituista kerrassaan oli se, että tuo 16yo pääsi loppumaan, koska eivät olleet osanneet laittaa tulemaan riittäviä satseja. Markkinointi ja mainostus alkoi vetää yllättävästi ja niin jäi muutama maa ilman, Suomi mukaanluettuna, tuota viskiä.
Raporttia tulee, ja myös nettisivuja päivitetään kun jotain merkittävämpää tapahtuu.
- Lagavulin
ostin tuossa jokin aika sitten ns. aromilasin (snifter),mallasviskien maistelua varten.
Olipahan vaikea löytää Suomesta!
Uskomatonta, että vaikka viskiharrastajia on nykyään aika paljonkin, ei tällaisia tarvikkeita ole myynnissä oikein missään.
On selvä ero tavallisen grogilasin käyttöön verrattuna...- Glenda
Kyllä viskin oikea harrastaminen on tosiaan välineurheilua. Minulla on useita eri mallisia sniftereitä, mutta paras on kannellinen tulppaanilasi.
Tumblerista tai jostain muusta juominen on mielestäni suorastaan pyhäinhäväistystä, sillä aromit suorastaan lentää taivaan tuuliin. Jollei esim. baarissa ole tulppanilasia niin konjakkilasikin on parempi astia kuin juomalasi.
Tiedättekö miksi viskiä on kuitenkin tumbleristakin juotu? Ennen vanhaan viskeissä oli niin paljon epäpuhtauksia ja paha haju, että oli suorastaan suotavaa niiden nopea haihtuminen. Näinhän ei enää ole.
Vanha juoma-astia quaich sen sijaan on melkoinen vastakohta snifterille, joka muotonsa puolesta on kuin pieni ja matala, ylöspäin levenevä kattila kädensijoineen kaikkineen. Ehkä tässäkin haettiin samaa asiaa eli pahan hajun nopeaa häviämistä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Moikka rakas
Oon miettinyt meidän välistä yhteyttä viime aikoina. En ihan osaa pukea sanoiksi, mitä kaikkea tunnen, mutta halusin vaa6517183Mitä tapahtunut
Poliiseja monta autoa+panssariauto Porista kpäähän päin tänään klo n.20 kuka hurjistunut ?424992HS: Kuka vielä uskaltaa mennä sairaalan ensiapuun?
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011212025.html Tässä on hyvin ajankohtainen mielipidekirjoitus koskien Malmin sairaa3002788- 1502103
Lakea konkurssiin. Asukkaat menettävät asuntonsa
Kuntarahoitus on tänään jättänyt konkurssihakemuksen lakean kaikista kiinteistö osakeyhtiöistä. Kassa on tyhjä, kaikki331660Ökyrikas Kurkilahti mussuttaa veroistaan
Pakeni aikoinaan veroja Portugaliin mutta joutui palaamaan takaisin kun Suomi teki verotussopimuksen Portugalin kanssa.1331634- 201617
Yhdysvalloissa työllisyys paranee, Suomessa työttömyys kasvaa, missä vika?
Miten tämä on mahdollista että 177 000 uutta työllistä tuli USAssa yhdessä kuukaudessa, vaikka Trump on ruorissa? Orpon4001566mahdollista, että olet ollut iltavuorossa
Ja kotiin päästyäsi tulit palstalle etsimään merkkiä minusta, jos kaipaat yhtään minua niin kuin minä sinua Ei mennyt k111347Jos tämän vaan sulkee ja avaa 5 vuoden päästä
Täällä on luultavasti edelleen näitä ihan samoja juttuja. On kuin kauniit ja rohkeat samat jutut junnaa. Heips. 👋🏻 E111323