Elikäs tilanne on tämä:
Sain viime syksynä paikan Stadiasta tietotekniikan puolelta. Opiskelun piti alkaa nyt tammikuussa, mutta koska olen vielä armeijassa, niin ilmoitin itseni poissaolevaksi täksi kevätkaudeksi.
Pystynkö nyt keväällä hakemaan yliopistoon ja jopa vastaanottamaan paikan ensi syksynä alkavaan opetukseen?
Sain viime syksynä paikan Stadiasta tietotekniikan puolelta. Opiskelun piti alkaa nyt tammikuussa, mutta koska olen vielä armeijassa, niin ilmoitin itseni poissaolevaksi täksi kevätkaudeksi.
Pystynkö nyt keväällä hakemaan yliopistoon ja jopa vastaanottamaan paikan ensi syksynä alkavaan opetukseen?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ymmärtääkseni et, jos siis olet ottanut paikan Stadiassa vastaan tammikuussa. Mutta siis oletko alunperin hakenut tammikuussa 2004 alkavaan ohjelmaan (eli syksyn yhteishaussa), vaiko syksyllä 2003 alkavaan ohjelmaan (eli kevään yhteishaussa)? Mikäli olet hakenut kevään yhteishaussa, niin sitten kai voit hakea nyt myös yliopistoon? Hmmm... hieman sekavaa kyllä.
"Pystynkö nyt keväällä hakemaan yliopistoon ja jopa vastaanottamaan paikan ensi syksynä alkavaan opetukseen?"
"Yhden korkeakoulupaikan säännöllä" tarkoitetaan tietääkseni sitä, että voit hakea vaikka kuinka moneen yliopistoon, mutta et saa ottaa vastaan kuin yhden paikan. Eli siis totta kai voit hakea keväällä yliopistoon, ja jos satut pääsemään, lopetat varmaan joka tapauksessa opinnot Stadiassa.
Tosin en tiedä (lue: en usko), koskeeko säännös ammattikorkeakouluja, joilla ei ole kovin paljon tekemistä korkeakoulujen kanssa. Korkeakoulu on siis yliopistoa vastaava oppilaitos.
Sanaa "korkeakoulu" käytetään nykyisin usein myös ammattikorkeakoulujen yhteydessä - esim työhakemuksissa on usein esim näin: "...vaatimuksena XXX-tutkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto..." Tällöin esim. tradenomi voi hake paikkaa, johon ehkä kuitenkin pääasiassa haetaan KTM:ää. Jos halutaan nimenomaan ylempi korkeakoulututkinto/yliopistotutkinto, käytetään yleensä muotoa "...vaatimuksena XXX-tutkinto tai muu ylempi korkeakoulututkinto..."
"Sanaa 'korkeakoulu' käytetään nykyisin usein myös ammattikorkeakoulujen yhteydessä"
Silloin sen käyttö on yksiselitteisesti virheellistä.
"'...vaatimuksena XXX-tutkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto...' Tällöin esim. tradenomi voi hake paikkaa, johon ehkä kuitenkin pääasiassa haetaan KTM:ää."
Totta kai voi _hakea_, mutta jos paikkaan _vaaditaan_ korkeakoulututkinto, ei tradenomi voi sitä paikkaa saada.
"Jos halutaan nimenomaan ylempi korkeakoulututkinto/yliopistotutkinto, käytetään yleensä muotoa '...vaatimuksena XXX-tutkinto tai muu ylempi korkeakoulututkinto...'"
Ylempi korkeakoulututkinto tarkoittaa maisteritasoisia opintoja, kuten kauppatieteiden maisteria tai diplomi-insinööriä (160-180 ov). Alempi korkeakoulututkinto tarkoittaa kandin opintoja, kuten filosofian kandidaatti (120 ov?). Kaikissa korkeakouluissa (kuten TKK:lla) ei ole mahdollisuutta suorittaa kandidaatin tutkintoa.
Yleisnimitys "korkeakoulututkinto" voi tarkoittaa ylempää tai alempaa tutkintoa, mutta usein sillä tarkoitetaan vain ylempää. Miksei se voisi myös tarkoittaa lisensiaatin tai tohtorin tutkintoakin.
Pointti on kuitenkin se, että korkeakoulututkinto edellyttää *aina* yliopistotasoisia opintoja. Yliopistotutkinto ja korkeakoulututkinto ovat jokseenkin synonyymejä.
Korkeakoulututkinto ei *koskaan* tarkoita ammattikorkeakoulututkintoa.
asia on, yliopistossa on siis ylempi ja alempi korkeakoulututkinto (siis yleensä).
On siis ammattikorkeakoulututkintoja sekä korkeakoulututkintoja.
Strawman, väittesi ei vain yksinkertaisesti ainkaan lain näkökulmasta pidä paikkaansa. Sillä ei ole mitään merkitystä miten itse koet asian olevan, amk-tutkinto on lain mukaan korkeakoulututkinto. Näin sanoo ammattikorkeakoululain 18 §
"Tutkintojen perusteet
Ammattikorkeakoulututkinto on Korkeakoulututkinto. Ammattikorkeakoulututkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Ammattikorkeakoulututkinnoista, tutkintotavoitteista ja opintojen rakenteesta sekä muista opintojen perusteista säädetään valtioneuvoston asetuksella ja määrätään sen nojalla ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä.
Ammattikorkeakoulussa suoritettuun ammattikorkeakoulututkintoon liitetään asianomaisen koulutusalan nimi sekä tutkintonimike ja tarvittaessa lyhenne AMK. Tutkinnoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella."
Strawman: "Totta kai voi _hakea_, mutta jos paikkaan _vaaditaan_ korkeakoulututkinto, ei tradenomi voi sitä paikkaa saada."
Jos siis esim. työpaikkailmoituksessa vaatimuksena on korkeakoulututkinto, soveltuva korkeakoulututkinto tms. voi paikkaa tietenkin hakea amk-tutkinnon suorittanut. Sitä kuka paikan saa, maisteri vai tradenomi, ei voida tietenkään tietää, kun tässä vain mielikuvituksen tasolla ko. tilanteesta puhellaan. Työpaikan saannissahan vaikuttaa moni muukin asia kuin tutkinto, tutkinto on vain usein se ensimmäinen hakijoita karsiva tekijä. Jos haetaan korkeakoulututkinnon suorittanut, niin sitten tuon karsinnan läpäisevät sekä KTM että tradenomi. Sen sijaan
Amk-tutkinto EI OLE ylempi tai alempi korkeakoulututkinto, joten amk-tutkinnon suorittanut ei voi läpäistä karsintaan jossa vaatimuksena on maisterin/DI:n tutkinto.
Piakkoin toteutuvan tutkinnonuudistuksen myötä amk-tutkintojen asema tod.näk. vahvistuu ja siirtyminen yliopistojen maisteriohjelmiin helpottuu. Tässä suhteessa en itse täysin ymmärrä sitä, miksi amk:ssa haluttiin niin voimallisesti ja välttämättä ajaa läpi jatkotutkinto.
Voidaanhan tutkintoja nimittää ihan miksi lystää. Eiköhän tehdä ammattikouluistakin collegeja jenkkityyliin. Toisaalta tämä tarkoittaa sitä, että vain nimiyliopistojen tutkinnoilla on mitään merkitystä. Jenkeissä tämä tarkoittaa Ivy Legueta paria länsirannikon huippuyliopistoa, Suomessa ehkä Helsingin Yliopistoa ja TKK:ta. Loput ovatkin sitten rupupaikkoja, joihin pääsee kuka tahansa. Kauppaopiston naisia voidaan nimittää vaikka tohtoreiksi, mutta ei ne siitä fiksummiksi muutu.
Loppujen lopuksi sillä tutkinnolla ei ole mitään väliä. On kyllä surkeaa, miten jotkut luulevat pätevänsä vain sillä kun ovat oikein akateemisesti koulutettuja. After all, se on se fiksuin kymmenen prosenttia väestöstä joka tulee saamaan ne huippupaikat, oli koulutusta tai ei. Harri Koponen taitaa olla merkonomi ja aika hyvin jätkä on kuitenkin menestynyt. Kyvykkäät pärjää aina, oli tutkintoa tai ei. Koulutuksella päteminen on todella onnetonta, eri asia on jos on oppinutkin jotain siellä koulussa. Minulla ei kyllä riitä yhtään ymmärrystä tälle porukalle, joka väittää valmistuneensa korkeakoulusta (=amk) ja yrittävät vieläpä päteä sillä, vaikka todellisuudessa opetus on ammattikoulutasoa. Eipä sillä yliopistotutkinnollakaan työelämässä menestytä jos ei ole muita taitoja. Toisaalta on edes pätevyys tutkija tehtäviin, ammattikorkeakoulusta valmistunut ei osaa edes niitä.
Ennen kuin joku näsäviisas amis(korkea)koululainen ennättää kommentoida tähän, niin voin kertoa että tunnen tyyppejä jotka opettavat amk:ssa. Ainut ero vanhaan kauppaoppilaitokseen on kuulemma nimi...
Loppujen lopuksi amiksen putkilinja on todella hyvä vaihtoehto tienestien kannalta. Jätkät tienaa yli kolme tonnia kuussa, jos suinkin jaksaa edes töihin vääntäytyä. Jos olisi yhtään taipumuksia, olis se ollut todella hyvä vaihtoehto. Yliopisto kuitenkin kannattaa niille, jotka oikeasti ovat kiinnostuneet omasta alastaan, jos ei sitten palkan niin ainakin mielenkiintoisempien työtehtävien takia.
Kyllä pystyt hakemaan ja vastaanottamaan paikan, mikäli sait stadia:n paikan vuoden 2003 puolella tai aikaisemmin! Yhden paikan sääntö tarkoittaa, että voi ottaa yhden korkeakoulupaikan vastaan lukuvuoden aikana. esim. itse pääsin toissa kesänä humanistiseen ja seuraavana hain kauppakorkeaan ja opiskelen nyt molemmissa
Olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. Voit hakea.
Kiitoksia vastauksista.
Toivottavasti asia on näin. Sain tosiaan paikan vuoden 2003 puolella.
Täytyy kyllä varmaan vielä tarkistaa asia jostakin yliopistosta.
Yhden opiskelupaikan sääntö koskee lukuvuotta eli elokuusta seuraavan vuoden vastaavaan aikaan. Olet ottanut sen aiemman paikan vastaan kesällä 2003 eli lukuvuonna 2003. Ensi kesänä voit ottaa vastaan aloituspaikan lukuvuodeksi 2004 ja voit kerätä noita iloksesi vaikka kuinka monta, kun muistat, että yksi aloituspaikka vain yhtenä lukuvuonna. (Huom. Lukuvuosi poikkeaa kalenterivuodesta!!!)
Jotkut, jotka eivät osaa päättää, mitä opiskelevatkaan ja miksi isona haluavatkaan tai mitä kaikkea pitääkään osata, että saisi varmasti töitä, keräävät opiskelupaikkoja. Ja taktiikka on juuri em.
Olen siis ottanut sen paikan vastaan joulukuussa 2003. Koulutuksen piti alkaa siis tammikuussa 2004. Tuo taitaa siis kuulua lukuvuoteen 2003-2004? Nyt haussa on siis paikka, joka alkaa syksylla 2004, eli lukuvuodelle 2004-2005.
Tuossa jutussasi on edelleen epäselvää se haitko kevään 2003 yhteishaussa (aloitus syksyllä 2003, mutta lykkäsit aloituksen tammikuulle 2004) vaiko syksyn 2003 (aloitus tammikuussa 2004) yhteishaussa? En ole aivan varma asiasta, mutta ymmärtääkseni tuo milloin olet hakenut ja toisaalta milloin olet ottanut paikan vastaan vaikuttaa asiaan. Mutta siis asiaahan voi tiedustella yhteishakua koordinoivasta paikasta, mikä lie sitten nykyisin onkaan - opetushallitus ja lääninhallitukset?
Eli hain syksyn 2003 yhteyshaussa, ja koulutuksen piti alkaa tammikuussa 2004, mutta armeijan takia jouduin lykkäämään sitä.
Eli sitten taitaa olla niin että et voi nyt keväällä hakea, koska syksyn 2003 haku kai käsittää lukuvuonna 2004-2005 alkavan koulutuksen, kai? Tai jos ei, niin sitten voit tietenkin hakea. En tosiaan ole varma miten tämä oikein menee, tuo tammikuun aloitus jotenkin sotkee. Toki sinun kannattaa tarkistaa tämä sellaisesta paikasta josta saat varman tiedon, esim. tuolta oph:sta.
Näin lukee oph:n sivulla:
"Yhden korkeakoulupaikan säännös
20.10.2003
Säännöksen mukaan opiskelija voi ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukuvuonna alkavasta koulutuksesta. Tarkoituksena on, että mahdollisimman moni saa korkeakoulupaikan. Korkeakoulututkintoja ovat yliopistojen alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulu- ja jatkotutkinnot. Säännös koskee kaikkea korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta sen järjestämistavasta riippumatta. Säännös ei koske Maanpuolustuskorkeakoulua, Poliisiammattikorkeakoulua, Högskolan på Ålandia eikä ulkomaisia korkeakouluja.
Säännöksen toteutuksessa keskeinen rajaus on nimenomaan lukuvuosi (1.8.-31.7.): säännös ei estä ottamasta vastaan toista korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa jonain muuna lukuvuonna alkavasta koulutuksesta. Vaikka siirtäisit opintojen aloittamista vuodella tai keskeyttäisit opintosi, et voi silti vastaanottaa toista opiskelupaikkaa samana lukuvuonna alkaviin opintoihin."
http://www.oph.fi/page.asp?path=1;441;3370;3375;3377;6936
Voit aloittaja ottaa paikan vastaan koska ekan paikkasi otit lukukaudella 03-04 (vaikka olitkin poissaoleva).
04-05 kaudella alkavaan koulutukseen pystyt tietysti ottamaan paikan vastaan.
Voit ottaa vastaan. Hakuoppaissa ja muissa on yleensä tuo sääntö selitetty aika selkeästi joten vilkaisepas niistä.
syksyn haku käsittää aina seuraavana keväänä alkavan koulutuksen. Lukuvuonna on syksystä seuraavaan syksyyn.
Jos hakee syksyllä 03 ja koulutus alkaa keväällä 04 niin se on lukuvuonna 03-04 alkavaa koulutusta! Keväällä 04 haetaan syksyllä 04 alkavaan koulutukseen eli lukuvuodelle 04-05.
***Aloittaja voi siis hakea***
Miten tämä on niin vaikea tajuta? Älä aloittaja vain jätä näiden joidenkin vastaajien vastauksia huomioidessasi hakematta, koska voit hakea :) Onnea hakuun!
No minähän nimenomaan neuvoin aloittajaa kysymään asiaa sellaiselta taholta, joka osaa antaa oikeita neuvoja asian suhteen.