En vielä usko, että Suomeen tulee suurempaa työvoimapulaa. Tietysti,jos asiat hoidetaan huonosti, tulee meillä olemaan suuri työvoimapula ja myös työttömyys säilyy korkeana.
Nyt olisikin rohkaistava ihmisiä siirtymään työttömyysaloilta työvoimapulasta kärsiville aloille. Näin yleensä vähemmän koulutusta vaativat työttömyysalat voisivat palkata työttömiä.
Täsmäkoulutusta tarvitaan ja valtion tulee myötävaikuttaa siihen, että työpaikanvaihto on taloudellisesti turvallista.
Talouskasvu ei nykyään välttämättä takaa, että työttömyys vähenisi. USA:ssa nyt oleva talouskasvu ei ole ainakaan vielä vähentänyt työttömyyttä. Sielläkin on paljon työpaikkoja siirtynyt halvempiin maihin. Mm.Intiaan, jossa on jo suuri määrä ihmisiä, joilla on korkeaa osaamista.
Suomessa tuloverohelpotuksilla pyritään luomaan talouskasvua. Niiden työttömyyttä vähentävä vaikutus ei tunnu olevan kovin suurta. Verohelpotusten kohdentamisella pienituloisiin olisi paremmin työttömyyttä vähentävä vaikutus. Tässä asiassa olen paremmin SDP:n kannalla kuin Keskustan. Keskustan kannalla olen siinä, että työpaikkoja voidaan lisätä valtion kannalta halvemmalla matalapalkka-alojen työnantajamaksujen alentamisella.
Työvoimapulaa vähentää myös se, jos hallitus onnistuu työllisyysasteen nostamisessa 75 prosenttiin.
Työntuottavuus nousee myös koko ajan ja ihmistyövoimaa korvataan yhä enemmän konein. Tämä välillisesti vähentää työvoimapulaa, kun ainakin osaa työttömiksi jäävistä voidaan uudelleen kouluttaa.
Nyt olisikin rohkaistava ihmisiä siirtymään työttömyysaloilta työvoimapulasta kärsiville aloille. Näin yleensä vähemmän koulutusta vaativat työttömyysalat voisivat palkata työttömiä.
Täsmäkoulutusta tarvitaan ja valtion tulee myötävaikuttaa siihen, että työpaikanvaihto on taloudellisesti turvallista.
Talouskasvu ei nykyään välttämättä takaa, että työttömyys vähenisi. USA:ssa nyt oleva talouskasvu ei ole ainakaan vielä vähentänyt työttömyyttä. Sielläkin on paljon työpaikkoja siirtynyt halvempiin maihin. Mm.Intiaan, jossa on jo suuri määrä ihmisiä, joilla on korkeaa osaamista.
Suomessa tuloverohelpotuksilla pyritään luomaan talouskasvua. Niiden työttömyyttä vähentävä vaikutus ei tunnu olevan kovin suurta. Verohelpotusten kohdentamisella pienituloisiin olisi paremmin työttömyyttä vähentävä vaikutus. Tässä asiassa olen paremmin SDP:n kannalla kuin Keskustan. Keskustan kannalla olen siinä, että työpaikkoja voidaan lisätä valtion kannalta halvemmalla matalapalkka-alojen työnantajamaksujen alentamisella.
Työvoimapulaa vähentää myös se, jos hallitus onnistuu työllisyysasteen nostamisessa 75 prosenttiin.
Työntuottavuus nousee myös koko ajan ja ihmistyövoimaa korvataan yhä enemmän konein. Tämä välillisesti vähentää työvoimapulaa, kun ainakin osaa työttömiksi jäävistä voidaan uudelleen kouluttaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tämä se vasta lisääkin työvoimapulaa:
"
Työvoimapulaa vähentää myös se, jos hallitus onnistuu työllisyysasteen nostamisessa 75 prosenttiin.
"
Työllisyysasteen nosto 75%:iin vuoteen 2010 mennessä vaatii kaikkien työttömien lisäksi n. 360 000 ulkomaalaista työntekijää, sellaista tahtia työvoima vähenee suurten ikäluokkisen eläköityessä.
Taas puhutaan paskaa. Automaatio pitää huolen työpaikkojen vähenemisetä. Työvoimapula on suuri vale sen varjolla saatiin vain eläkeiät nostettua. On EU:n yhteiset työmarkkinat 10 miljoonaa työtöntä EU:n aluella. Jos suojatulleja ei saada niin halpatuonti musertaa monen maan työllisyyden.
Kun työllisyysastetta nostetaan ottamalla työntekijä nuorempana töihin ja myöhentämällä hänen eläkkeelle siirtymistää, ei se ainakaan lisää työvoimapulaa.
Taannoin, oliko se Sorsan viimeisen hallituksen aikana, ennustettiin myös, että tarvitaan paljon ulkomaalaisia työntekijöitä. Se ennustus meni kyllä aivan pieleen.
Ken elää näkee kuinka nyt käy.
Työvoimapulaa ei tule suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle nimenomaan siksi, että työikäisten ikäluokkien koko suhteessa muuhun väestöön pienenee.
Perustelut:
Työikäiset ovat suurin palveluja ostava ryhmä. He tarvitsevat lapsilleen päivähoitotätejä, opettajia sekä vaatteiden, lastenruokien, lelujen ja harrastusvälineiden valmistajia myyjiä. Aktiiviväestönä he itse tarvitsevat muuta väestöä enemmän esimerkiksi autoja, valmiina ostettuja aterioita, monenlaisiin tilanteisiin sopivia vaatteita, elektroniikkaa sekä muita harrastus- ja kulutusvälineitä.
Eläkeläisten kulutuskysyntä on työikäisiä huomattavasti vähäisempää. Heidän aktiivisuutensa laskee muun muassa liikkumisessa, vaatetuksessa, kodinlaitossa ja harrastuksissa. Lähes kaikki ateriat ryhdytään tekemään kotona, kun siihen kerran aikaa on.
Vanhusten kokonaiskysyntä ei kasva edes siinä vaiheessa, kun he joutuvat sairaaloihin tai vanhainkoteihin, sillä vastaavasti he hoitopalvelujen oston myötä lopettavat muiden palvelujen oston lähes kokonaan. Vai näettekö useinkin vuoteen pohjalla makaavia shoppailemassa?
Johtopäätös:
Koska suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle vähentää palvelujen kokonaistarvetta, vähenee työvoimankin tarve. Eli päinvastoin kuin väitetään, suurten ikäluokkien eläköityminen ja vanheneminen pikemminkin pahentaa työttömyyttä kuin lisää sitä.
Täytyy ottaa huomioon, että suurilla ikäluokilla on paljon paremmat eläkkeet ja muutenkin suurempi varallisuusmassa kuin edeltäjillään. Lisäksi tämä sukupolvi on tottunut kuluttamaan. Vanhusväestön kuluttamisen tavat voivat muuttua, mutta kuluttaminen ei. Eivät vanhukset ala varallisuuttaan sukanvarteen piilottamaan tai kasvattamaan jälkeensä jätettävää perintöä.
Uskoisin, että vanhukset tulevat olemaan tietyntyyppisten palvelujen suurkuluttajia. Jo nyt vanhusväestö mielellään reissaa erilaisten mummo- ja pappakerhojen kanssa. Tämä väki uskaltaa matkustella myös merta edemmäs maailmaa katsomaan. Myös kotimaanliikenne voi olla vikasta, sillä nyt sitä mökkielämää on mahdollisuus täysipainoisesti viettää. Terveyspalvelujen kysyntä tullee kasvamaan räjähdysmäisesti. Kun vanhusväestö saadaan liikkeelle, sen on pakko ostella myös ruokailupalveluita. Eivät he ala kotona nyhjöttämään. Jos ei muuta niin ostarille panemaan muutama euro hedelmäpeleihin ja siinä ohessa kahvit ja kaupassakäynnit. Lapsenlapsille täytyy myös aina ostella yhtä ja toista.
Seuraavan 10 vuoden aikana työikäisen väen määrän ja työiän saavuttavan väen määrän ero on noin 120-130 000 henkeä. 20 vuoden kuluessa tuo ero on noin 300 000 ihmistä. Eli aikalailla suurten ikäluokiien eläköityminen muuttaa tilannetta.