Kepulaisen pääministeri Matti Vanhasen näkemys on, että suomalaisten ei kannata tavoitella yleiseuroopaalaista identitteettiä. Tavoitella kai kannattaa pohjoista identiteettiä, johon liittyy vakavuus ja melankolia. "Se on meidän luontomme".
Kyllä on tosi vakavakasvoisesta, alakuloisesta ja raskaan synkkämielisestä identiteetistä kysymys. Tämäkö on Vanhasen tavoite?
Kyllä on tosi vakavakasvoisesta, alakuloisesta ja raskaan synkkämielisestä identiteetistä kysymys. Tämäkö on Vanhasen tavoite?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Siinä on keskusta ydin. Kaukana kaikesta, kantaa ei oteta ja naapurille ei jätetä, tai ei ainakaan
kysytä. Just ku kepulaisten käsikirjasta; Impivaaralaiset
Mikä on "yleiseurooppalainen identiteetti"? Edustavatko esim. ranskalaiset yleiseurooppalaista identiteettiä mieluummin kuin ranskalaisuutta? En minäkään näe mitään itua siinä, että muuttuisin osaksi hajutonta ja mautonta "europurkkaa".
Noin kysyisi jokainen britti ja ranskalainen niinkuin jokainen muukin 'eurooppalainen' mantereen puolella.
Sinäpä se vasta taidatkin Väinämöinen olla aika yleiseurooppalainen.
Osoitapa minulle joku eurooppalainen.
Voin sanoa suoralta kädeltä, että sellaista käsitettä liitettynä johonkin ihmisen identiteettiin ei ole ollut eikä tule.
En tiedä. Kysy Vanhaselta.
Hesari vain kirjoitti tänään, että Vanhasen mielestä suomalaisen ei kannata tavoitella yleiseurooppalaista identiteettiä.
Juuri äsken näin sellaisen TV:n urheiluruudussa. Se oli Nico Rosberg (Keken poika), jota haastateltiin englanniksi, mutta hän ilmoitti puhuvansa neljää Euroopan tärkeintä kieltä, ilmeisesti enkun lisäksi saksaa (hänen äidinkielensä?), ranskaa ja espanjaa. Hän ilmoitti kansallisuudekseen eurooppalainen. Suomeksi hän osasi sanoa vain "lyhyt tukka" ja "pieni vauva", mutta oli silti kovin toivorikas saamaan suomalaisia sponsoreita uralleen kilpa-autoilijana.
Itse puhun suomea, ruotsia, englantia, saksaa, ranskaa, espanjaa ja portugalia.. Jee! Olen siis eurooppalainen. Toisaalta olen huvikseni opetellut myös arabiaa, hepreaa ja Etiopian amharaa...Voi muna: siinä meni eurooppalaisuuteni! Ottavat varmaan passin pois.
Luonnollisesti sanalla euroopalainen voi toki luonnehtia määrättyjä ominaisuuksia ihmisissä tilanteen mukaan missä tahansa minä tahansa aikana.
Voidaanhan kenialaisiakin jossakin Afrikassa luonnehtia erittän osuvasti sanalla eurooppalainen tai vaikkapa viitata sillä 1800-luvun japanilaisiin, kun siellä oli eurobuumi ja habitus ja tyyli tuli sellaisenaan suoraan Euroopan kaupungeista, joka on varmaan sen aikainen paikallinen ympäristö huomioonottaen ollut aika huvittavaakin.
Henkilökohtaisesti kyllä jotenkin loukkaannun vaistomaisesti ja välittömästi, jos joku nimittelisi minua eurooppalaiseksi vaikkapa jossakin Afrikassa.
Ei muutaku suuta hevosenkengälle...
Mahtaakohan italiaanot pohtia eurooppalaisuutensa oikeellisuutta päivät pitkät?
Mä alan ainakin olla täynnä tätä eurohössötystä.
OLEN SUOMALAINEN !!!!!
Sivistyksen voima
Keskustalaisille sivistys on itseisarvo, jonka merkitystä ei voi mitata
välittömästi rahassa. Sivistys on osa arkista elämänhallintaa. Toisaalta se
ilmentää niin ihmisen kuin kansakunnankin tasolla hyvän inhimillisen elämän
perimmäisiä arvoja ja päämääriä.
Sivistyksellinen tasa-arvo on tulevaisuuden tärkein oikeudenmukaisuuskysymys.
Jokaiselle kansalaiselle on turvattava asuinpaikasta, kielestä ja sosiaalisesta taustasta
riippumatta tasa-arvoiset mahdollisuudet itsensä monipuoliseen kehittämiseen läpi
elämän.
Nyt tarvitaan kykyä elää ja muuntautua verkostoituvassa tietoyhteiskunnassa.
Henkinen pääoma ja osaaminen ovat kestävin perusta Suomen tulevaisuudelle. Laaja
yleissivistys ja mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen eheyttävät Suomea ja estävät
ihmisten yhteiskunnallista vieraantumista.
Suomalaisuus eurooppalaisuuden ja maailmankulttuurin osana
Suomalaisuus on omaperäinen osa Euroopan kulttuurista rikkautta - perinteensä, luovan
voimansa ja kansojenvälisen vuorovaikutuksen ansiosta. Suomi ja suomalaisuus eivät
kehity matkimalla tai eristäytymällä, vaan vaalimalla ominaispiirteitä ja siten
vahvistamalla eurooppalaisuutta ja koko ihmiskunnan henkistä pääomaa. Muualta Suomeen
muuttaneiden tasapuolisen ja ihmisarvoisen kohtelun on oltava osa arvomaailmaamme.
Suomen on oltava sekä itsenäinen kansakunta että kansainvälisen yhteisön
aktiivinen ja yhteistyökykyinen jäsen. Talouden, turvallisuuden ja ympäristön
vaatimukset edellyttävät kasvavaa taloudellista ja poliittista yhteistyötä kansojen
kesken. Suomen on vaikutettava siellä, missä tehdään suomalaisia koskevia
päätöksiä.
Ihmiskunnan yhteisiä päämääriä ovat inhimillisen elämän ja henkisen kehityksen
mahdollisuuksien saaminen kaikkien ulottuville, köyhyyden poistaminen sekä elämän
jatkumiselle välttämättömän luonnontasapainon ylläpitäminen. Keskusta pitää
tärkeänä, että Suomi täyttää oman velvollisuutensa näiden päämäärien
toteutumiseksi.
Suomen on huolehdittava hyvistä suhteista kaikkien maiden ja erityisesti naapurimaiden
kanssa. Suomen etujen mukaista on pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana ja
ylläpitää uskottavaa, itsenäistä ja yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa
puolustuslaitosta. Perinteisillä puolueettomuuspolitiikan linjauksilla Suomi voi
parhaiten turvata kansakunnan vapauden ja itsenäisyyden.