Olemme jo monta breiviä toisillemme skrivanneet, mutta aina niissä on puhuttu vain politiikkaa. Kepulle olen monta runoakin omistanut, mutta Sinulle en vielä yhtään. Mitä se sellainen on? Politiikka on vain politiikkaa, ihmissuhteet menevät siitä ylitse tullen mennen. Siksipä on jo korkea aika minun omistaa runo Sinulle itsellesi, Terttu-ystäväni.
Funtsin pitkään, mikä olisi sopiva runo Sinulle. Mielestäni Sinä olet ihan fiksu gimma, mutta kuitenkin kepulainen. Se menee hieman yli ymmärrykseni. Ymmärrän kyllä, jos olet maalaistalon emäntä tai tytär tai saat muuten elantosi maataloudesta. Jotenkin ymmärrän vielä, jos asut ja työskentelet jossakin kepujohtoisessa kunnassa ja järjestelmässä, mikä on selvästi saamapuolella näissä tulonsiirroissa, mutta muuten en ymmärrä. Vaikka ei tuolla kepun politiikalla minun mielestäni edes noita kuntia auteta, köyhdytetään vain luovuttajia ja viedään niiltä edellytyksiä rahojen järkevämpään ja koko maata paremmin hyödyttävään käyttöön. Mutta politiikka nyt sikseen!
Kun pohdin tuota Sinussa näkemääni ristiriitaa, en voinut tulla muuhun tulokseen, kuin että se on vain sitä paljon puhuttua naisen logiikkaa. Ja sitähän minä en ole koskaan oppinut oikein hyvin ymmärtämään huolimatta siitä, että aina olen tuntenut suurta vetoa naisia kohtaan ja tullut muuten erinomaisen hyvin toimeen heidän kanssansa. Mutta ymmärtämään heitä en ole oikein oppinut, vaikka olen harjoitellut sitä yhteensä yli 30 vuotta kahdessa avioliitossa ja melkoisesti niiden ulkopuolellakin. Melkoisena mysteerinä tuo nainen on minulle pysynyt ja siksi kai olen ollutkin niistä niin kiinnostunut.
Sama ongelma se näkyy olleen Leinon Eikallakin, jolta tämän Sinulle omistamani runon londaan. Se on eräitä säkeitä runosta nimeltä ”Naisen hyvyys”:
Yksi ja moni on naisen veri,
sama on aina kuin valtameri
Kaunis myrskyssä, kauniimpi tyynnä,
päivänpaisteessa kylmänä kyynä
Aalto on ahnas, syvyys on hellä,
surmaa sankarin lempeydellä
Päällä kuun, sekä tähtien päily,
alla yön syvän hämyjen häily
Pinta on pettävä, tosi on syvyys,
turmaa tuova kuin naisen hyvyys!
Niin se varmaan on. Mutta enimmäkseen ihanaa teidän kanssanne on silti elää!
Muuten tuo, kun vihjasit runoilijoiden joutuvan olemaan usein järkilataamolla, oli aika ilkeä yleistys, josta Tommy Taberman, Jarkko Laine, Hannu Mäkelä ja monet muut huomattavat ja merkittävissä asemissakin olevat runoilijat saattaisivat loukkaantua. Kun oikein rupesin muistelemaan menneitten aikojen huomattavia suomalaisia runoilijoita, mieleeni tuli vain pari varmasti mielenterveysongelmaista. Saman verran muistin myös kuppaa sairastaneita. Alkoholisteja kyllä tuli mieleeni useampia. Minulla ei ole mitään noita ongelmia. Hoidan hyvin terveyttäni; juuri tulin viikoittaisesta vesijumpastani ja nyt rupean lueskelemaan vielä yhtä lukematonta joululahjakirjaani ”Lauri Törni, syntynyt sotilaaksi”. Huomenna taas hiihtämään, jos keli antaa myöten!
Mietihän Sinäkin vähän, miten voisit käyttää aikasi paremmin kuin politikoimalla, ja vielä Kepun puolesta!!!
Skrivaillaan taas! Hejssan!
(Tämä on tarkoitettu vain Tertulle, muiden ei tarvitse tähän sekaantua)
Funtsin pitkään, mikä olisi sopiva runo Sinulle. Mielestäni Sinä olet ihan fiksu gimma, mutta kuitenkin kepulainen. Se menee hieman yli ymmärrykseni. Ymmärrän kyllä, jos olet maalaistalon emäntä tai tytär tai saat muuten elantosi maataloudesta. Jotenkin ymmärrän vielä, jos asut ja työskentelet jossakin kepujohtoisessa kunnassa ja järjestelmässä, mikä on selvästi saamapuolella näissä tulonsiirroissa, mutta muuten en ymmärrä. Vaikka ei tuolla kepun politiikalla minun mielestäni edes noita kuntia auteta, köyhdytetään vain luovuttajia ja viedään niiltä edellytyksiä rahojen järkevämpään ja koko maata paremmin hyödyttävään käyttöön. Mutta politiikka nyt sikseen!
Kun pohdin tuota Sinussa näkemääni ristiriitaa, en voinut tulla muuhun tulokseen, kuin että se on vain sitä paljon puhuttua naisen logiikkaa. Ja sitähän minä en ole koskaan oppinut oikein hyvin ymmärtämään huolimatta siitä, että aina olen tuntenut suurta vetoa naisia kohtaan ja tullut muuten erinomaisen hyvin toimeen heidän kanssansa. Mutta ymmärtämään heitä en ole oikein oppinut, vaikka olen harjoitellut sitä yhteensä yli 30 vuotta kahdessa avioliitossa ja melkoisesti niiden ulkopuolellakin. Melkoisena mysteerinä tuo nainen on minulle pysynyt ja siksi kai olen ollutkin niistä niin kiinnostunut.
Sama ongelma se näkyy olleen Leinon Eikallakin, jolta tämän Sinulle omistamani runon londaan. Se on eräitä säkeitä runosta nimeltä ”Naisen hyvyys”:
Yksi ja moni on naisen veri,
sama on aina kuin valtameri
Kaunis myrskyssä, kauniimpi tyynnä,
päivänpaisteessa kylmänä kyynä
Aalto on ahnas, syvyys on hellä,
surmaa sankarin lempeydellä
Päällä kuun, sekä tähtien päily,
alla yön syvän hämyjen häily
Pinta on pettävä, tosi on syvyys,
turmaa tuova kuin naisen hyvyys!
Niin se varmaan on. Mutta enimmäkseen ihanaa teidän kanssanne on silti elää!
Muuten tuo, kun vihjasit runoilijoiden joutuvan olemaan usein järkilataamolla, oli aika ilkeä yleistys, josta Tommy Taberman, Jarkko Laine, Hannu Mäkelä ja monet muut huomattavat ja merkittävissä asemissakin olevat runoilijat saattaisivat loukkaantua. Kun oikein rupesin muistelemaan menneitten aikojen huomattavia suomalaisia runoilijoita, mieleeni tuli vain pari varmasti mielenterveysongelmaista. Saman verran muistin myös kuppaa sairastaneita. Alkoholisteja kyllä tuli mieleeni useampia. Minulla ei ole mitään noita ongelmia. Hoidan hyvin terveyttäni; juuri tulin viikoittaisesta vesijumpastani ja nyt rupean lueskelemaan vielä yhtä lukematonta joululahjakirjaani ”Lauri Törni, syntynyt sotilaaksi”. Huomenna taas hiihtämään, jos keli antaa myöten!
Mietihän Sinäkin vähän, miten voisit käyttää aikasi paremmin kuin politikoimalla, ja vielä Kepun puolesta!!!
Skrivaillaan taas! Hejssan!
(Tämä on tarkoitettu vain Tertulle, muiden ei tarvitse tähän sekaantua)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kiitos ansaitsemattomasta kunniasta. Vastausrunon keksin ihan itse. Se on tarkoitettu lausuttavaksi monotonisella äänellä. Hyvää nimeä en sille tähän hätään keksinyt, mutta työnimenä on
Kaljupää
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Keput on tyhmiä
Fagerholm
Fagerholm
Fagerholm
...
… ja runosi voisi jatkua vielä 146 kertaa Fagerholm, eikö niin? Eikös tuo vaali päättynyt äänimääriin Kekkonen 151 – Fagerholm 149?
Mutta miksi aivan aktuelliin tilanteeseen soveltuva minun runoni toi Sinun mieleesi noin vanhoja asioita? Mitäs tähän sanoisi ystävämme Omar Khaijam:
”Pois eilispäivän muistelu ja kaipuu,
ei palaa päivä, kun se mailleen vaipuu –
ja huominen on vielä tulematta:
miks surra sitä, ennen kuin se haipuu?!
Tuo viimeinen säepari saattaa saada Sinut ajattelemaan, että jospa Kepulle käykin huonosti seuraavissa vaaleissa. Niin hyvinkin saattaa käydä, jopa todennäköisesti, mutta politiikkaahan se vain on. Ja koeta osata nauttia lyhytaikaisestakin poliittisesta menestyksestä silloin, kun siihen harvinainen tilaisuus tarjoutuu. Omar opettaa tässäkin oikeaa asennetta:
”Tulevaa älä ikävöitse aikaa,
ja kerran mennyttä älä kyynelöiden kaipaa.
Vain nykyisyys on käteisrahaa käypää!
Ei ole menneistä, ei tulevista taikaa.”
Minulle kun tuo politiikka ei ole kovin tärkeää, ei varmaankaan kuulu ensimmäiseen kymmenikköön arvomaailmassani, tekemisissäni tai harrastuksissani, niin otan melko kevyesti kannattamani aatteen menestykset kuten tappiotkin, tietäen ne väliaikaisiksi, vuoroliikkeeksi vastustajien kanssa, vaikkakin uskon pitkässä juoksussa oman aatteeni voitollisuuteen. Mutta taidan suhtautua elämään muutenkin kuten Omar Khijam (vielä kerran):
”Kuin vierii virta, aavikolla tuuli puhaltaa,
niin päivistäni tänään taas yksi katoaa,
Mut koskaan en oo murehtinut päivää kahta:
en päivää, mi jäi jo taa, en päivää tulevaa.!
Suositeltava asenne Sinullekin; sillä voisit ehkä keksiä Sinulle omistettuun herkkään runoon jotakin sopivampaa kuin 48 vuoden takaisen vaalin tuloksen! (Kuka muuten luki tuon litanian eduskunnassa? Minä kyllä sen tiedän, vaikka en taida ihan sitä ihan omakohtaisesti muistaa).
Väinö Leskinenkö se nyt oli. Pakko oli käyttää ns. kollektiivista muistia, kun omani alkaa vasta vuodesta 1966.
Täytyy tunnustaa kaipuuni maalaisromantiikan aikaan, jolloin EU oli jotain hämärää horisontin takana. En ole vieläkään hirveän innostunut kaikesta siitä EU:n tuomasta hyvästä.
Ismo Alanko kertoi tästä Suomen epätoivoisesta eurooppalaistumisesta näin:
Kun Suomi putos puusta oli kaunis kesäsunnuntai
hölmistynyt ihmislapsi vaihtoi oljet parkettiin
hikisiltä poskipäiltä räkä valuu minne lie
Koskenkorva körttikansan nirvanaan vie
Karjalainen kierosilmä katsoi näyttöpäätteeseen
Litmaskunto osti pullon Beaujoilais'ta murheeseen
savolainen juniori acid haussiin män'
pohjiks veti pontikkaa ja päälle enemmän
Kun Suomi putos puusta kaikki kävi äkkiä
ei nähty itse sikaa eikä edes säkkiä
kun Suomi putos puusta maito oli milkkiä
pilkkisaalis pakasteita, yöt blackiä
kun Suomi putos puusta kaikki kävi kovin äkkiä
Suo, kuokka ja Jussi
Martti Luther ja muovipussi
Saksa ja Ruotsi ja Venäjä huokas
kuin yhdestä suusta
kun Suomi putos puusta
Kun Suomi putos puusta aikarauta näytti seitsemää
kahdeksalta jalka poikki tasoelinkisoihin
toinen jalka navetassa, toinen tenniskentällä
toinen käsi utareella, toinen kaukosäätimellä
Metsäläinen mielikieli vatkaa suuta suurempaa
savusaunan pimeydessä datanomin onni saa
Hämäläisen Veijo kääntää kiinalaista pizzaa
Kolumbuksen hansaherkun nimiin vääntää risukimpun
Suomi putos puusta kaikki kävi äkkiä
ei nähty itse sikaa eikä edes säkkiä
kun Suomi putos puusta maito oli milkkiä
pilkkisaalis pakasteita, yöt blackiä
kun Suomi putos puusta kaikki kävi kovin äkkiä
Suo, kuokka ja Jussi
Martti Luther ja muovipussi
Lappi ja Kainuu ja Karjala huokas
kuin yhdestä suusta
kun Suomi putos puusta
Kun Suomi putos puusta kaikki kävi äkkiä
ei nähty itse sikaa eikä edes säkkiä
kun Suomi putos puusta maito oli milkkiä
pilkkisaalis pakasteita, yöt blackiä
kun Suomi putos puusta kaikki kävi kovin äkkiä
Tuo edellinen toimii kyllä paljon paremmin kuultuna, niin Ismo itsekin on sanonut tekeleistään, musiikki ja sanat toimivat yhdessä paremmin kuin kumpikaan erikseen. Nero on Ismo mielestäni vaikka nykyiset tuotokset eivät aina niin säihkyviä ole olleetkaan. Tämä seuraava ainakin vaatisi äänimaailman tuekseen:
Taiteilijaelämää
Kolme grammaa hasista on päiväannoksein
amfetamiinia muutama viiva livahtaapi yksintein
lähdenpä tästä nappaamaan parisenkymmentä
tuoppia kun janottaa näin yösyömmellä
Liikaa, vain vähän liikaa on riittävä annokseni
liikaa, vain vähän liikaa mä tartten ravinnokseni
taasko tuntuvasti täytyy pian rakastuu
Päivät pannaan aamulla pulkkaan oli sitä lunta eli ei
pulkalla Plutoon painellaan, ei kelpaa rillumarei
kokaiini, LSD, ecstasya, juu
aina raikas Koskenkorva välipalana maistuu
Liikaa, vain vähän liikaa mä sieniä napostelen
liikaa, vain vähän liikaa mä rauhoitun pillerien kanssa
joka yö kun liikaa minä rakastun
Taiteilijaelämää, minä, Meller ja Morrison
taiteilijaelämää, nimeni historian kirjoissa pian on
taiteilijaelämää, niin kuin Eino, Pena sekä John
taiteiljaelämää, historian kellastuneet lehdet puista putoaa
ja lumi peittää maan
Huomenna täytyy jostain hoitaa ripeästi valuuttaa
apurahat juoksee nopeammin kun rokkari raahustaa
lasten säästöpossut täytyy avata vasaralla
tai kylttyyri kykkii housut kintussa pusikossa paskalla
Liikaa, taas tunnen karmivan kriitikon ahdistavan
liikaa, se vaatii liikaa mun pieneltä sielultani
taas kun tuntuvasti täytyy pian rakastuu
Taiteilijaelämää, minä, Meller ja Morrison
taiteilijaelämää, niin kuin Eino, Pena sekä John
taiteilijaelämää, nimeni historian kirjoissa pian on
taiteiljaelämää, historian kellastuneet lehdet puista putoaa
ja lumi peittää maan
Aukesihan se runosuoni Sinultakin, Terttu! Hienoa!
Kyllä minäkin jossain määrin diggaan Ismo Alankoa. Noista sinun esilletuomistasi tuo ”Suomi putos puusta” on mielestäni paljon parempi kuin tuo toinen, jota en oikein ymmärrä. Minähän harrastan hieman musiikkia – monen muun mielenkiintoni ohella – soitan hieman kitaraa ja laulan mielelläni, olen laulanut myös muutamassa kuorossa.
Tuolla kevyemmällä linjalla Alankoa suurempia suosikkeja minulla on kyllä Juha Vainio – oli omaa ikäluokkaani – Juice Leskinen ja etenkin äskettäin edesmennyt Gösta Sundqvist, tiedäthän tuon Leevi and the Leavings-yhtyeen partanaaman. Minulle tekstit ovat lauluissakin tärkeät, ja noilla kaikilla on minuun vetoavia sanoituksia. Vainiolla esim. ”Kotkan poikii, ilman siipii”, ”Albatrossi” ja monia muita. Leskisellä esim. ”Viidestoista yö” ja Sundqvistilla joko hersyvää tai hieman alakuloon kätkettyä huumoria edustavina mm. ”Vasara ja nauloja”. ”Rin Tin Tin” ja ”Laura Jenna Ellinoora Alexandra Camilla Jurvanen”, ”Onnelliset” ja ”Teuvo, maanteiden kuningas”. Hyvin kauniita melodialtaan ovat mm. ”Tuhkimo Titanicin kannella” ja ”Jossain on kai vielä joulu”.
Minä pidän sanoituksista, joissa on jotain tilannekomiikkaa, mutta myös syvämietteisempää elämän ymmärtämistä, myös niiden, joilla ei aina mene kovin hyvin. Vaikuttaisikohan tässäkin tuo sosialidemokraattinen mielenlaatuni? No, sinä kepulaisena olet tietenkin aivan eri mieltä!
Sinä olet siis niin nuori, 1966 syntynyt. Tyttärekseni hyvin sopisit. Minulla on kaksi poikaa, jotka ovat Sinua hieman vanhempia. Nuoruudesta on sanottu, että se on paha tauti, mutta paranee iän myötä. Voidaankohan kepulaisuudesta sanoa samoin?
Ymmärrätkö Sinä tuota näilläkin palstoilla toistuvaa yritystä tehdä Jäätteenmäestä ”Töölön tyttö”. Onko kepussa niin suuri usko stadilaisten paremmuuteen landelaisiin verrattuna, että tuollaisella uskotaan kepun kilven kiillottuvan kaupunkikelpoiseksi? Minusta se turhaa alemmuudentuntoa, varsinkin kun väite Annelin stadilaisuudesta on naurettava. Kauan olen näitä stadin gartsoja dallannut, mutta kertaakaan en ole tuota Lapuan keijua niillä hiffannut. Minulle tosin ovat tutumpia ”Hagiksen platsit ja Brahiksen matsit”, mutta jokainen kortteli Tölikassakin on tullut tsiigailluksi, enkä häntä sielläkään missään treffannut. Jotenkin tympii vaikka huvittaakin tuollainen.
Mutta ei enempää politiikkaa. Kiitos vielä noista Ismo Alangon teksteistä. En kyllä noita laulaa osaisi, mutta ehkäpä ostan ainakin tuon toisen nuotit ja opettelen sen kitaran kanssa.
Olipa herkkä ja kaikin tavoin vaikuttava tuo Kalevi Sorsan siunaustilaisuus Kallion kirkossa, minkä katselin televisiosta. Toivottavasti Sinäkin katsoit sen. Olen myös innokas penkkiurheilija, ja niinpä paras puolipäivä kului noita SM-hiihtoja tv:sta katsoessa niin, että oma lenkki jäi tekemättä, kun täällä alkoi hyvin sankka lumisade, mikä edelleen jatkuu.
Kaikkea hyvää vain Sinulle ihmisenä ja lähimmäisenä, mutta samaa en voi toivottaa puolueelle, jota kannatat! Sinun ei tarvitse vastata enää tähän. Varmaankin me vielä kiistelemme muissa yhteyksissä. Tässä lopuksi alkusäkeet Gösta Sundqvistin kauniista kappaleesta ”Jossain on vielä joulu”. Varmaan tuo lumisade sai tämän mieleeni ja kai tässä voidaan nähdä niitä poliittisiakin toiveita, mitkä yhä vahvistuvat mm. tämän aamun lehtiä selaillessani:
”Jossain – sataa valkeaa lunta –
jossain – on kaikki kuin unta –
jossain – koko aurinkokunta –
uuden toivon saa ….
Kyllä kollektiivinen muistisi muistaa oikein; Väinö Leskinen se todella oli, joka luki tuon ikimuistettavan litanian!