Onko teidän mielestänne oikein ja kohtuullista, että köyhät maalaiskunnat ensin kouluttaa lapsia toistakymmentä vuotta uhraten kymmeniä tuhansia euroja jokaiseen koululaiseen (peruskoulu, lukio/ammattikoulu) niin sitten nämä siirtyvät pääkaupunkiseudulle työelämään ja veroa maksamaan? Ei siinä mitään, jokainenhan saa muuttaa mihin lystää, mutta voitaisiin ottaa käyttöön jonkinlaiset kasvattajamaksut samaan tapaan kuin urheiluseuroissa.
Helsinki loisii
Keskustaporvari
22635
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Ongelma poistuu kyllä pian, Kun syntyvyys romahtaa näissä maalaiskunnissa.
Pianhan siellä ei ole muuta kuin rollaattoriporukoita.
Ne ei paljoa lisäänny.
Ja kyllä Hesalaiset kustantaa heidänkin hoitonsa!
"Ja kyllä Hesalaiset kustantaa heidänkin hoitonsa!"
Median välityksellä olen saanut sellaisen kuvan että hesalaiset eivät kykene maksamaan edes omia terveydenhoitokulujaan.... Vai miten siellä Hyksissä hurisee?
Tervetuloa Helsinkiin maalaiset, ml. Espoosta, Vantaalta ja Kauniaisista lähtöisin olevat.
Saman logiikan mukaan maalaisille pitäisi asettaa tullimaksut, ovathan he yrittämässä päästä käyttämään helsinkiläisten veronmaksajien rahoittamia palveluja - ja täysin siivellä!!!
Oleskelulupa voisi olla hyvä vaihtoehto. 20 € / vrk, sisältää rajoittamattoman ajeluoikeuden HKL:n reiteillä, pääsyn Suomenlinnaan, Kaupunginmuseoon, Kauppatorille ja Korkeasaareen.
Miltä ehdotus kuulostaa?
Vastaa muutamiin "tyhmiin" kysymyksiin jotka esitän.
Miksi helsinki tyhjenee juhlapyhien aikana, mihin ne menevät?
Onko helsinkiläisillä takaisintullessa autot täynnä ruokatarpeita, keltäsaatu?
Kenen ruokia käytte lomanne aikana syömässä?
Kuka on maksanut sinun koulutuksesi, ruokasi, asuntosi opiskelu aikana?
Mistä päin Suomea odotat perintöjä?
Miksi helsinki tyhjenee juhlapyhien aikana, mihin ne menevät?
Me menemme tapaamaan maaseudulle sukulaisiamme. Paikan päällä suremme, koska kepulainen johtaminen näivettää meidän lapsuusmaisemamme. Samalla huolehdimme parhaamme mukaan vanhempiemme hyvinvoinnista, koska kepukunnissa ei ole lääkäripalveluja. Viemme tuoretta ruokaa mukanamme, silla kauppoja ei ole.
Onko helsinkiläisillä takaisintullessa autot täynnä ruokatarpeita, keltäsaatu?
Ei ole autot täynnä ruokatarpeita. Jos haluaa tuoretta ruokaa, sitä kannattaa ostaa helsingistä. Kuten sanoin, maaseudulla kaupat ovat harvassa.
Kuka on maksanut sinun koulutuksesi, ruokasi, asuntosi opiskelu aikana?
Veronmaksajat ovat maksaneet koulutuksemme. Maanviljelijätkin saisivat maksaa veroja, koska heidänkin lapset saavat ilmaisen koulutuksen. Ruokamme olemme maksaneet itse. Asuntomme olemme maksaneet itse.
Mistä päin Suomea odotat perintöjä?
Emme mistään. Maksamme oman elämisenne. Kun vanhempamme kuolevat, heidän omaisuutensa (talo) arvo on nolla. Tyhjät kylät ilman palveluja ovat arvottomia.
Martti, minulla on sinulle yksi tyhmä kysymys. Miksi ihmiset haluavat muuttaa maaseutupaikkakunnilta pois?
Wiljami
itse keskikoisessa kaupungissa ja olen tyytyväinen asuinympäristööni. 16 vuotiaana olen mennyt ansiotyöhön, enkä ole kepulainen.
Minua vain ärsyttää hesalaiset, kun luulevat omistavansa koko mailman vaikka suurin osa on maalta lähtöisin. Ihmiset muuttaa yleensä työn perässä, paitsi hesalaiset joilta pääsi jo iso itku, kun kepulaiset rupesivat hajasioittamaan virastoja, tavallinen työläinen on aina joutunut kulkemaan työn perässä, mutta virka miehet on eri asia.
Oletko koskaan miettinyt miksi nuoret muuttavat kepukunnista pois? Et varmaankaan. Minäpä kerron: kepukunnista muutetaan pois, koska ne ovat sisäänpäin lämpiäviä, ulkopuolisia suvaitsemattomia, täysin keskustapuoluelaisten arvojen kyllästämiä kuolevia seutuja. Siellä ei ole tulevaisuutta.
Mainitsin keskustapuoluelaiset arvot. Ne ovat todellisuudessa aivan jotakin muuta kuin kepulaisten Marx - eli herra Alkio tarkoitti.
Todelliset kepulaiset arvot ovat seuraavia:
Koulutus: Ihminen tarvitsee vain minimikoulutuksen. Käytännössä ala-asteen opinnot antavat riittävän koulutuksen. Muu opiskelu on turhaa laiskottelua, koska ihminen ei tarvitse enempää opetusta.
Ihmisen arvo: Mitataan omistetun maan tai eläinluvun perusteella. Jos et omista maata tai eläimiä, et ole mitään. Sinun tulee kuulua sellaiseen sukuhaaraan, millä on vuosisatainen tausta kunnan historiassa.
Työ: Vain (maatalous) yrittäjyys on arvokasta työtä. Muulla työllä ei ole arvoa. Toiselle työtätekevällä ei ole arvoa. Kunnan ulkopuolella työtätekevät ovat "matkailevia luopioita". Pidemmälle koulutetut (opisto ja akateeminen tutkinto) ovat "käytännön työtä ymmärtämättömiä typeryksiä".
Asuminen: Vain omakotiasuminen on suvaittu vaihtoehto. Oikea omakotivaihtoehto on tila. Rivi -ja kerrostaloissa asuvat ovat ulkopuolisia.
Politiikka: Vain keskustapuoluelaisuus on sallitua. Vasemmistoon kuuluminen tuo otsaasi merkin koko loppuiäksesi. Kokoomuslaiset ovat naurettavaa väkeä. Vihreitä kepukunnissa ei ole. Et voi tuoda muunlaisia poliittisia viestejä kuin keskustaa ylistäviä.
Yhteiskunta: Valtion tulee pääsääntöisesti rahoittaa kunnan toiminta. Valtion tulee perustaa kuntiin työpaikkoja joita jaetaan keskustapuolueen arvoihin perustuen (kts. Ihmisen arvo). Kuntien työpaikat jaetaan usein siis sukuhaarojen perusteella. Kunnan verotulot tulee kerätä ihmisen arvon perusteella - toisin sanoen verot tulisi kerätä muista tuloista kuin maataloustuloista. Kiinteistöverotus tulisi kohdistaa kaikkiin kiinteistöihin maatalouskiinteistöjä lukkunottamatta.
Yhteenveto: Keskustapuoluelaiset kunnat ovat luoneet yhteiskuntamallin, joka näivettää itse itsensä. Koulutusta hakevat nuoret eivät halua palata kuntiin, koska takaisin palatessaan he joutuvat paarialuokkaan. Teollisuusyritykset eivät hakeudu kuntiin, koska työvoiman saanti on epävarmaa. Kunnat eivät pysty / halua järjestää työntekijöitä, koska ne ovat keskustapuoluelaisten arvojen vastaisia. Lisäksi mahdollinen teollisten työpaikkojen lisääminen muuttaa kunnan poliittista (epä)tasapainoa. Teollisuusyritykset eivät saa helposti pidemmälle koulutettua työvoimaa (vrt. paarialuokka).
Lopulta tämä johtaa siihen, että kuntiin jää vain maatalousyrittäjät ja eläkeläiset. Jäljelle jää siis ryhmät, joista kumpikaan ei käytännössä maksa kunnallisveroja. Kuntien kassakriisit ovat väistämätön tosiasia. Käytännössä näivettyminen on jo alkanut. Pikkukunnissa toimivat liikkeet ovat lopettaneet yksi kerrallaan. Kauppa, posti ja pankki ovat ylellisyyksiä, joita sivukylillä ei enää ole. Onko siis ihme, että väki vähenee?
Hyvä keskustaporvari ja muut samanmieliset. Teillä on kaikki päätöksenteon valta kunnissa. Miksi olette tehneet huonoja päätöksiä? Kantakaa vastuunne. Jos naama on vino, ei pidä syyttää peiliä.
terveisin
Wiljami
Mikäs on Wiljamin koulutustaso? Tohtoriko?
1. Keskustan lähtökohdat
Keskusta arvostaa ihmisen vapautta, itsenäisyyttä, omatoimisuutta, kekseliäisyyttä sekä yritteliäisyyttä. Suvaitsevaisuus, ajatuksen vapaus ja perusarvojen kunnioitus kuuluvat keskustalaiseen arvomaailmaan. Keskusta tahtoo edistää ihmisten yhteistyötä ja yhteenkuuluvuutta sekä vastuuta lähiyhteisöstä ja heikommassa asemassa olevista.
Keskustalaiset haluavat uudistaa yhteiskuntaa ottaen huomioon maailman ja elinehtojen muutokset. Nähtävissä olevia ongelmia on ehkäistävä rohkean politiikan avulla.
Keskusta on vaikutuskanava kullekin tärkeisiin asioihin. Se toimii sillanrakentajana yhteiskunnassa vallitsevien vastakkainasettelujen ylittämiseksi. Puolueen toimintaa luonnehtii paikallisuus ja lähivaikuttaminen. Keskusta on ihmisten keskellä.
2. Ihminen muuttuvassa maailmassa
Maatalous-Suomi muuttui toisen maailmansodan jälkeen suurten järjestelmien teollisuusyhteiskunnaksi. Parhaillaan elämme siirtymävaihetta jälkiteolliseksi tietoyhteiskunnaksi kutsuttuun aikaan, jossa korostuvat tieto ja osaaminen. Muotoutuva aikakausi korostaa ympäristöarvoja, edellyttää yrittäjähenkistä elämänkatsomusta ja on kulttuuriltaan monimuotoinen.
Teollisuusyhteiskunnalle oli ominaista yhtenäiskulttuuriin pyrkiminen. Tietoyhteiskunnassa ja avoimessa taloudessa erilaisuus ja monimuotoisuus rikastuttavat suomalaista elämäntapaa. Yhteiskunta henkistyy ja kulttuurin merkitys sekä arvostus korostuvat. Jatkuva oppiminen ja henkinen kasvu ovat suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpiä voimavaroja.
Useista ihmisistä muutos tuntuu kuitenkin ylivoimaiselta ja ahdistavalta. Moni kokee työelämän sopeutumistarpeet suuremmiksi kuin mihin omat voimavarat riittävät. Työttömyyden ja turvattomuuden leimaaman yhteiskunnan sijaan on luotava mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen. Tätä kehitystä Keskusta haluaa toiminnallaan ja vaihtoehdoillaan edistää.
3. Mahdollisuuksien tasa-arvoon
Keskustalle oikeudenmukaisuus tarkoittaa ihmisten mahdollisuuksien tasa-arvoa.
Julkisen vallan tehtävä ja velvollisuus on turvata kansalaisille yhdenvertaiset
mahdollisuudet elämänsä rakentamiseen. Tämä on edellytys ihmisarvoiselle elämälle.
Keskusta korostaa ihmisen vastuuta itsestään sekä tukee mahdollisuutta omalla työllä
vaurastumiseen. Apua tarvitsevia, heikommassa asemassa olevia ja syrjäytyneitä
kannustetaan ja tuetaan yhteisin varoin ja ponnistuksin pysymään elämässä kiinni.
Oikeudenmukaisuuden on toteuduttava myös sukupolvien välillä. Mikään sukupolvi ei
saa toimillaan heikentää tulevien mahdollisuuksia. Yhteiskunta ja elävä luonto on
pyrittävä jättämään tuleville polville vähintään samassa kunnossa kuin se on
saatu.
Sukupuolten välisen tasa-arvon on oltava suomalaisen yhteiskunnan lähtökohta. Sekä
naisen että miehen on voitava valita roolinsa niin yhteiskunnassa kuin perheessäkin
vapaasti. Yhteiskunnan on tehtävä tämä valinta mahdolliseksi ja jokaisen valintaa on
arvostettava.
4. Sivistyksen voima
Keskustalaisille sivistys on itseisarvo, jonka merkitystä ei voi mitata
välittömästi rahassa. Sivistys on osa arkista elämänhallintaa. Toisaalta se
ilmentää niin ihmisen kuin kansakunnankin tasolla hyvän inhimillisen elämän
perimmäisiä arvoja ja päämääriä.
Sivistyksellinen tasa-arvo on tulevaisuuden tärkein oikeudenmukaisuuskysymys.
Jokaiselle kansalaiselle on turvattava asuinpaikasta, kielestä ja sosiaalisesta taustasta
riippumatta tasa-arvoiset mahdollisuudet itsensä monipuoliseen kehittämiseen läpi
elämän.
Nyt tarvitaan kykyä elää ja muuntautua verkostoituvassa tietoyhteiskunnassa.
Henkinen pääoma ja osaaminen ovat kestävin perusta Suomen tulevaisuudelle. Laaja
yleissivistys ja mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen eheyttävät Suomea ja estävät
ihmisten yhteiskunnallista vieraantumista.
5. Valtio heikomman asialla
Keskustalle valtio ja yhteiskunta ovat kaksi eri asiaa. Valtio ja julkinen valta
edustavat poliittisesti säädeltyä osaa yhteiskunnasta. Julkisen vallan tehtävät on
täsmällisesti määriteltävä ja rajattava.
Valtion ensisijaisena tehtävänä on kansakunnan sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden
ylläpitäminen sekä kansalaisten perusoikeuksien ja yhtäläisen oikeusturvan
takaaminen. Valtion on huolehdittava siitä, ettei korostunut taloudellinen tai
etujärjestövalta vääristä yhteiskuntaa vahvimpien eduksi.
Keskustan tavoite on aito parlamentaarinen tasavalta, jossa keskeistä valtaa
käyttää Suomen eduskunta. Keskusta haluaa vahvistaa edustuksellista demokratiaa
yhteiskunnan oleellisimmista tavoitteista päätettäessä ja karsia julkista
vallankäyttöä alueilta, joille se ei kuulu. Vallankäytön on oltava avointa ja
vallankäyttäjät vaihdettavissa.
Kansalaisyhteisöjen vahvistuva asema on tärkeä kehittyvälle ja turvallisuutta
luovalle yhteiskunnalle. Keskustan mielestä yhteiskunnan terveeseen rakenteeseen kuuluu talouden, kulttuurin ja poliittisen järjestelmän riittävä itsenäisyys ja
vuorovaikutus.
6. Yrittäjyys on talouden ydin
Talous luo edellytykset hyvinvoinnille ja toimeentulolle. Taloudelliseen toimintaan
vaikuttavat erilaiset arvot, vastakkaiset edut ja käsitykset tulevaisuudesta.
Keskustan talouskäsitys perustuu markkinatalouteen, jossa poliittinen valta asettaa
puitteet markkinavoimien toiminnalle. Näiden puitteiden tehtävä on taata taloudellisen
toiminnan laillisuus, luonnontaloudellinen kestävyys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.
Toimivan talouden ydin on yrittäjyys niin toiminnan muotona kuin elämänasenteenakin.
Julkisen vallan yksi tärkeä tehtävä on edistää yrittäjyyttä ja huolehtia siitä,
ettei kilpailuolosuhteita vääristetä. Yrittäjällä on oltava mahdollisuus
taloudelliseen onnistumiseen.
Talouden rakenteiden muuttuessa kasvaa yritysten yhteistyön ja liittoutumisen
merkitys. Keskusta kannustaa kansalaisia ja yrityksiä yhteistyöhön, verkottumiseen ja
osuustoimintaan.
7. Suomi tarvitsee työreformin
Suomalaisen yhteiskunnan kipein ongelma on rakenteelliseksi muuttunut työttömyys,
jonka seurauksena osaa väestöstä uhkaa pysyvä syrjäytyminen. Tähän ongelmaan ja
työelämän murrokseen on vastattava rakenteisiin ulottuvalla työreformilla.
Uudistuksessa on yhdistettävä työttömien, työssäkäyvien ja yrittäjien edut
työttömyyttä vähentävällä tavalla.
Työ on tärkeimpiä itsensä toteuttamisen muotoja. Työn ja toimeentulon uudistaminen
edellyttää työn käsitteen laajentamista kotona tapahtuvaan työhön, opiskeluun,
vapaaehtoispalveluun sekä muuhun nyt palkattomaan toimintaan, joka edistää yhteistä
hyvää.
Oikeudenmukaisesti toteutettu työreformi edellyttää sosiaaliturvajärjestelmän
uudistamista ja joustavan perustulon käyttöönottoa.
8. Luonto liittolaisena
Luonto on meille liittolainen. Luonnon monimuotoisuuden ylläpito suojelee maapallon
elämää ylläpitäviä järjestelmiä. Suomen vauraus on peräisin runsaista ja
monipuolisista uudistuvista luonnonvaroista. Niiden hoidon ja hyödyntämisen periaatteena on oltava uusiutuvien luonnonvarojen ylläpitäminen sukupolvesta toiseen.
Euroopan kansoista suomalaiset ovat säilyttäneet suhteensa luontoon läheisenä ja
elävänä. Myös kaupungistuva Suomi on rakennettava niin, että jokaisella on
mahdollisuus päästä luontoon. Jokamiehen oikeudet takaavat omakohtaisen yhteyden
luontoon.
Uusiutumattomia luonnonvaroja on kukin sukupolvi oikeutettu käyttämään vain,
mikäli se korvaa käyttämänsä osuuden seuraaville polville sellaisella tiedolla ja
teknologialla, joka auttaa elämään sovussa luonnon kanssa. Tämä tarkoittaa tuotannon
ja kulutuksen kiertojen sulkemista ja yhdentämistä luonnon kiertoihin.
Luonto käy niukaksi maailmassa, jossa väkiluku kasvaa räjähdysmäisesti. Siksi
ruokaturvallisuus, teollisuuden uudistuva luonnonvarapohja sekä puhdas vesi ovat
arvokkain kansallisvarallisuutemme osa, jonka arvo tulevaisuudessa vain kasvaa.
9. Maaseudun ja kaupungin kumppanuus
Kulttuuriltaan vahvat kansakunnat arvostavat edellisten sukupolvien saavutuksia.
Suomalaiset ovat vuosisatojen aikana luoneet elinvoimaisen elinkeinotoiminnan ja maailman
pohjoisimman maatalouden, joka tuottaa oman väestön tarvitsemat peruselintarvikkeet.
Tuotantoa on pystytty kehittämään jatkuvan tehostamisen lisäksi terveen ympäristön
ja elintarviketurvallisuuden vaatimusten mukaisesti. Julkisen vallan tehtävä on luoda
edellytykset kannattavalle maataloudelle ja muulle maaseudun yrittämiselle koko maassa.
Maa- ja metsätalouden arvo on ehtymättömän aurinkoenergian muuntamisessa ihmisen
tarvitsemaksi ruoaksi, kuiduksi, energiaksi ja bioraaka-aineiksi. Oikeita menetelmiä
käyttäen maaseudun elinkeinot luovat pysyvää hyvinvointia pitkälle tulevaisuuteen.
Asukkaiden ehdoilla rakentuva kaupunki kokoaa ihmisen sosiaalisen ja henkisen
yhteiselämän. Rakenteellisesti monimuotoinen kaupunki auttaa ihmisiä kohtaamaan
toisensa.
Keskusta haluaa kehittää Suomesta yhteiskunnan, jossa maaseutu palvelee koko Suomea
ja kaupungit kaikkia suomalaisia.Vuorovaikutuksessa maaseutu- ja kaupunkikulttuuri
tuottavat sekä taloudellisesti että inhimillisesti parhaan yhteiskunnan.
10. Suomi on maakuntiensa summa
Suomi on ollut vahvojen paikalliskulttuurien ja omaleimaisten maakuntien maa.
Keskustalaisen käsityksen mukaan jälkiteollinen tietoyhteiskunta avaa uusia
mahdollisuuksia paikalliskulttuurien kehitykselle. Samaan suuntaan vaikuttaa
eurooppalainen yhdentyminen, jossa paikallinen päätöksenteko koetaan yhä
tärkeämmäksi.
Tasapainoisen Suomen rakentamiseksi tarvitaan tehokasta ja oikein kohdennettua
aluepolitiikkaa. Kauttaaltaan asuttu maakuntien Suomi on tärkeä osa kansallista
hyvinvointiamme, omaleimaisuuttamme ja turvallisuuttamme.
Keskusta toimii ihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi
heidän asuinpaikastaan riippumatta. Pääkaupunkiseudun ja
maakuntakeskusten asemaa kansainvälisten yhteyksien solmukohtina on
edistettävä.
Maakunnalliset voimat kokoamalla lisätään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja
muunnetaan alueellista tahtoa toiminnaksi. Tästä syystä Keskusta haluaa vahvistaa
maakuntahallintoa ja lisätä maakuntien itsenäisyyttä.
Maakunnallisuus on tärkeä osa identiteettiä. Keskusta haluaa edistää rikasta
maakunnallista kulttuuria.
11. Suomalaisuus eurooppalaisuuden ja maailmankulttuurin osana
Suomalaisuus on omaperäinen osa Euroopan kulttuurista rikkautta - perinteensä, luovan
voimansa ja kansojenvälisen vuorovaikutuksen ansiosta. Suomi ja suomalaisuus eivät
kehity matkimalla tai eristäytymällä, vaan vaalimalla ominaispiirteitä ja siten
vahvistamalla eurooppalaisuutta ja koko ihmiskunnan henkistä pääomaa. Muualta Suomeen
muuttaneiden tasapuolisen ja ihmisarvoisen kohtelun on oltava osa arvomaailmaamme.
Suomen on oltava sekä itsenäinen kansakunta että kansainvälisen yhteisön
aktiivinen ja yhteistyökykyinen jäsen. Talouden, turvallisuuden ja ympäristön
vaatimukset edellyttävät kasvavaa taloudellista ja poliittista yhteistyötä kansojen
kesken. Suomen on vaikutettava siellä, missä tehdään suomalaisia koskevia
päätöksiä.
Ihmiskunnan yhteisiä päämääriä ovat inhimillisen elämän ja henkisen kehityksen
mahdollisuuksien saaminen kaikkien ulottuville, köyhyyden poistaminen sekä elämän
jatkumiselle välttämättömän luonnontasapainon ylläpitäminen. Keskusta pitää
tärkeänä, että Suomi täyttää oman velvollisuutensa näiden päämäärien
toteutumiseksi.
Suomen on huolehdittava hyvistä suhteista kaikkien maiden ja erityisesti naapurimaiden
kanssa. Suomen etujen mukaista on pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana ja
ylläpitää uskottavaa, itsenäistä ja yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa
puolustuslaitosta. Perinteisillä puolueettomuuspolitiikan linjauksilla Suomi voi
parhaiten turvata kansakunnan vapauden ja itsenäisyyden.
12. Keskusta Suomessa vuodesta 1906
Talonpoikaisuudesta ja Santeri Alkion edustamasta nuorsuomalaisuudesta kehittyi
vuosisadan alussa keskustalainen kansanliike - Maalaisliitto - taistelemaan kansan
vähäosaisen enemmistön etujen puolesta. Sen ensimmäisiä suuria tehtäviä olivat
tasavaltaisen hallitusmuodon toteuttaminen, kansansivistyksen nostaminen ja kansakunnan
eheyttäminen radikaalilla uudistusohjelmalla - maareformilla.
Maamme talonpoikaisen kulttuurin keskeiset arvot siirtyivät keskustalaisen
elämänkäsityksen ytimeksi. Näitä arvoja ovat henkilökohtainen vapaus,
kansanvaltaisuus, yksityinen omistus, oikeudenmukaisuus ja arkikokemukseen perustuva
luontosuhde.
Tärkeä kansallinen voimanlähde on kristillinen usko ja siitä kumpuava käsitys
jokaisen ehdottomasta ihmisarvosta, pyrkimys yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja
lähimmäisenrakkauden korostaminen vihan ja itsekkyyden vastapainona.
Keskustan periaatteiden merkittävin esiintuoja oli Santeri Alkio, jonka aatteellinen
testamentti on yhä Keskustan arvopohjan ydin.
Keskusta-aate on ihmisyysaate. Ihmisyys ja sen kehitystarve ovat Keskustan
yhteiskunnallisen toiminnan perusta, jolle se rakentaa ihmisen kehityksen henkisiä,
sosiaalisia ja aineellisia edellytyksiä.
Santeri Alkio:
- "Pitäkää kädessänne aina edistyksen lippu"
- "Älkää unohtako köyhän asiaa"
on tuon litanian kanssa. Vitsien vitsi.
Tai siis toimivat juuri päinvastoin. Kaikessa.
Olisivat edes rehellisiä: Kepu = Maatalous/Mtk.
Sanotaan nyt näin: meidän perheellä on neljä akateemista tutkintoa. Vuoden päästä viisi.
Olemme (vaimoni kanssa) seuranneet v**ttuuntuneina kotiseutujemme (kepukuntien) alamäkeä jo kaksi vuosikymmentä. Valta-osa nuorisosta on lähtenyt pois. Kylällä vastaan tulee joko rollaattorimummoja tai traktoreita. Ne keski-ikäiset jotka ovat jäljellä, mainitsevat joka kerta: "Voi että kun minä silloin nuorena olisin ymmärtänyt lähteä". Niinpä.
Kaikessa paistaa läpi, että syypäät löytyvät kuntien omasta johdosta. Kun valtio antaa rahaa koulutilojen peruskorjaukseen, kunnanisät käyttävät rahat metsäautotien päällystämiseen. Vaikka kunnan kassa huutaa tyhjyyttään, silti rahaa löytyy uuden urheiluhallin pykäämiseen. Käyttäjiä kun vaan ei tahdo löytyä riittävästi. Huikein esimerkki oli tapaus, missä 100 asukkaan sivukylälle puuhattiin omaa urheilukenttää. Kylän asukkaista oli vanhuksia melkein 50. Kylän nuorison (n. 20 kpl) todellinen harrastus oli kiljun keitto ja mopon/auton viritys. Luojan kiitos (fiksuimmat) kunnan isät torpedoivat tämänkin hankkeen. Ja lopuksi: vaikka kunnassa tuotetaan "maailman puhtaimpia elintarvikkeita", kunnan ainoa kauppa myy vanhentuneita tuotteita kiskurihintaan. Mahtavaa.
Ainoa mikä pysyy ovat kepulaiset arvot: koulutus ei ole tärkeää, vain maatalous merkitsee, kunnan virat jaetaan jäsenkirjan ja sukuhaarojen mukaan. Kunnan johto leikkii pikkupoliitikkoja ja laskee päiviä omiin eläkevuosiinsa. Kaiken kukkuraksi nämä kepuhihhulit julistavat, kuinka hyvä meillä on olla täällä. Sitä mitä kunnassa ei ole, ei myöskään tarvita. Toivotan onnea valisemallenne tielle.
Wiljami
(Tämä oli itse asiassa aika hyvä vitsi varmistamaan vuodatukseni todeksi. On tainnut kepun puoluevirkailijoilla nauru maittaa kun ovat kirjoittaneet tuon sepustuksen.)
Wiljami
Kotikuntasi on tuskin syyllinen siihen, että syöt kaupungin makeaa leipää. Sadattuhannet ovat joutuneet jättämään kotiseutunsa viime vuosikymmeninä. Hämmästyttävän paljon elinvoimaa pääkaupunkiseudun ulkopuolella on kuitenkin vielä jäljellä.
Monet maalta muuttaneet ovat kääntyneet katkeriksi syntymäseutujensa moittijoiksi. Ilmiö muistuttaa Amerikkaan muuttaneiden siirtolaisten muistikuvia vanhasta maasta. Kuvitellaan entisessä kotimaassa korjattavan vielä rekiä pirtin seinähirren rakoon työnnetyn päretuikun valossa.
Se, että kotikunnassasi on paljon keskustalaisia, johtuu terveestä itsesuojeluvaistosta. Jos he olisivat äänestäneet esim. SDP:tä, kotikuntasi ja muu maaseutu olisi luultavasti tyhjentynyt jo kokonaan. SDP:ssähän ihmisten samaan kasaan keskittämisvimma on pahin. Hallinnon ja ihmisten keskittäminen kapealle suomenlahden rantakaistaleelle on heidän perimmäinen tavoitteensa.
Tämän tavoitteen saavuttamiseen maaseudun elinolosuhteiden kurjistaminen on paras keino. Nuoret lähtevät etelän kaupunkien iloihin kiroten kotiseutunsa ja sinne jääneet ihmiset alimpaan helvettiin.
Ei pidä unohtaa, että kuitenkin enemmistö suomalaisista asuu vielä sitkeästi tuhoon tuomitsemissasi kepukunnissa. Jostain kumman syystä he eivät suostu, vaikka heillä olisi siihen 4:n vuoden välein tilaisuus, äänestämään sinun haluamallasi tavalla.
>>vaikka heillä olisi siihen 4:n vuoden välein tilaisuus, äänestämään sinun haluamallasi tavalla.
Näille palstoille harvinaisen terävästi oivaltava näkemys ja selkeä esitys. Minullakaan ei ole siihen mitään lisättävää, ei edes runoa. Nostan hattuani!
Kaikilla ei ole sitä onnea, että on kepukuntien "parempaa väkeä". Se avaa silmät kummasti. Katsos, jos sattuu syntymään suurelle tilalle ja koko lapsuutensa saa kuulla omasta paremmuudestaan ja maanviljelystä ainoana oikeana työnä, saattaa tulla sokeaksi. Nousee helposti kusi päähän.
Voin ihan rehellisesti sanoa (ja myös vaimoni osalta) että meidän molempien tapauksissa NIMENOMAAN kotikunnan todelliset keskustalaiset arvot meidät pois ajoi. Minun onneni oli, että minulle jankutettiin koulutuksen tärkeyttä. Kouluja käytiin ja mahdollisuuksia tuli. Ne jotka jäivät, surevat nyt menetettyä tilaisuuttaan. Kun olen jututtanut 16-20 vuotiaita paikkakunnan nuoria tulee omat nuoruusvuoteni mieleen. Tulevaisuutta ei edelleenkään ole.
Minun ei tarvitse todellakaan kuvitella kuntien alamäkeä. Sen kun menen kotipuoleen ja katson ympärilleni. Kun vanhuksilta viedään kylän ainoa kauppa ja seuraava lähikauppa on kymmenen kilometrin päässä on huoletkin aika konkreettisia. "Miten minä nyt saan ruokaostokset tehtyä". Ei muuta kuin mummo rollaattorilla hankeen ja hae kaupasta eilistä leipää!
SDP:n viaksi tätä soppaa on turha tyrkyttää. Demareita ei niillä kylillä ole nähty. Kuntien ongelmat ovat poikkeuksetta huonon johtamisen syytä. Kuten tiedämme kepujohdon. Katsos, on turha enää pidätellä kun paska on jo housuissa.
Kunnallisvaalit kepukunnissa ovat vitsejä. Ehdokkaina kun ei ole muita kuin keskustalaisia. (Olihan se vaalijärjestelmä neuvostoliitossakin - ja valinnan varaa oli).
Sanoin jo aiemmin - niillä lakeuksilla muun puolueen tunnustaminen kuin keskustan on lähes rikollista. Siinä ei yksin leimata kunnallisvaaliehdokasta, vaan myös hänen perheensä. Lapset ovat välittömästi: "kommarin penikoita" tai "sosialistin sukulaisia" (ex-appiukkoni kutsui minua tuolla nimellä: setäni vaimo oli ollut demarien listoilla kunnallisvaaleissa). Ex-appiukolle vaan terveisiä: se oli minä, joka vei tyttäresi neitsyyden! :-D)
Keskustan todellisia arvoja siis kylvetään kepukunnissa. Ei pidä ihmetellä kun niitetään rikkaruohoja.
Wiljami
Kuvauksesi ovat erittäin kiinnostavia lukea. Luulen, että niissä on totta ainakin toinen puoli noin yleistettävässä mielessä. Itse olen umpistadilainen, mutta ollut paljon tekemisissä kaikenlaisten ihmisten kanssa. Muutamat kunnallispoltiikkaan "väärässä" puolueessa osallistuneet ovat eräistä Pohjanmaan ja Lapin kunnista kertoneet samantapaisia juttuja ilmapiiristä. He ovat käyttäneet ilmiön poliittisesta puolesta nimistystä Kepumafia. Mutta tähän samaan ilmiöön on liittynyt paljon muutakin yhdenmukaisuuden painetta ja eriseuraisuuden leimaamista eri tavoilla. Osaltaan asiaan on pohjoisessa sekoittuneet myös uskonasiat, kun joissain kunnissa on vahva lestadiolaispopula. Pohjanmaalla on sitten taas paljon historiallista painolastia aina sisällissodan ajoilta. Vielä nytkin sen ajan asiat herättävät käsittämätöntä polemiikkia näillä seuduilla. Tästä on hyvä esimerkki, kun keskustalainen pravda nimeltä Ilkka julkaisi peräti viiden vuoden ajan erilaisia hyökkäyksiä emeritus historian professori Heikki Ylikangasta kohtaan tämän kirkoitettua joidenkin mielestä vääränlaista historiaa Tie Tampereelle -teoksessaan sisällissodan vaiheista. Hyökkäys meni niin pitkälle, että Ylikangas leimattiin punikiksi sen perusteella, että erästä hänen silloin elänyttä sukulaistaan epäiltiin punaisten puolella olijaksi. Ylikangas on itse kuvannut tätä viisi vuotta kestänyttä sanansäilän heilumista kirjassaan Väkivallasta sananvaltaan. Mainittakoon, että Ylikangas on itse kotoisin Pohjanmaalta. Hän pahoitti tapauksesta ymmärrettävästi mielensä sen verran, että kieltäytyi kirjoittamasta kotiseutunsa paikallishistoriikkia.
Toisin kuin minä vaimoni on kotoisin myös näiltä seuduilta. Hän on sanonut, ettei koskaan voisi kuvitella palaavansa takaisin ilmapiirin ahdistuneisuuden takia. Kyse ei ole edes Kepu-enemmistöisestä kunnasta.
Näissä kepuvaltaisissa kunnissa vallitsee siis eri syistä melkoinen vaihtoehdottomuuden ilmapiiri. Maatalousammattia arvostetaan talonpoikaiskulttuurina. Eli näin on aina tehty ja suvun perinnettä tulee hinnalla millä hyvänsä jatkaa. Uskon hyvin, että nykyinen EU-aika epävarmoinen tukineen on todella käynyt hermon päälle tällaisessa ilmapiirissä.
Vaihtoehdottomuuden eräs osalue luotiin 1950-lvun maatalouspolitiikalla, jossa Maalaisliitto ja MTK olivat päällepäsmäreinä. Maatalousihanteeksi tuli suurtila, jollaisia toki Pohjanmaalla on aina ollutkin. Torpparit eli nykykielellä pienviljelijät karkoitettiin maaseudulta ensimmäisenä, kun maataloudessa suosittiin yksipuolisesti suurempia tilakokoja. Pienviljelijäväestön arvomaailma oli ainakin eteläisemmässä Suomessa kuten Hämeessä toinen kuin suurtilallisten. Pienviljelijöistä huomattava osa oli metätyöläisiä, tukkijätkiä ja sekatyömiehiä sekä suurtilojen reservityövoimaa. Tämä jakoi maaseutua poliittisesti, mutta näkyi selkeästi vasta sitten, kun oli jo myhäistä. 1970-luvulla tämän kansanosan rippeiden äänet kanavoitui Veikko Vennamon SMP:lle, joka tämän unohdetetun kansanosan ääniä aktiivisesti keräsi. Vasemmistopuolueet veivät tietysti ääniä niiltä, jotka eivät ottaneet isäntien kepupropagandaa todesta.
...enää voisi lisätä. Kirjoitit tuttua tarinaa...
Nyt enää puuttuu, että joku kepulainen riehaantuu ja leimaa meidät maaseudun tuhoajiksi.
Wiljami
Näin lopuksi sloganeitten maailmaan. Vuosia sitten tien poskessa oli slogan:
"Maaseutua ei voi tuoda"
Maanviljelijät
kepukuntien slogan olkoot
"Maaseudun voi tuhota"
Kunnanisät
Mainitsemasi ilmiö maaseudulta: oman edun ajaminen toisten kustannuksella, ei ole tuntematon kaupungissakaan. Teeskennelty demokratia rehottaa. Kaupunkiympyröissä se on paljon helpompi piilottaa kuin maaseudulla, jossa kaikki tietävät kaikki asiat. Maaseutupaikkakunnalla näki ja ymmärsi selvästi ne konnuudet joita niiden pienissä ympyröissä tapahtui.
Maalta muuttanut uuskaupunkilainen on helposti sokea paljon suuremmille konnuuksille joita tapahtuu koko ajan hänen uudessa asuinympäristössään, kaupungissa.
Pääkaupunkiseudulla päätöksenteossa ovat usein kyseessä hyvin suuret taloudelliset arvot. Niiden rinnalla maaseutukuntien kähminnät ovat nappikauppaa.
Suuria, meitä kaikkia koskevia päätöksiä, joissa siirrellään verorahoja, valmistellaan ja juonitaan hämärissä kabineteissa. Hyvävelikerhot jakavat keskenään tontit, rakennusoikeudet, urakat ym. yleensä kaiken missä yhteiskunnan iso raha liikkuu. Ne järjestävät asiat niin, että voi rahastaa surutta ja ilman normaalin yritystoiminnan riskiä.
Tavallisesti kaikki sujuu sutjakasti. Koneisto on hyvin "rasvattu". Kaikki mukana olevat hyötyvät. Ainoa mikä kärsii on yhteiskunta ja sen tukipilari: tavallinen kansalainen.
Vaikka näitä juttuja tuodaan joskus esiin, ne hautautuvat hetkellisen kohun jälkeen, ja mitä ilmeisemmin sama peli jatkuu aina vaan. (Tämä mädännäisyys on muuten Helsingin talousvaikeuksien todellinen syy.)
kirjoitit. Harvoin viitsin lukea noin pitkää juttua, mutta tämä oli mielenkiintoinen ja vieläpä TOSI.
Yhteen virheeseen haluaisin puuttua, kun puhutaan Pohjanmaasta se on Vaasan seutua, eli rannikko kaistaa, Ylikangas ja Ilkka ovat Etelä-Pohjanmaata, Raja menee Seinäjoen suunnassa Isokyrö - Ylistaro rajalla. Nämä rajat loi aikoinaan Elinkeinoasiamies/pääministeri Esko Aho kun halusivat Seinäjoen seurun kepumafialle oman maantieteellisen alueen jota hallitsee ilkka lehti ja Hokkanen
..ettei kaupugissa poliittista peliä pelata. Viestini ydin oli siinä, että ainoastaan muuttamalla pois umpikepulaisista pikkuympyröistä voit saada omalle ja perheesi elämälle jonkinlaisen tulevaisuuden.
Kaupungissa minua ei maajussituomioistuin tuomitse paarialuokkaan. Kaupungissa voin tuoda julki mielipiteeni ilman että siitä olisi vahinkoa itselleni tai sukulaisilleni. Tuskinpa hesalaiset nuoret suunnittelevat joukkomuuttoa Ruotsiin, Saksaan tai Yhdysvaltoihin "hesan mädännäisyyden takia"?
Wiljami
Mitä ne lapset siellä "köyhässä" maalaiskunnassa tekisivät? Menisivät kortistoon vai? Ja mistä ne kymmennet tuhannet eurot tulevat, joilla lapsia koulutetaan. Pääkaupunkiseutulaiset maksavat veroja siinä kuin muutkin ja melko suuri osa niistä menee noiden köyhien kuntien avustamiseen. Siinähän onkin maalaisille uusi tulonlähde: alkavat kasvattaa lapsilaumoja, joita sitten voi myydä pk-seudulle veronmaksajiksi.