Kotiviini

Hei minkä takia tuo alle 20 astetta on parempi käymislämpötila? Ainakin käy tosi hitaasti, mutta onko vaikutus lopputulokseen sitten jotenkin parempi? Tosin meikäläisen tavoitteena on saada mahdollisimman nopeasti riittävän hyvän makuista alkoholipitoista juomaa :-), mutta kunhan uteliaisuudesta kysyn. Tuosta en ole samaa mieltä, että mitä vähemmän prosentteja, sitä paremman makuista vaan mielestäni se "hyvyys" tulee makuaineiden ja alkoholin yhdistelmästä eli joillekin sorteille sopii suurempi alkoholipitoisuus kuin toisille, mutta menköön makuasian piikkiin...

vink kirjoitti:

Hei minkä takia tuo alle 20 astetta on parempi käymislämpötila? Ainakin käy tosi hitaasti, mutta onko vaikutus lopputulokseen sitten jotenkin parempi? Tosin meikäläisen tavoitteena on saada mahdollisimman nopeasti riittävän hyvän makuista alkoholipitoista juomaa :-), mutta kunhan uteliaisuudesta kysyn. Tuosta en ole samaa mieltä, että mitä vähemmän prosentteja, sitä paremman makuista vaan mielestäni se "hyvyys" tulee makuaineiden ja alkoholin yhdistelmästä eli joillekin sorteille sopii suurempi alkoholipitoisuus kuin toisille, mutta menköön makuasian piikkiin...

Lue lisää

Niin, tarkemmin en tiedä, kirjoissa sanotaan, että viinihiiva toimii parhaiten tuossa lämpötilassa. Hiivan toiminnan ideahan on biologisissa entsyymeissä, lähinnä symaasissa. Kaikilla entsyymeillä on optimaalinen toimintalämpötila. Toisaalta leivinhiiva toimii parhaiten 37-asteessa. Voihan toki olla, että kyse on siitä, että liian lämpimässä käyneeseen viiniin tulee jotenkin huono maku.

Liian väkevässä kotiviinissä tuppaa se vika, että on paha jälkimaku riippumatta käytetyistä raaka-aineista. Se ei johdu pelkästään etyylialkoholista, vaan osittain myös ns. sikunoista. On toki paljon raaka-aineita, joista tulee "pahaa" viiniä. Esim. peruna :) Tosin perunan entsyymit nopeuttavat käymistä, ja lisäävät prosentteja...

kemisti kirjoitti:

Niin, tarkemmin en tiedä, kirjoissa sanotaan, että viinihiiva toimii parhaiten tuossa lämpötilassa. Hiivan toiminnan ideahan on biologisissa entsyymeissä, lähinnä symaasissa. Kaikilla entsyymeillä on optimaalinen toimintalämpötila. Toisaalta leivinhiiva toimii parhaiten 37-asteessa. Voihan toki olla, että kyse on siitä, että liian lämpimässä käyneeseen viiniin tulee jotenkin huono maku.

Liian väkevässä kotiviinissä tuppaa se vika, että on paha jälkimaku riippumatta käytetyistä raaka-aineista. Se ei johdu pelkästään etyylialkoholista, vaan osittain myös ns. sikunoista. On toki paljon raaka-aineita, joista tulee "pahaa" viiniä. Esim. peruna :) Tosin perunan entsyymit nopeuttavat käymistä, ja lisäävät prosentteja...

Lue lisää

Muistaakseni siinä valmispakkauksessa, mitä itse käytän, sanotaan, että optimilämpötila on 25 astetta, mutta sitä en taas osaa sanoa, onko ero hiivoissa, vai miksi valmistaja sitten tuota suosittelee.

Joops, voi olla, että %:n kasvattaminen ei kaikkien suussa makua paranna; makuhan voisi olla parhaimmillaan vaikka siinä 4,7 %:ssa, mutta ei semmoista kuitenkaan viitsi tehdä eikä juoda. Itse asiassa se mehu ilman alkoholia voisi olla parhaan makuista :-). En minäkään silti maksimiprosenttiin pyri, tuommonen 12-14 on aika hyvä.

vink kirjoitti:

Muistaakseni siinä valmispakkauksessa, mitä itse käytän, sanotaan, että optimilämpötila on 25 astetta, mutta sitä en taas osaa sanoa, onko ero hiivoissa, vai miksi valmistaja sitten tuota suosittelee.

Joops, voi olla, että %:n kasvattaminen ei kaikkien suussa makua paranna; makuhan voisi olla parhaimmillaan vaikka siinä 4,7 %:ssa, mutta ei semmoista kuitenkaan viitsi tehdä eikä juoda. Itse asiassa se mehu ilman alkoholia voisi olla parhaan makuista :-). En minäkään silti maksimiprosenttiin pyri, tuommonen 12-14 on aika hyvä.

Lue lisää

Viinihiivoja on todellakin erilaisia. Jos käymisainepakkauksessa puhutaan 25 asteesta, on se sille hiivalle oikea lämpötila. Vai olisikohan tuo 25 astetta hiivan "käynnistyslämpötila"? Katsohan tarkkaan. Todellakin muistan lukeneeni, että optimaalisin käymislämpötila kotiviineille olisi tarkalleen 18 astetta, mutta kuten sanottu hiivoissa on eroja.

12-14% on minunkin mielestäni kohtuutavoite, eihän sitä pelkkää mehua tarvitse juoda. Jos haluaa paljon prosentteja, viiniähän voi vaikka tislata. Saadaan etäisesti konjakkia muistuttavaa ainetta. Tisleellähän voi väkevöidä sitten viiniä, jos haluaa vaikka 20-prosenttista ;).

kemisti kirjoitti:

Viinihiivoja on todellakin erilaisia. Jos käymisainepakkauksessa puhutaan 25 asteesta, on se sille hiivalle oikea lämpötila. Vai olisikohan tuo 25 astetta hiivan "käynnistyslämpötila"? Katsohan tarkkaan. Todellakin muistan lukeneeni, että optimaalisin käymislämpötila kotiviineille olisi tarkalleen 18 astetta, mutta kuten sanottu hiivoissa on eroja.

12-14% on minunkin mielestäni kohtuutavoite, eihän sitä pelkkää mehua tarvitse juoda. Jos haluaa paljon prosentteja, viiniähän voi vaikka tislata. Saadaan etäisesti konjakkia muistuttavaa ainetta. Tisleellähän voi väkevöidä sitten viiniä, jos haluaa vaikka 20-prosenttista ;).

Lue lisää

Kuulostaa kiehtovalta joskin hieman laittomalta :-). Tuo tislaaminen on vielä sen verran vaativaa hommaa, myöskin laitteiston osalta, että jätän sen teille kemisteille.

Kyllä siinä pakkauksessa oikeasti suositellaan 25 astetta käymislämpötilaksi, mutta saattaahan olla, että tällä vain tähdätään siihen, että saadaan käymisaika lyhyemmäksi ja voidaan vedota kaltaisiini malttamattomiin kotikäyttäjiin.

Mikähän siinä muuten on, että mielestäni säilytys pullotettuna ja korkitettuna ei millään tavalla paranna kotiviinin makua? Pakkauksen ohjeissa lukee, että parin kuukauden kuluttua maku pitäisi olla selvästi parantunut, mutta minä en kyllä huomaa mitään parannusta pullottamattomaan, mutta muuten valmiiseen tuotteeseen - maku kyllä muuttuu vähän, mutta ei mielestäni parane.

vink kirjoitti:

Kuulostaa kiehtovalta joskin hieman laittomalta :-). Tuo tislaaminen on vielä sen verran vaativaa hommaa, myöskin laitteiston osalta, että jätän sen teille kemisteille.

Kyllä siinä pakkauksessa oikeasti suositellaan 25 astetta käymislämpötilaksi, mutta saattaahan olla, että tällä vain tähdätään siihen, että saadaan käymisaika lyhyemmäksi ja voidaan vedota kaltaisiini malttamattomiin kotikäyttäjiin.

Mikähän siinä muuten on, että mielestäni säilytys pullotettuna ja korkitettuna ei millään tavalla paranna kotiviinin makua? Pakkauksen ohjeissa lukee, että parin kuukauden kuluttua maku pitäisi olla selvästi parantunut, mutta minä en kyllä huomaa mitään parannusta pullottamattomaan, mutta muuten valmiiseen tuotteeseen - maku kyllä muuttuu vähän, mutta ei mielestäni parane.

Lue lisää

Kypsyttäminen tulee tehdä riittävän lämpimässä ja valolta (UV) suojattuna. Jos et omista viinikellaria, niin huoneenlämpöön vaan, mielellään vaaka-asentoon ettei korkki kuivu (jos käytät luonnonkorkkeja).

Kypsyminen on biologinen prosessi, osittain maitohappokäymistä, osittain jotain muuta, tarkasti en tiedä. Joka tapauksessa eräänlainen paha maku poistuu viinistä kypsyttämisen yhteydessä. Kylmässä kypsyminen on hyvin hidasta! Tuoreessa kotiviinissä on voimakas jälkimaku, joka ei kypsyneessä tunnu. Jos haluaa oikean viinin parkkihappojen (tanniini) maun, pitää kypsyttäminen tehdä tammitynnyreissä, tai laittaa pulloihin tammilastuja. Ehkä tuo tammi on kuitenkin liioittelua, eikä edes hyvää.

Muuten, kertaalleen tislattu kotiviini haisee ihan konjakilta. Tisleelle voisi soveltaa tynnyrikypsytystä, niin saisi vielä oikean värinkin ;).

kemisti kirjoitti:

Kypsyttäminen tulee tehdä riittävän lämpimässä ja valolta (UV) suojattuna. Jos et omista viinikellaria, niin huoneenlämpöön vaan, mielellään vaaka-asentoon ettei korkki kuivu (jos käytät luonnonkorkkeja).

Kypsyminen on biologinen prosessi, osittain maitohappokäymistä, osittain jotain muuta, tarkasti en tiedä. Joka tapauksessa eräänlainen paha maku poistuu viinistä kypsyttämisen yhteydessä. Kylmässä kypsyminen on hyvin hidasta! Tuoreessa kotiviinissä on voimakas jälkimaku, joka ei kypsyneessä tunnu. Jos haluaa oikean viinin parkkihappojen (tanniini) maun, pitää kypsyttäminen tehdä tammitynnyreissä, tai laittaa pulloihin tammilastuja. Ehkä tuo tammi on kuitenkin liioittelua, eikä edes hyvää.

Muuten, kertaalleen tislattu kotiviini haisee ihan konjakilta. Tisleelle voisi soveltaa tynnyrikypsytystä, niin saisi vielä oikean värinkin ;).

Lue lisää

Oon kypsytellyt semmoisessa hieman huoneenlämpöä viileämmässä (n. 17 astetta) komerossa, jossa on sopivasti hyllyt, että pullot saa sinne vaakatasoon. Korkit on ollu silikonikäsiteltyjä luonnonkorkkeja ja pullot tavallisista alkon viinipulloista desinfioituja.

Teen sen ilmastuksen vai miksi sitä sanotaan, tosi huolellisesti, ja siinä kai pitäisi poistua hiilidioksidit kokonaan, mutta varmaan siihen tulee muitakin kaasuja. Kuitenkaan mielestäni tuossa tekemässäni kotiviinissä ei ole (ainakaan huomattavaa) jälkimakua, vaan onpi aika pehmeän makuista maisteltavaa.

Konjakkimaisuus sinällään kyllä houkuttelisi, mutta vaatii hirmu investoinnit kunnollinen tislauslaitteisto, ehkä sitten kun voitan lotossa - teen tietenkin edelleen kotiviiniä :-).

vink kirjoitti:

Oon kypsytellyt semmoisessa hieman huoneenlämpöä viileämmässä (n. 17 astetta) komerossa, jossa on sopivasti hyllyt, että pullot saa sinne vaakatasoon. Korkit on ollu silikonikäsiteltyjä luonnonkorkkeja ja pullot tavallisista alkon viinipulloista desinfioituja.

Teen sen ilmastuksen vai miksi sitä sanotaan, tosi huolellisesti, ja siinä kai pitäisi poistua hiilidioksidit kokonaan, mutta varmaan siihen tulee muitakin kaasuja. Kuitenkaan mielestäni tuossa tekemässäni kotiviinissä ei ole (ainakaan huomattavaa) jälkimakua, vaan onpi aika pehmeän makuista maisteltavaa.

Konjakkimaisuus sinällään kyllä houkuttelisi, mutta vaatii hirmu investoinnit kunnollinen tislauslaitteisto, ehkä sitten kun voitan lotossa - teen tietenkin edelleen kotiviiniä :-).

Lue lisää

Itse asiassa viiden litran laboratoriolasinen (brosilikaatti, pyrex)tislauslaitteisto maksaa suunnilleen sata euroa. Ei kovin kallis investointi omiin tarkoituksiinkaan ;-). Kätevä rakentaa hyvän laitteiston itse vaikkapa vanhasta maitohinkistä ja vesijohtoputkesta... Tosin väkevät alkoholijuomat kuuluisi tislata monta kertaa tislaavalla laitteistolla, ei kertaalleen tislaavalla laboratoriolaitteella, mutta sittenhän konjakkimaisuus häviää... Kirkas viina tislautuu sata kertaisesti tehtaissa, oikeasta konjakista en ole varma. Kenties se tislataan vaan kerran.

Hiilidioksidi sinänsä on passiivinen aine, onhan sitä kuohuviineissäkin. Happi sen sijaan hapettaa etanolin etikaksi. Etikka kyllä varmasti pilaa kotiviinit! Eli ilmauksen ideana on poistaa nimenomaan happi.

Eipä se kypsytyksen merkitys taida loppujen lopuksi niin dramaattinen olla. Oikeilla viineillä kypsytyksellä saadaan aikaan juurikin parkin makua.

kemisti kirjoitti:

Itse asiassa viiden litran laboratoriolasinen (brosilikaatti, pyrex)tislauslaitteisto maksaa suunnilleen sata euroa. Ei kovin kallis investointi omiin tarkoituksiinkaan ;-). Kätevä rakentaa hyvän laitteiston itse vaikkapa vanhasta maitohinkistä ja vesijohtoputkesta... Tosin väkevät alkoholijuomat kuuluisi tislata monta kertaa tislaavalla laitteistolla, ei kertaalleen tislaavalla laboratoriolaitteella, mutta sittenhän konjakkimaisuus häviää... Kirkas viina tislautuu sata kertaisesti tehtaissa, oikeasta konjakista en ole varma. Kenties se tislataan vaan kerran.

Hiilidioksidi sinänsä on passiivinen aine, onhan sitä kuohuviineissäkin. Happi sen sijaan hapettaa etanolin etikaksi. Etikka kyllä varmasti pilaa kotiviinit! Eli ilmauksen ideana on poistaa nimenomaan happi.

Eipä se kypsytyksen merkitys taida loppujen lopuksi niin dramaattinen olla. Oikeilla viineillä kypsytyksellä saadaan aikaan juurikin parkin makua.

Lue lisää

Kotiviinin ystävänä ja valmistajana heitän minäkin lusikkani tähän viinikeskusteluun. Olen havainnut n. 10 vuoden valmistamisen aikana, että ainakin mustikka- ja karviaisviini paranevat säilytyksen aikana eli vuoden kuluttua maku on selvästi parempi. Kuka jaksaa vuotta odottaa? Kyllä meilläkin niitä nautitaan jo aikaisemmin, mutta ei sentään kaikkia. Raparperi-, mansikka- ja herukkaviini ovat jo parin kk:n kypsyttämisen jälkeen kelpo ainetta. Pullotusvaiheen viini on keskeneräisen makuista, vaikka olisi kuinka hyvää. Muutaman kk:n kypsyttely kannattaa.

Noista tislausjutuista saattaisi poliisikin olla kiinnostunut, joten en suosittele kokeilemaan. Kemisti toki pystyy vetoamaan ammattiinsa ja sen harjoittamiseen:)

Kotiviinin ystävä kirjoitti:

Kotiviinin ystävänä ja valmistajana heitän minäkin lusikkani tähän viinikeskusteluun. Olen havainnut n. 10 vuoden valmistamisen aikana, että ainakin mustikka- ja karviaisviini paranevat säilytyksen aikana eli vuoden kuluttua maku on selvästi parempi. Kuka jaksaa vuotta odottaa? Kyllä meilläkin niitä nautitaan jo aikaisemmin, mutta ei sentään kaikkia. Raparperi-, mansikka- ja herukkaviini ovat jo parin kk:n kypsyttämisen jälkeen kelpo ainetta. Pullotusvaiheen viini on keskeneräisen makuista, vaikka olisi kuinka hyvää. Muutaman kk:n kypsyttely kannattaa.

Noista tislausjutuista saattaisi poliisikin olla kiinnostunut, joten en suosittele kokeilemaan. Kemisti toki pystyy vetoamaan ammattiinsa ja sen harjoittamiseen:)

Lue lisää

Kotiviinin säilyvyys on periaatteessa rajallinen. Jos olet saanut viinisi säilymään kymmenen, tai edes viisikin vuotta, täytyy viinin olla ehdottoman puhdasta! Hiivaa ei saa jäädä sekaan yhtään. Se nimittäin onnistuu pilaamaan viinin. Yleisesti sanotaan, etä kotiviinit säilyvät vain pari vuotta. Mitä kauemmin kotiviiniä säiltetään, sitä suurempi vaara on, että kehittyy homemyrkkyjä, okratoksiineja. "oikeissa" viineissä käytetään rikkidioksidia, tai sen johdannaisia juuri homemyrkkyjen estämiseen. Toisaalta käymisenpysäyttäjäaine todennäköisesti on jokin sulfiitti (rikkihapon suola, rikkidioksidin johdos). Ehkä hyvä säilyvyys selittyy sillä. Niinhän sitä sanotaan, että viini paranee vanhetessaan.

Mitä tislaamiseen tulee, laitontahan se on kotikäyttöön. Tutkimustarkoituksessa voi kemisti kuitenkin laillisesti tislata kotiviiniä. Konjakilta se haisee, ja sisältää paljon ns. sikunoita, jopa hiukan metanolia (ei vaarallisessa määrin). Tislaus on vaan eräs analyysimenetelmä, keino erottaa kiinteät epäpuhtaudet ja eri lämpötiloissa kiehuvat jakeet.

kemisti kirjoitti:

Itse asiassa viiden litran laboratoriolasinen (brosilikaatti, pyrex)tislauslaitteisto maksaa suunnilleen sata euroa. Ei kovin kallis investointi omiin tarkoituksiinkaan ;-). Kätevä rakentaa hyvän laitteiston itse vaikkapa vanhasta maitohinkistä ja vesijohtoputkesta... Tosin väkevät alkoholijuomat kuuluisi tislata monta kertaa tislaavalla laitteistolla, ei kertaalleen tislaavalla laboratoriolaitteella, mutta sittenhän konjakkimaisuus häviää... Kirkas viina tislautuu sata kertaisesti tehtaissa, oikeasta konjakista en ole varma. Kenties se tislataan vaan kerran.

Hiilidioksidi sinänsä on passiivinen aine, onhan sitä kuohuviineissäkin. Happi sen sijaan hapettaa etanolin etikaksi. Etikka kyllä varmasti pilaa kotiviinit! Eli ilmauksen ideana on poistaa nimenomaan happi.

Eipä se kypsytyksen merkitys taida loppujen lopuksi niin dramaattinen olla. Oikeilla viineillä kypsytyksellä saadaan aikaan juurikin parkin makua.

Lue lisää

yep konjakki tislataan kerralla, ehkä alkutisle poistetaan…varastoidaan pitkään
Armanjac kuulemma tislataan kolmeen kertaan…
Brandyistä en tiijä