Terve! Millälailla tämä Kioton sopimus vaikuttaa teollisuuteen? Entä vaikuttaako se mitenkään esim. autoihin? Kiristyykö päästävaatimukset autoilla??
Kioton sopimus
Aimo Rapula
18674
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Paljon energiaa kuluttavan teollisuuden
Kiina-ilmiö voimistuu. Tavallisen ihmisen
elinkustannukset nousevat.
Mikä ihmeen kiina-ilmiö? Ja kiitos vastauksestasi.
Nyt on puhuttu elektroniikkateollisuuden
siirtymisestä Kiinaan (ja naapurimaihin)
Kiina-ilmiönä. Syynä on halvemmat tuotanto-
kustannukset.
Samoin energiaa paljon kuluttavat tehtaat
siirtyvät maihin, jossa ei tarvitse maksaa
päästörajoituksista ja -kaupasta tulleita
ylimääräisiä kustannuksia.
Elektoriniikkateollisuudelle, kuten Nokialle, EU:n päästökauppa ja mahdollisesti Kioto ovat hyödyksi, sillä ne eivät päästö juurikaan kasvihuonekaasuja. Jotta päästötavoitteet saavutetaan, täytyy päästökaupan piiriin kuulumattomilla aloilla nostaa ympäristöveroja, jolloin tuloveroja ja työnantajamaksuja voidaan alentaa vastaavasti.
on siirtymässä nytkin halvempien kustannusten
maihin. Siirtyminen vain kiihtyy kun tulevat
päästörajoitukset nostavat täällä kustannuksia.
Ei pidä paikkaansa. Energiaverojen nosto mahdollistaa työvoimakustannusten alentamisen. Elektroniikkateollisuuden energiankulutus on käytännössä nolla.
Olet keksinyt tuotannon, joka ei kuluta
energiaa.
Ja sitten kun energian hinnannousu nostaa
elinkustannuksia, voidaan vastaavasti
palkkoja laskea. Vai?
Nokia ja kumppanit ovat keksineet tuotannon jossa energian hinta on lähes täysin epäoleellinen kustannustekijä.
Paperiteollisuudessakin energia muodostaa kustannuksista n. 7% ja työvoima yli 20%. Energian hinnasta vaahtoaminen on siis täysin yliammuttua.
Bruttopalkkoja voidaan laskea niin että nettopalkka pysyy samana. Elinkustannukset eivät muutu, sillä bruttopalkkojen lasku alentaa kustannuksia siinä missä energian hinnannousu niitä nostaisi. Sen sijaan elinkustannusten rakenne muuttuu ekologisuutta suosivaan suuntaan.
Tämä on siis ideaalimalli, mutta ongelmia ei synny mikäli asiat hoidetaan mietitysti ja avoimesti, jolloin kustannusrakenteen muutokset ovat ennustettavia.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) arvioi, että kasvihuonekaasujen rajoittamisesta kertyy Suomelle mittava lasku. Vuonna 2005 alkavan EU:n laajuisen päästökaupan kustannukset vievät VATT:n arvion mukaan Suomesta noin 10 000 työpaikkaa ensimmäisen viiden vuoden aikana.
Päästökaupan vaikutus näkyy yrityksille ja kuluttajille sähkön kallistumisena. Kotimaassa sähkön pörssihinnan on arveltu nousevan 30 prosenttia, muualla Euroopassa jopa 70 prosenttia.
Tuossa vielä linkki MOT:n sivuille Kioto -hölmöilyistä. http://www.yle.fi/mot/mb100303/kasikirjoitus.htm
Elintaso laskee ja työttömyys lisääntyy. Sitähän
ne vihreät varmaan haluaa. Työttömän ei
muuten ole varaa ajaa kuin vanhalla saattuttavalla romulla :)
Pitäähän sitä jotain lukuja esittää kun oikein
on "tieteellinen" tutkimus. Joka tapauksessa
talouskasvu hidastuu. Määrä vain on arvausta
samoin kuin se onko kaikien tekijöiden summa
sitten kasvua vai supistumista.
Mutta onhan sitä ajateltava positiivisesti
sillä taantuma on "vihreää talouskasvua".
Roskaa. Noin pieniä vaikutuksia on mahdoton ennustaa (0,25%). Vaikutus BKT:een on VATT:in mukaan n. -0,3%, mikä sekin on häviävän pieni.
VTT:n ja TEKESin mukaan tuulivoimakomponenttien vienti voi työllistää 2010 mennessä *20000* ja Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan puuenergia saman verran, mikäli päästökauppa toteutetaan! Yhteensä siis 40000 työpaikkaa.
Olen lukenut VATT:in tutkimuksen läpi ja se jättää kaikki odotettavissa olevat hyödyt, kuten ympäristöystävällisen teknologian vientimarkkinat, täysin huomiotta.
Yli sata luonnontieteen ja kymmenen taloustieteen nobelistia allekirjoitti julkilausuman, jonka mukaan ilmastonmuutos on mahdollista torjua (vähentää päästöjä 60%!) ilman taloudellisia menetyksiä, mikäli paras saatavilla oleva tekniikka otetaan käyttöön. Tämä on arvovaltaisin julkilausuma, joka koskaan on esitetty!
Myös energiansäästöön ja uusiutuvaan energiaan investoiminen on taloudellista toimintaa, joka kasvattaa BKT:a ihan samalla lailla kuin kaikki muukin. Uhattuna ovat lähinnä hiili-, öljy-, ja autoteollisuus.
Taloudellisen toiminnan pakkosupistaminen
ei itsestään voi johtaa mihinkään. Kiintiöity
tuotanto nostaa kaikkia hintoja ja heikentää
taloudellista toimintaa.
Selityksissä on sama kaiku kuin sotakorvausten
hyvinvointia lisäävä vaikutus.
Jopa oli nobelisteilla vekkulit ajatukset.
Ilmastonmuutoksia on tapahtunut niin kauan
kuin tietoa on ollut saatavilla ja muutoksia
on mahdotonta estää.
Taloudellinen toiminta ei ole sama kuin CO2-päästöt. Päästöjen vähentäminen on taloudellista toimintaa, joka avaa valtavat vientimarkkinat jos vain haluamme.
Maailmanlaajuisesti CO2-päästöjen puolittamisessa puhutaan talouskasvun hidastumisesta korkeintaan parilla prosentilla. Se on mitätön hinta ensi vuosisadan suurimman ympäristöuhkan torjumiseksi.
Tiedät varsin hyvin, että tarkoitin ihmisen päästöjen aiheuttamaa erittäin nopeaa ja radikaalia lämpenemistä. On eri asia, että sadassa vuodessa tapahtuu erittäin jyrkkä muutos kasvihuonekaasujen pitoisuuksissa kuin että se tapahtuu asteittain tuhansien vuosien aikana. Lisäksi ihmisyhteisöt ovat erittäin haavoittuvia olosuhteiden muutoksille tilanteessa, jossa ympäristöjen tuotto- ja kantokyky on jo täysimääräisesti käytössä.
Esim. ihmiskunnan väestöromahdus, nälänhädät, sodat, kuivuus, tautien leviäminen jne. ovat toki täysin luonnollisia tapahtumia, kuten myös murhat ja raiskaukset. Silti en pidä niitä toivottavina.
toiminnan määrä on melkein suorassa suhteessa
energiankulutukseen. Energiasta tuotetaan
suurin osa polttamalla. Eli on suora yhteys
talouden volyymin ja hiilidioksidin tuoton
kanssa (siis ihmisen tuottaman).
Vieläkö tuhoat tulevaisuuttasi ja asut
lämmitetyssä asunnossa?
perusteella talouden ja hiilidioksidipäästöjen kytykös katkesi vuoden 1974 energiakriisin jäljiltä. Energiatehokkuus on sen jälkeen parantunut ja paranee entisestään.
vaikuttaa tuloksiin. Vaikka energiatehokkuus
on noussut, on energian kulutus lisääntynyt
jatkuvasti.
Lisäksi monien kansantalouden mittareiden
käyttöön liittyy epämääräisyyksiä. Hyvä esimerkki
on vaikkapa se että kun pappi puhuu, kansantulo
nousee. Kun piispa puhuu kansantulo nousee
enemmän koska piispalla on parempi palkka.
Mutta talous olisi voinut kasvaa ilman että energiankulutus lisääntyisi.