Teknikens Värld uusimmassa numerossa kertoi käytetystä Mitsusta. Suurin ongelma oli GDI-moottori, joka karstoittuu helposti. Ruotsissa syyksi oli mainittu etanolia sisältävä polttoaine.
Kysymys: Sisältääkö Suomessa myytävä polttoainekin etanolia, koska käsittääkseni täkäläisissä GDI-koneissa on samaa ongelmaa, vai lieneekö Ruotsin Mitsubishi vierittänyt moottorityypistä johtuvan ongelman muiden harteille? Itse en ole kuullut, että täällä bensaa jatkettaisiin etanolilla?
Kysymys: Sisältääkö Suomessa myytävä polttoainekin etanolia, koska käsittääkseni täkäläisissä GDI-koneissa on samaa ongelmaa, vai lieneekö Ruotsin Mitsubishi vierittänyt moottorityypistä johtuvan ongelman muiden harteille? Itse en ole kuullut, että täällä bensaa jatkettaisiin etanolilla?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Täällä lantrataan viinaa bensalla. Eteläisessä Suomessa jaeltavassa 98:ssa on n. 5% EU:n ylijäämäpunkusta tislattua etanolia. Väite, että etanoli aiheuttaisi karstoittumista on aivan älytön, eikä varmasti pidä paikkaansa.
Aina 20%:iin saakka moottoribensiinin voi sekoittaa Etanolia ilman vakavampia käyntihäiriöitä. Etanolin oktaaniluku on suoralta kädeltä muisteltaessa 140, eli siinä suurin syy miksi NESTE sitä lisää 98:iin.
Suurempi määrä kuin tuo 20% tuo ongelmia mukanaan. Etanolin Lambda-arvo poikkeaa moottoribentsiinin vastaavasta, tarkoittaa että palamiseen tarvittava ilmamäärä on eri (kg ilmaa/kg bensaa). Karstoittumista ja käyntiongelmia saattaa ilmetä suuremmilla alkoholimäärillä siis, koska mm. Lambda-anturi syöttää säätöjärjestelmälle väärää tietoa ja pyrkii korjaamaan seosta virheelliseksi. Vielä suurempi ongelma kuin käyntiongelmat ovat polttoaineensyöttöjärjestelmän osien alkoholinkesto. Tiivisteet ja muoviosat saattavat alkaa hajoamaan käytettäessä suurempia määriä alkoholia. Tämä oli ongelma kun siirryttiin ruiskumoottoreihin kaasareista joissa ei ollut niin monimutakisia pumppuja ja muoviosia. Yletön "kaasutinspriin" lotraaminen polttoaineen joukkoon talvisin tuhosi järjestelmiä niihin aikoihin.