Kaikki jotka lukevat papiksi, luulisi heidän jokaisen uskovan Jumalaan ainakin sillä hetkellä vielä kun lukevat teologiaa.
Mutta sitten kun alkaa arki ja työt, niin ennemmin tai myöhemmin karisee Jumalaan uskovien määrä kolmanneksella. Ajatella, on kysymys seurakunnan paimenista, ja ei enää silti itse uskota edes Jumalaan. Täytyy todeta, on todellakin mennyt Maailma tässäkin suhteessa vain huonompaan suuntaan, kun läheskään kaikki papitkaan eivät usko enää Jumalaan ollenkaan, puhumattakaan heidän tekosistaan mm. lisääntyvät juopottelut jne.
Mikä on tällaisten pappien palkkana ajallisen elämän päättyessä, sen jokainen varmasti ymmätää.
Kun uskolla ei ole mitään pohjaa, ei ole todella odotettavissakaan sen kummempia hedelmiä.
Paljon ihmetellään Jumalanpalveluksissa kävijöitten määrän laskusuuntausta.
Varmaan seurakuntalaisten ihmettelyn suuntaus on nyt muuttumassa pienistä osallistujamääristä Jumalanpalveluksissa, pappiensa yhä lisääntyvään Jumalan kielteisyyteen, ja erilaisiin synnin rötöstelyihin.
Mutta sitten kun alkaa arki ja työt, niin ennemmin tai myöhemmin karisee Jumalaan uskovien määrä kolmanneksella. Ajatella, on kysymys seurakunnan paimenista, ja ei enää silti itse uskota edes Jumalaan. Täytyy todeta, on todellakin mennyt Maailma tässäkin suhteessa vain huonompaan suuntaan, kun läheskään kaikki papitkaan eivät usko enää Jumalaan ollenkaan, puhumattakaan heidän tekosistaan mm. lisääntyvät juopottelut jne.
Mikä on tällaisten pappien palkkana ajallisen elämän päättyessä, sen jokainen varmasti ymmätää.
Kun uskolla ei ole mitään pohjaa, ei ole todella odotettavissakaan sen kummempia hedelmiä.
Paljon ihmetellään Jumalanpalveluksissa kävijöitten määrän laskusuuntausta.
Varmaan seurakuntalaisten ihmettelyn suuntaus on nyt muuttumassa pienistä osallistujamääristä Jumalanpalveluksissa, pappiensa yhä lisääntyvään Jumalan kielteisyyteen, ja erilaisiin synnin rötöstelyihin.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Luuletko että oikea tulkinta on se että maanpäällinen elämä on oltava yhtä helvettiä.
Eikö ole tullut mieleen että niissä uskonnoissa, joissa annetaan ihmisille tilaa, on tärkeintä vain se että "rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".
Erilaisiin uskonlahkoihin hurahtaneet eivät rakasta edes itseään (koska kerran haluavat olla mukana uskonnossa joka polkee ihmisarvoa). Miten he sitten voisivat rakastaa lähimmäistään?
Tekisi mieli sanoa että erilaisissa uskonsuunnissa (muut kuin ev.lut.) on jopa sadomasokistisia piirteitä.
Toinen osapuoli (yleensä johtoasemassa) saa nautintoa siitä, että aiheuttaa kärsimystä toiselle, joka vuorostaan (riviuskovainen, rivitodistaja) nauttii saamastaan kohtelusta.
minkälainen ihmisarvo meidän pitäisi antaa kaksinkertaiselle rattijuoppo papille?
Kuinka monta pappia Suomessa on ja kuinka monta heistä on syyllistynyt kaksinkertaiseen rattijuoppouteen?
Kunhan näihin annat vastauksen niin sitten voi jatkaa keskustelua tästä aiheesta.
Kysymys on ilmeisesti jostain itäsuomalaisesta papista jonka on annettu jatkaa tehtävässään kyseisestä rikkomuksesta huolimatta. Mitä siihen voi sanoa jos esimiehet ja seurakuntalaiset hyväksyvät hänet sellaisenaan, ihmisenä.
AIVAN SAMA ihmisarvo kuin kaikille muillekin ihmisille.
Väärät teot ja synnit olisi pyrittävä laittamaan pois. Ne eivät liity käsitteeseen "ihmisarvo".
Kysymyksessä on pohjoissuomalainen pappi,(Oulun yläpuolelta), ja jatkaa edelleen seurakunnassaan "sielunhoitajana" ja paimenena.
samaa mieltä.
Jos olisi niin että pappi ei saisi rangaistusta Suomen lakien mukaan teoistaan, koska on pappi, niin silloin asiat olisivat huonosti.
Sellaista esiintyy esim. jehovantodistajien keskuudessa. Heillä rikokset (esim. pedofilia) käsitellään uskonnon sisällä aivan kuin muslimiuskonnossakin, jossa uskonto ja laki on sama asia.
"Liekö tuota Jumalaa olemassakaan, mutta jonkun kai nämäkin hommat on tehtävä...." tokaisi seurakuntani pappi kerran kun juteltiin syvällisiä.
asenne. Mitä sitä kiertelemään kylmää tosiasiaa.
sanoo niinkuin asian sydämessään tuntee.
Kunnioittakaamme tuonkaltaisia rehellisesti asioistaan kertovia pappeja.
Ei mitään morallista selkärankaa.
Eikös se kehotus kuulu juuri sinulle.
Tämä onkin niin kovin tyypillinen ja herkullinen lestadiolais- saarnan aihe, hyijytellä sitä miten ne ja ne elävät, siinä ja siinä synnissä.
Kuka siitä hyötyy ja miten? Vihollisen työ saa edetä rauhassa ja omavanhurskaat saavat rakentaa hyväuskoisina omaa vanhurskauttaan.
Parannussaarnan pitää aina käydä itsensä lävitse. Samoin on jos lestad. saarnaavat maailman synneistä "voi noita, onnekseni en minä" mentaliteetilla. "Kiitos Jumalalle etten minä ole niin kuin nuo muut ihmiset, väärä ja huorintekijä".
Tämähän on tyypillinen lestadioais- saarna, kaikkine ulkopuolisten hyijyttelyineen ja siunatuksi lopuksi valehdellaan pappien päälle, niin, että korvat vain heiluvat.
Niin... ja tulos on sitten se kuin nyt näkyy, hyvin hurskas ja totinen omavanhurskaus.
Lestadiolaisille pitää saaranata nimenomaan juuri niistä synneistä, mihin heillä on suurin kiusaus, eli omavanhurskaudesta. Se saarna tulee hyödyksi ja ylösrakennukseksi koko seurakunnalle ja koituu viimein monien osalta parannukseksi.
Tällä parannus-saarnalla olisi valtaisat vaikutukset kyseisen seurakunnan elämään, kun tehtäisiin parannusta omista synneistä eikä koko ajan vain toisten synneistä.
ole lestadiolainen?
Kaikkien vähitenhän pyhänä itseään pitävien synneissä on mitään puolustelemista. Tämähän on koko pointtini.
Luopukaamme siis lestadiolaisetkin sovinnolla teeskentelemästä itsehurskasta ja tulkaamme alas saapasnahkatorneistamme toisten palastettujen Jumalan lasten rinnalle, kiittämään ja ylistämään YHDESSÄ autuutemme Jumalaa.
JEESUS ON HERRA! HALLELUJAA!
ei ole tuohon muuta kuin rukoilla, että Jumala saisi auttaa noitakin ihmisiä parannuksen tielle,ja pääsisi näin paheistaan, ja tekemään matkaa elämän kaidalla tiellä.
täällä papilla oli tapana viedä keskiolutta seurakuntalaisilleen kotikäynneillään sivukylille.
Kun heillä ei tahtonut olla kyytiä kirkonkylälle josta olisi saanut kaljaa.
Mutta pappipa otti kuuleviin korviin pyynnöt tuoda kaljaa tullessa. Kun alkuun oli päästy, ja tieto kiiri tällaisesta, yhä useampi eri kyläkulmilla tuotatti papilla kaljaa tullessa.
No tästä seurasi monien seurakuntalaisten pahentuminen ja pappi sai tästä pestipalvelusta vastaavasti uusia kannattajia.
Kun olin ristiäisissä jossa oli kyseinen pappi mukana, olihan se hieman liian lennokasta hänen touhunsa, tahtoi polkea toisten varpaat jäi mieleen. Jumalanpalveluksissa hän oli asiallinen, kun siellä on paljon vanhuksia jotka eivät ymmärtäisikään kaikkia temppuja.
Minusta hän oli hyvin mukava pappi nuin pienessä porukassa jutellessa. Huumoria oli ja niin poispäin.
Sitten kävi niin yllättäen että tämä pappi sairastui vakavasti ja menehtyi lopulta sairauteensa sanoisinko parhaassa miehen iässä.
Tämä oli suurelle osalle seurakuntalaisista suuri suru ja menetys. Olen ajatellut, oliko Jumalalla sormensa pelissä noin aikaisen poismenon vuoksi ja juuri tämän joissakin pahennusta aiheuttaneen kaljan kuskauksen vuoksi?
Jokatapauksessa rauha hänen sielulleen.
ovat vain ihmisiä;)