Juopporotta elää pidempään (3.2.2004)
Viinaanmeneviksi jalostetut rotat elävät verrokkeja pidempään, kertoo tuore suomalaistutkmus, jonka tekijät työskentelevät Tampereen yliopistossa ja Kansanterveyslaitoksessa. Alkoholia vierastavista ns. vesirotista, jotka pakotetaan juomaa alkoholia, vain 40 prosenttia saavuttaa lajille kunnioitettavan kahden vuoden iän, kun juopoista on siinä vaiheessa hengissä vielä liki 80 prosenttia. Vesirotilla havaitaan moninkertainen määrä erilaisia vakavia sairauksia, erityisesti munuaisvikoja. Alkoholille persojen rottien kuolleisuus on yli 3 kertaa alhaisempi huolimatta siitä, juotetaanko niille tutkimuksen aikana vettä tai alkoholia. Kaikkien viinaa saaneiden rottien vuorokausikulutus (5-7g/kg/vrk) vastasi noin 3 koskenkorvapulloa suhteutettuna 75 kiloa painavan ihmiseen.
Juopporottien kannan perimässä on joitain sellaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat myönteisesti terveydentilaan ja hengissä selviämiseen. Sen sijaan vesirottien perimään on valikoitunut sairauksille altistavia ja siten ennenaikaiseen kuolemaan johtavia perintötekijöitä.
Viinaanmeneviksi jalostetut rotat elävät verrokkeja pidempään, kertoo tuore suomalaistutkmus, jonka tekijät työskentelevät Tampereen yliopistossa ja Kansanterveyslaitoksessa. Alkoholia vierastavista ns. vesirotista, jotka pakotetaan juomaa alkoholia, vain 40 prosenttia saavuttaa lajille kunnioitettavan kahden vuoden iän, kun juopoista on siinä vaiheessa hengissä vielä liki 80 prosenttia. Vesirotilla havaitaan moninkertainen määrä erilaisia vakavia sairauksia, erityisesti munuaisvikoja. Alkoholille persojen rottien kuolleisuus on yli 3 kertaa alhaisempi huolimatta siitä, juotetaanko niille tutkimuksen aikana vettä tai alkoholia. Kaikkien viinaa saaneiden rottien vuorokausikulutus (5-7g/kg/vrk) vastasi noin 3 koskenkorvapulloa suhteutettuna 75 kiloa painavan ihmiseen.
Juopporottien kannan perimässä on joitain sellaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat myönteisesti terveydentilaan ja hengissä selviämiseen. Sen sijaan vesirottien perimään on valikoitunut sairauksille altistavia ja siten ennenaikaiseen kuolemaan johtavia perintötekijöitä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Onhan selvä, että kolme kossupulloa päivässä tarkoittaa jo sellaista määrää alkoholia veressa. etteivät mitkään taudit pysty itämään. Eikä Jeppe jäädy hankeen pakkasellakaan. Ja palaa iloisesti krematoriossa kunhan se aika koittaa.
voi vittu mitä pulsui ja viel uskoo tohon
Totuus lienee se, että säännöllisesti alkoholia juovat sairastuvat esim. flunssaan reilusti harvemmin kuin alkoholia harvoin tai ei ollenkaan juovat. En tiedä mistä moinen johtuu, mutta tiedän erittäin monta sellaista tyyppiä, jotka ovat korostaneet varsin hillitynkin alkoholinkäytön aloittamisen positiivisen vaikutuksen tuollaisia arkipäiväisiä sairauksia ehkäsevänä tekijänä.
Eihän siinä aivosolut tai maksa varmastikaan sano pahakseen.
kotiin kadulta, olin siellä ottamassa huostaan niitä niin terveitä mutta ihmeen sairaan näköisiä jätkiä ja joukkoon mahtuu useita naisiakin.
Ennen sairastan kunnon flunssan kuin olen saira jatkuvasti.
Ei minulla ole ollut flunssaa sitten 30 vuoteen vaikka olenkin vesimies. Miksi humalainen on juonut vaan pari kaljaa ja silti promillia on veressä lähes 3 se on niin ihmeellistä ja aivan tavallista, mitä saa kuulla kun huostaan otetaan liian humalassa olevia.
Tuollainen tieto näköjään menee hyvin jakeluun niille jotka haluavat juoda terveydeksi jne...
uskoa kaikki, mikä liittyy johonkin rotilla tehtyyn kokeeseen,muun muassa.Miksi sitten nämä nimimerkki Äijän kuvaukset ovat sitten niin kuin ovat,"terveitä" mielestään ja ulkonäöltään niin kuin Äijä sanoi? Olen samaa mieltä Äijän kanssa.
mielestä hillittyä alkoholin käyttöä?
Suurkulutuksen raja on virallisesti miehillä 24 alkoholiannosta viikossa ja naisilla varmaan vajaa 20. Jos tässä rajassa suunnilleen pysyy sekä omaa hyvän kontrollikyvyn eli ei juo itseään muistia pois, sammuile, laattaile tai aiheuta ympäristölleen harmia melkein koskaan, niin voidaan puhua varsin hillitystä alkoholinkäytöstä. Jos esim. mies juo 2 alkoholiannosta päivässä ja yhtenä päivänä viikossa vähän enemmän, mutta kontrolloidusti, niin tilanne lienee varsin hallinnassa, kunhan ne määrät eivät siitä pääse uhkaavasti nousemaan.
Niin siis lukiko teistä kukaan tuota aloitusviestissä ollutta tiedeuutista? Siinähän nimenomaan todettiin yhteys (siis kylläkin rotilla, ei ihmisillä) alkoholille persouden ja alhaisen sairastuvuuden/kuolleisuuden välillä. Ja todettiin, että sillä ei sinänsä ole väliä, käyttääkö alkoholia vai ei. Siis ahneus alkoholille on tuo periytyvä ominaisuus, josta on puhe, ja siihen ei voi vaikuttaa, vaan päinvastoin jos ei omaa tätä periytyvää ominaisuutta, ja juo paljon, niin kuolee pian. Siis ainakin testirotta.
Ja tässä voi olla kyse myös häiritsevistä tekijöistä, joita ei ole pys´tytty eliminoimaan onnistuneesti. Eli on mahdollista, että sille rottalinjalle (perimä), jolla on tuo alkon himo, on risteytyksissä ajautunut myös taudeilta suojaavia geenejä. Yksittäistä geeniä kun ei voi jalostaa eteenpäin populaatiossa ilman, että siihen kytkeytyy muita.
17 keskiolutta päivässä pidentää tutkitusti elinikää selvästi.