VUORIVILLA / EKOVILLA

voi vaikka syödä, ja helppo "henkittää"?!
Ja jos hometta kuitenkin syntyy, niin sekin on terveellistä, sisältäähän se peninsilliiniä!

Tietäjätekijä kirjoitti:

voi vaikka syödä, ja helppo "henkittää"?!
Ja jos hometta kuitenkin syntyy, niin sekin on terveellistä, sisältäähän se peninsilliiniä!

Täälläkin on jo joku tiennyt kertoa että hiiret syö milummin lasivillaa tai vuorivillaa, kuin "luonnonmukaisia" kuituvilloja. Lahoavaan materiaaliin pitää vetää sellaiset myrkyt että siihen ei enään elukat ja pöpöt koske.

"paljon parmpi eristemateriaali, voi käyttää paperia muovin sijasta, tulee rakenteesta hengittävä, eikä homeriskiä"

Jos kosteata huoneilmaa ei päästä laisinkaan homehtuviin rakenteisiin niin se on myös riskitöntä homeen kannalta.

Tein tuplavarmasti. Laitoin korkealuokkaisen höyrynsulkumuovin reiluin limityksin ja teippauksin ja sen päälle ekovillat. Jos muovi päättää tahtoni vastaisesti alkaa hengittämään niin se ei ole uhka rakenteelle.

(ja hengittäähän se, siinä kun on ne tuhat niitinreikää ripoteltuna tasaisesti koko muovin alueelle)


Mielestäni ekovilla oli paras vaihtoehto muistakin syostä kuin vain tuosta "kosteuden sietokyvystä".

Kimble71 kirjoitti:

"paljon parmpi eristemateriaali, voi käyttää paperia muovin sijasta, tulee rakenteesta hengittävä, eikä homeriskiä"

Jos kosteata huoneilmaa ei päästä laisinkaan homehtuviin rakenteisiin niin se on myös riskitöntä homeen kannalta.

Tein tuplavarmasti. Laitoin korkealuokkaisen höyrynsulkumuovin reiluin limityksin ja teippauksin ja sen päälle ekovillat. Jos muovi päättää tahtoni vastaisesti alkaa hengittämään niin se ei ole uhka rakenteelle.

(ja hengittäähän se, siinä kun on ne tuhat niitinreikää ripoteltuna tasaisesti koko muovin alueelle)


Mielestäni ekovilla oli paras vaihtoehto muistakin syostä kuin vain tuosta "kosteuden sietokyvystä".

Lue lisää

Minä en ole voinut millään ymmärtää sitä että jotku haluaa "läähättää" eristeisiin ihan vain siksi että eriste "ehkä" kestää sitä. On varmaan fiksu ratkaisu laittaa muvi höyrysuluksi ja varmuuden vuoksi vielä ekovillat. Miten ekovillan hinta suhtautuu noihin vuori ja lasivilloihin?

Omassa talossa on ekovillaa ja tyytyväisiä ollaan oltu. Onhan se kalliimpaa kuin vuorivilla, mutta kun itse osataan tehdä työt, niin ei tule niin kalliiksi.

remppailija kirjoitti:

Omassa talossa on ekovillaa ja tyytyväisiä ollaan oltu. Onhan se kalliimpaa kuin vuorivilla, mutta kun itse osataan tehdä työt, niin ei tule niin kalliiksi.

Annoin uuden taloni eristyksen urakalla puukuituvillaeristäjälle (Selluvilla -merkki) Eriste tuli alapohjaan, ulkoseiniin, välipohjaan ja yläpohjaan ja asennus vei aikaa reilun työpäivän verran. Laskelmieni mukaan puukuituvilla tuli asennettunakin selvästi edullisemmaksi kuin vuorivilla ja lisäksi vältin helvetillisen vuorivillan leikkaamisen, pölyn hengittämisen ja kutinan.

Kimble71 kirjoitti:

"paljon parmpi eristemateriaali, voi käyttää paperia muovin sijasta, tulee rakenteesta hengittävä, eikä homeriskiä"

Jos kosteata huoneilmaa ei päästä laisinkaan homehtuviin rakenteisiin niin se on myös riskitöntä homeen kannalta.

Tein tuplavarmasti. Laitoin korkealuokkaisen höyrynsulkumuovin reiluin limityksin ja teippauksin ja sen päälle ekovillat. Jos muovi päättää tahtoni vastaisesti alkaa hengittämään niin se ei ole uhka rakenteelle.

(ja hengittäähän se, siinä kun on ne tuhat niitinreikää ripoteltuna tasaisesti koko muovin alueelle)


Mielestäni ekovilla oli paras vaihtoehto muistakin syostä kuin vain tuosta "kosteuden sietokyvystä".

Lue lisää

Itse olisin toteuttanut ekovillaeristeisen seinärakenteen(kuivissa tiloissa)höyrynsuluttamattomana,mutta tarvittavien materiaalien korkeiden hintojen vuoksi jouduin tinkimään ajatuksesta.Ns.hengittävät pohjamaalit ovat suht kalliita ja samoin täysin muovittomat tapeetit.Monellakohan on itseasiassa seinärakenteessa tuplat höyrynsulut, kun on rakennusmuovi eristen päällä/välissä ja muovipitoinen pohjamaali ja muovitapetit?

Kimble71 kirjoitti:

"paljon parmpi eristemateriaali, voi käyttää paperia muovin sijasta, tulee rakenteesta hengittävä, eikä homeriskiä"

Jos kosteata huoneilmaa ei päästä laisinkaan homehtuviin rakenteisiin niin se on myös riskitöntä homeen kannalta.

Tein tuplavarmasti. Laitoin korkealuokkaisen höyrynsulkumuovin reiluin limityksin ja teippauksin ja sen päälle ekovillat. Jos muovi päättää tahtoni vastaisesti alkaa hengittämään niin se ei ole uhka rakenteelle.

(ja hengittäähän se, siinä kun on ne tuhat niitinreikää ripoteltuna tasaisesti koko muovin alueelle)


Mielestäni ekovilla oli paras vaihtoehto muistakin syostä kuin vain tuosta "kosteuden sietokyvystä".

Lue lisää

(Tein tuplavarmasti. Laitoin korkealuokkaisen höyrynsulkumuovin reiluin limityksin ja teippauksin ja sen päälle ekovillat. Jos muovi päättää tahtoni vastaisesti alkaa hengittämään niin se ei ole uhka rakenteelle.)

Kysymys...

Onko haitallista laitaa muoveja päällekkäin, syntyykö muovien väliin kosteutta?

rakentajat kirjoitti:

(Tein tuplavarmasti. Laitoin korkealuokkaisen höyrynsulkumuovin reiluin limityksin ja teippauksin ja sen päälle ekovillat. Jos muovi päättää tahtoni vastaisesti alkaa hengittämään niin se ei ole uhka rakenteelle.)

Kysymys...

Onko haitallista laitaa muoveja päällekkäin, syntyykö muovien väliin kosteutta?

Lue lisää

todellakaan. Muovithan ovat lämpimällä puolen.

et viittis kertoo sitä eroo?????????

Lämmönläpäisykerroin U ilmoittaa lämpövirran tiheyden, joka jatkuvuustilassa läpäisee rakennusosan, kun lämpötilaero rakennusosan eri puolilla olevien ilmatilojen välillä on yksikön suuruinen. Yksikkönä käytetään W/(m 2 K).

Aineen lämmönjohtavuus (lambda) on se lämpömäärä, joka aikayksikössä läpäisee metrin paksuisen ainemäärän, kun lämpötilaero on 1 K (Kelvin - aste) aineen eri puolilla.

sampo kirjoitti:

et viittis kertoo sitä eroo?????????

asia on mm täällä
http://www.siikaranta.fi/rakennusalanperustutkinto/lampo/kasitteet.htm

sampo kirjoitti:

et viittis kertoo sitä eroo?????????

Lamda on lämmönjohtavuus, joka on siis materiaalin ominaisuus. U-avo taas saadaan laskemalla lamdastaja eristeen paksuudesta.

sanoo että samaa luokkaa eristyskyky.

Raatilaiset jo vastailivat tuohon U-/lambda- arvo kysymykseen!
Senverran mielenkiintoinen tämä seinävahvuusjuttu on että piti tutkia valmistajien sivuja. Hiuksenhienoja eroja on esimerkkilaskelmissa. (piirustuksissa)

Paroc seinässä on tuulensuoja (villa) 30 mm ja eristelevyt 250 mm. U = 0.146
Ekovilla seinässä on tuulens. (puukuitul) 25 mm ja eristekerros 250 mm. U = 0.16
Kuka nyt mitenkin haluaa seinänsä tehdä, paksurunkoisessa soirot ristiin rastiin, tai sitten ehkä "titaniitti" runko = vähiten kylmäsiltoja!
Koko juttu on rakentamisen kokonaisuudessa vähän toisarvoinen.
Jos yhtäpaljon energiaa (mitä eko/henkitys/muovi/kivi-puutalo yms.)
haaskattaisiin pientaloarkkitehtuurin pohtimiseen niin hirveitä talorumiluksia ei syntyisi!

U-arvo on kaikkien eristekerrosten lämmönvastuksien summan käänteisluku eli U=1/(R1 R2 ... Rn). Lämmönvastus on eristekerroksen paksuus jaettuna lambdalla eli lämmönjohtavuudella eli R=d/lambda. Jos meillä on nyt siis kuvitteellinen seinä, jossa on vain eristettä, niin U=1/R=lambda/d. Joten tuon ilmoittamasi vuorivillan U-arvon laskemiseen tarvitaan vuorivillan paksuus. Koska vuorivillan lämmönjohtavuus on kuitenkin ainakin melkein täsmälleen sama kuin ekovillan (taulukosta etsitty juttu) olisi tuossa annetun U-arvon omaavan vuorivillan paksuuden oltava d=lambda/U=0.041/0.1=0.41m=41cm. Melko paksu seinä siis :) Mainosmies saa u-arvon kyllä matalaksi käyttämällä tarpeeksi suurta eristepaksuutta. Aivan yhtä hyvin voisin perustella sahanpurua paremmaksi eristeeksi, jos käyttäisin metrin paksuista eristekerrosta.

Yhteenvetona voidaan siis sanoa, että koska ekovillalla ja vuorivillalla on sama lämmönjohtavuus, kumpikin eristävät yhtä hyvin :)

Marko kirjoitti:

U-arvo on kaikkien eristekerrosten lämmönvastuksien summan käänteisluku eli U=1/(R1 R2 ... Rn). Lämmönvastus on eristekerroksen paksuus jaettuna lambdalla eli lämmönjohtavuudella eli R=d/lambda. Jos meillä on nyt siis kuvitteellinen seinä, jossa on vain eristettä, niin U=1/R=lambda/d. Joten tuon ilmoittamasi vuorivillan U-arvon laskemiseen tarvitaan vuorivillan paksuus. Koska vuorivillan lämmönjohtavuus on kuitenkin ainakin melkein täsmälleen sama kuin ekovillan (taulukosta etsitty juttu) olisi tuossa annetun U-arvon omaavan vuorivillan paksuuden oltava d=lambda/U=0.041/0.1=0.41m=41cm. Melko paksu seinä siis :) Mainosmies saa u-arvon kyllä matalaksi käyttämällä tarpeeksi suurta eristepaksuutta. Aivan yhtä hyvin voisin perustella sahanpurua paremmaksi eristeeksi, jos käyttäisin metrin paksuista eristekerrosta.

Yhteenvetona voidaan siis sanoa, että koska ekovillalla ja vuorivillalla on sama lämmönjohtavuus, kumpikin eristävät yhtä hyvin :)

Lue lisää

https://rakennusmaailma.fi/uusi-tutkimus-konvektio-syo-puhallusvillojen-lammoneristyskykya/ konvektio tulee ottaa huomioon