Ahon, Viinasen ja Pekkarisen hallitus rukkasi 1990-luvun alussa - kenenkään huomaamatta – maan hallinnon uuteen uskoon. (Eteläiset) läänit lopetettiin, kun ”niitä oli niin monta”. Asia markkinoitiin julkisuuteen hallinnon yksinkertaistamisena. ja tilalle perustettiin viisi suurlääniä ja Ahvenanmaa. Mutta katsopas vain, lisäksi maahan kuitenkin perustettiin:
20 maakuntaa ja
90 kihlakuntaa
(ennestään on 448 kuntaa.)
Ts. luotiin kokonaan uusia moniportaisia hallintorakenteita selkeiden läänien sijaan.
Mahtaako kukaan tietää,
Mitä nämä maa- ja kihlakuntahallinnot oikeastaan tekevät ?
Millaiset valtuudet ja varat niillä on hallinnassaan?
Kenelle ne ovat tekemisistään vastuussa?
Kuka niitä kontrolloi ?
Miten moni meistä mahtaa tietää, minkä kihla- ja maakunnan hallintoalamaisina taipalettamme tallaamme?
20 maakuntaa ja
90 kihlakuntaa
(ennestään on 448 kuntaa.)
Ts. luotiin kokonaan uusia moniportaisia hallintorakenteita selkeiden läänien sijaan.
Mahtaako kukaan tietää,
Mitä nämä maa- ja kihlakuntahallinnot oikeastaan tekevät ?
Millaiset valtuudet ja varat niillä on hallinnassaan?
Kenelle ne ovat tekemisistään vastuussa?
Kuka niitä kontrolloi ?
Miten moni meistä mahtaa tietää, minkä kihla- ja maakunnan hallintoalamaisina taipalettamme tallaamme?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Virastoja ja toimistoja toistensa päällä. kukaan ei tiedä mitä ne oikeastaan tekee. Herrat suuressa viisaudessaan luulee keksivänsä jotain viisasta.. Sitte kun ne tippuu eduskunnasta niin niille on pedattuna joku johtajan paikka jossain niiden itte aikoinaan perustamassa laitoksessa tai virastossa tms...
Eihän maakuntia perustettu. Ne ja maakuntaliitot olivat olemassa jo ennestään. Maakuntien asema tosin muuttui virallisemmaksi, koska ne saivat hoitaakseen mm. seutukaavaliittojen tehtävät.
Toisin sanoen, seutukaavaliitot lopetettiin kokonaan. Eli siinäkin yksi aivan turha päällekkäisorganisaatio poistettiin.
Nuo kihlakunnat taas ottivat hoitaakseen ennen erilliset poliisin, syyttäjän, ulosoton ja maistraatin tehtävät. Vain 13 kihlakuntaan (ilmeisesti suuria kaupunkeja) jäi noita tehtäviä varten erilliset virastot.
Ajattele mikä byrokratian säästö, kun entisistä päällekkäisistä, alueeltaan parin kunnan käsittävistä nimismiespiireistä ja käräjäkunnista sekä hieman suuremmista tuomiokunnista luovuttiin kokonaan.
Oman kihlakuntansa tietää jokainen suomalainen, joka on viime vuosina esimerkiksi uusinut passinsa tai tehnyt muuttoilmoituksen.
Aluehallintoa voitaisiin yksinkertaistaa vielä niin, että läänit lakkautettaisiin kokonaan ja niiden tehtävät siirrettäisiin maakunnille.
Kuka muka tarvitsee läänejä?
Eivät edes läänintaiteilijat.