Mä olen nyt saanut tarpeekseni elämästäni, en halua olla ahdistuksen vanki. Haluan että muutkin ymmärtävät, etten ole jatkuvasti yksin.
Haluaisin alkaa vaikka mailailemaan, vaikka tapailemaan, juttelemaan puhelimessa, mitä tahansa, mihin itse ja sinä pystyt.
Joku joka on kokenut samaa tuskaa, ahdistusta, paniikkia, masennusta. Ota yhteyttä. Uskalla, halua parantua! Minä haluan.
Laitetaan kasaan vaikka ryhmä, miten ikinä haluat. Parannutaan yhdessä, jutellaan, itketään ja nauretaan.
Haluaisin alkaa vaikka mailailemaan, vaikka tapailemaan, juttelemaan puhelimessa, mitä tahansa, mihin itse ja sinä pystyt.
Joku joka on kokenut samaa tuskaa, ahdistusta, paniikkia, masennusta. Ota yhteyttä. Uskalla, halua parantua! Minä haluan.
Laitetaan kasaan vaikka ryhmä, miten ikinä haluat. Parannutaan yhdessä, jutellaan, itketään ja nauretaan.
Vastaukset 11
Vanhimmat
yhdessä.Hyvä ajatus, mutta toimiiko...itse haluan vain rauhaa ja iloista, vilpitöntä naurua. En jaksa pelätä enää-mieluummin vaikka hirteen
Oletko kauankin sairastanut??
Jaksamisia...
Paniikkihäiriöisiä kyllä löytyy tästä maasta enemmän ku uskoskaan.Mulla kyseinen vaiva ollu jo useita vuosia eikä tästä taida ikinä eroon päästäkkään.Kuinkas kauan kysyjä eli sitruuna on tästä kärsiny?
Olen 27v mies ja kärsinyt välillä pahemmista ja välillä vähän lievemmistä oireista jo ihan lapsuudesta asti,no jokin aika sitten oireet kävivät niin pahoiksi että päätin vihdoin ja viimein mennä lääkäriin ja nyt yritetään lääkityksellä kovaa vauhtia parantua ja edistystä on jo tapahtunutkin.
Tuo on kyllä aivan tosi että paniikkihäiriöisiä on todellakin paljon. Me tänne nettiin eksyneet olemme vain murto-osa kaikista paniikkihäiriöisistä.
Lääkärille puhumaan vaan kaikki jotka ette ole vielä sitä tehneet.
btw. Onkos viestiketjun aloittanut sitruuna mies vai nainen?
Haluaisitko jutella??
Onneksi et ole ainut,meitä varmaankin on enemmän kuin mitä itse osaa ajatellakkaan.
Olen kärsinyt paniikki häiriöstä viimeiset 15 vuotta ja kokeillut vaikka millaisia lääkityksiä, ehkä olen loppu elämäni lääkkeiden vanki,yleensä kesät olen ilman lääkitystä, syksyn tultua pitää taas purkki etsiä,helpotusta elämään, nykyään on kyllä tosi hyviä lääkkeitä,hinnoiltaan kyllä aika arvokkaita.
Suoraan sanottuna paniikkini on määrännyt elämääni tosi paljon,ja olen katkera siintä että monta asiaa on jäänyt tekemättä sen takia!!!
oletko pääkaupunki seudulta? itse olen kärsinyt vuosia paniikkihäiriöstä, laita maili osoitteesi tänne niin voidaan ruveta juttelemanan
[email protected], odotan yhteydenottoa! :)
olen kärsinyt vuosia masennuksesta ja 2-3 vuotta sitten puhkesi paniikkihäiriö, no lääkitys auttaa, eli kohtalotoveri täälläkin.
Mun tarina löytyy www.tukiasema.net/keskustelut sivulta. Valitse sieltä "Nettipäiväkirjat" ja sit Sitruunan kirjoitus. :) Jos jota kuta kiinnostaa.
hei onko jonnekkin jo "perustettu" pannareiden
tiimi?
löysin vasta nyt tämän sivuston! ja olisin halunnut muiden samassa tilanteessa olevien kanssa kirjoitella miten arki sujuu...
ite olen kärsinyt noin 10v ja lääkkeitä olen syönyt noin 5v.