Presidentti Tarja Halonen on todellakin presidentti Koiviston pyynnöstä julistanut salaisiksi asiakirjat, jotka koskevat Koiviston ja tuomarimafian eliitin yhteistä seminaaria 6.5.1992.
Eikö nyt kukaan ole tehnyt asiasta oikeusjuttua?
Perustuslain 6 pykälän 1 momentti: "IHMISET ovat yhdenvertaisia lain edessä."
Perustuslain 12 pykälä: "VIRANOMAISTEN hallussa olevat asiakirjat ovat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole VÄLTTÄMÄTTÖMIEN syiden vuoksi LAILLA erikseen rajoitettu."
Perustuslain 21 pykälän 2 momentti: "Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja HAKEA MUUTOSTA samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja HYVÄN HALLINNON takeet TURVATAAN lailla."
Olenko väärässä väittäessäni, että presidentti Halonen on IHMINEN, ja VIRANOMAINEN? Olenko väärässä väittäessäni, että eduskunta ei ole VÄLTTÄMÄTTÖMIEN syiden vuoksi lailla erikseen rajoittanut kyseisen Koiviston ja tuomarimafian seminaarin asiakirjojen julkisuutta? Olenko väärässä väittäessäni, että Kun perustuslaissa on säädetty kansalaiselle oikeus HAKEA MUUTOSTA viranomaisen päätökseen, ja tämä oikeus on samassa perustuslain pykälässä luvattu TURVATA LAILLA, niin muutoksenhakuoikeus presidentin salailupäätökseen täytyy olla olemassa?
Eiköhän asiasta ole nostettu jo juttu käräjäoikeudessa, hallinto-oikeudessa tai KHO:ssa? Tai jokaisessa yhtä aikaa.
Eikö nyt kukaan ole tehnyt asiasta oikeusjuttua?
Perustuslain 6 pykälän 1 momentti: "IHMISET ovat yhdenvertaisia lain edessä."
Perustuslain 12 pykälä: "VIRANOMAISTEN hallussa olevat asiakirjat ovat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole VÄLTTÄMÄTTÖMIEN syiden vuoksi LAILLA erikseen rajoitettu."
Perustuslain 21 pykälän 2 momentti: "Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja HAKEA MUUTOSTA samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja HYVÄN HALLINNON takeet TURVATAAN lailla."
Olenko väärässä väittäessäni, että presidentti Halonen on IHMINEN, ja VIRANOMAINEN? Olenko väärässä väittäessäni, että eduskunta ei ole VÄLTTÄMÄTTÖMIEN syiden vuoksi lailla erikseen rajoittanut kyseisen Koiviston ja tuomarimafian seminaarin asiakirjojen julkisuutta? Olenko väärässä väittäessäni, että Kun perustuslaissa on säädetty kansalaiselle oikeus HAKEA MUUTOSTA viranomaisen päätökseen, ja tämä oikeus on samassa perustuslain pykälässä luvattu TURVATA LAILLA, niin muutoksenhakuoikeus presidentin salailupäätökseen täytyy olla olemassa?
Eiköhän asiasta ole nostettu jo juttu käräjäoikeudessa, hallinto-oikeudessa tai KHO:ssa? Tai jokaisessa yhtä aikaa.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Eskoseni nostamassa se juttu.
Eipä auta vain yhden henkilön toiminta tuottamaan mitään tulosta.
Halosen kansliassa on viime marraskuun lopulta saakka ollut kuumeista aikaa, koska samoja asiakirjoja on pyydetty uudelleen siitä syytä, että Martti Manninen ei ole enää vastailemassa pyyntöihin.
Olen syksyllä 2002 näyttänyt kahdelle kansanedustajalle alkuperäistä Halosen päätöstä. Ihmettelevät kyllä, mutta eivät uskalla tehdä mitään asian eteen.
Asia pitäisi saada isompaan mediaan, mutta kaikki pelkäävät...
Sama vaikeus oli Sonera-kirjankin kanssa; Media ei tarttunut asiaan. Mutta nettikeskustelu oli se, jonka seurauksena media lopulta aloitti asiasta kertomisen.
Sonera-kirjan kertomat taloudelliset menetykset suomalaiselle yhteiskunnalle ovat pientä Mauno Koiviston pitämän seminaarin seurausten rinnalla.
Toistaiseksi Suomessa on vain yksi lehti, Kokemäellä ilmestyvä SataSeutu, joka on uskaltanut kertoa Halosen salaamispäätöksestä.
SataSeutu kuvasi päätöksen lukijoiden nähtäväksikin.
Sitaatti SataSeudun uutisesta:
" Presidentti Tarja Halonen salaa oikeuspoliittisia asiakirjoja @ 11.9.2002
Oikeusjärjestelmän riippumattomuus huolestuttaa:
Kansa on oppinut pitämään oikeuslaitostamme riippumattomana, mutta nyt herää syvä epäilys, ettei asia olekaan näin.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen on tämän vuoden elokuussa eläkkeellä olevan presidentin Mauno Koiviston pyynnöstä päättänyt määrätä salaisiksi 6.5.1992 presidentti Koiviston järjestämän oikeuspoliittisen keskustelutilaisuuden asiakirjat.
Mitä salattavaa on oikeusoppineiden ja presidentin välisessä keskustelutilaisuudessa?
SataSeutu julkaisee presidentti Tarja Halosen päätöksestä kopion.
Mitä salattavaa on nykyisellä presidentillämme?
Hallitaanko maatamme tällaisten salaisten tapaamisten kautta? "
Uutinen on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa:
http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=236
On merkillistä, että kun yksi lehti jo on avannut kertomisen, niin miksi muut edelleen suojelevat demareita!
Jatketaan netti-ryöpytystä niin kauan, että jotakin tapahtuu!
sinä kaveriksi Eskolle.
(haukotus)Salaliittoteriaa pukkaa.
Sinulle "Joojoo" kommentointina tiedonjyvä. Minä uskon, että viittaamasi "Eskoseni" tietää suomalaisen valitusjärjestelmän turhuuden markkinat.
Aiheellisia valituksia ja kanteluja tehdään Suomessa vuositasolla tuhatmäärin. Selvitysten mukaan n. 8 %:iin valituksista viranomaiset antavat vastauksen; jotka useimmiten ovat varsinaista hölynpölyä, tai ilmoituksia ettei vastaajalla ole asiassa toimivaltaa. Kysymyksiin vastaavat etupäässä ne joilta ei ole kysytty ja ne joilta on kysytty eivät vastaa.
Lait ovat poliittista valtaa; tuomioita jakavat ne joilla on valtaa.. Toisaalta, pahalaiset ovat vallassa siksi kun niin suuri joukko hyviläisiä on hiljaa..
Kalevi Kannus
Koiviston konklaavin asiakirjat määrätty salaiseksi
- > tasavallan presidentti Tarja Halosen päätös
http://www.promerit.net/oikeuspolitiikka.html
Rahanpesukriisin, eli "talouslaman" seurauksena 30. huhtikuuta 2000 Valtio myi yhteissummaltaan 12 miljardin markan arvoiset 76 000 velkakirjaa 600 miljoonalla markalla, eli 5%:lla kokonaisarvosta ulkomaalaisomisteiselle perintäyhtiölle; allekirjoittajana silloinen ministeri Suvi-Anne Siimes.
Kauppasopimus on salainen vuoteen 2025 asti.
Tasavallan presidentti Tarja Halosen ja Martti Mannisen Naantalin Kultarannassa allekirjoittama päätös salata "Koiviston konklaavin 6.5.1993" pankkikriisin jälkihoitoon liittyvät muistiot ja asiakirjat on oikeuspoliittisesti mielenkiintoinen.
Kansalaiset ymmärtänevät asiantilan vasta jos itse tai jotkut lähiomaisista on joutunut fariseusten ja kirjanoppineiden pyöritykseen, omaisuus ja tulevaisuus poistempaistuna.
Miten nämä joukkotuhonnan kuviot selitetään, muuten kuin, että salaaminen, peittely ja valehtelu ovat perinteinen osa ja vallitseva käytäntö suomalaisessa hallintokulttuurissa, oikeuspolitiikan korkeimmalla taholla. Presidentti Halonen julisti Vainottujen tilaisuudessa ettei Suomessa saa jäädä historiaan salattuja asioita mitenkähän juhlapuheet ja teot sopivat yhteen?
Tasavallan presidentin kansliapäätös 30.7.2002:
"Presidentti Mauno Koiviston pyynnöstä päätän ja määrään presidentintoimen hoitamisen kannalta välttämättömän luottamuksellisuuden suojaamiseksi, että asiamies, tutkija Kalevi Kannuksen pyyntöön saada jäljennökset presidentti Mauno Koiviston Linnassa 6.5.1992 järjestämään oikeuspoliittiseen keskustelutilaisuuteen liittyvistä asiakirjoista ei suostuta.
Tästä päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla"
http://www.promerit.net/halonen_manninen.phtml
Huolimatta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen EIO:n useistakin langettavista tuomioista Suomessa esivalta jatkaa salaamista, peittelyä ja valehtelemista. Kansallinen laillisuusvalvonta ja valitusjärjestelmä ovat turhien toiveiden kalkittu hauta.
Kalevi Kannus
perustuu julkisuuslain poikkeuksiin.
On mielenkiintoista, miten salassapitoon luotiin Kalevi Kannuksen päätöksessään saama teksti.
Kerronpa suraavan otsikon alla jotakin lainattuna ja kommentoituna.
Presidentin kanslian ”julkisuuslaki”
Jyväskylän yliopistossa on toiminut työryhmä, joka on tutkinut asiakirjojen julkisuutta myös presidentin kanslian osalta.
Työryhmä laati raportin:
”Demokratian kivijalka vai susi jo syntyessään?
Suomalainen julkisuusperiaate ja julkisuuslaki käytännön syynissä”
Työryhmän tutkimuspäällikkönä on toiminut Asko Hynninen. Tutkimus on tehty kesällä 2001, ja raportti elokuussa 2001.
Raportin sivulla 22 todetaan TP:n kanslian osalta:
Tasavallan presidentin kanslia vastusti voimakkaasti julkisuuslain ulottamista presidenttiin, ja myös onnistui siinä, vaikka TP oli vielä lakiehdotusvaiheessa niiden elimien joukossa, joiden toimintaan lakia aiottiin laajentaa.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen määräsi rekisteripyyntöä koskevassa päätöksessään "presidentintoimen kannalta välttämättömän luottamuksellisuuden suojaamiseksi, että (...) pyyntöön
luovuttaa tietoja kanslian rekistereistä ei suostuta".
Päätöksen keskeinen perustelu kuului seuraavasti:
"Tasavallan presidentti ei ole viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa tarkoitettu hallintoviranomainen, vaan valtioelin.
Tasavallan presidentin kanslian yksinomainen tehtävä on avustaa tasavallan presidenttiä presidentintoimen hoidossa. Tasavallan presidentti ei pääsääntöisesti - ja tasavallan presidentin kanslia ei lainkaan - käsittele ja päätä yksittäistä kansalaista koskevista hallintoasioista. Ainoa poikkeus tästä on kanslialain mukainen mahdollisuus päättää eräistä kanslian omista hallintoasioista kansliassa (tasavallan presidentti ja kansliapäällikkö). Kanslian presidenttiä avustavana organisaationa presidentintoimeen liittyvissä asioissa on sovellettava samoja poikkeuksia kuin presidenttiinkin, koska kanslian on toimittava presidentin ohjeiden mukaisesti ja presidenttiä koskevat poikkeukset voitaisiin sivuuttaa, jos ne eivät presidentintoimen hoitoon kuuluvissa asioissa koskisi myös kansliaa."
Vastauksessa todetaan, että TP:tä ja kansliaa koskeva julkinen aineisto on kanslian kotisivuilla www.tpk.fi. TP:n päätöksiä koskevat asiakirjat ovat toimivaltaisen ministeriön tai muun viranomaisen hallussa, joka myös pitää yllä niihin mahdollisesti liittyviä rekistereistä. Päätökseen liittyvässä esittelymuistiossa TP:n neuvonantaja Martti Manninen perusteli kieltäytymistä viiden sivun verran eri lainkohtiin vedoten. Merkittävää tässä presidentin allekirjoittamassa päätöksessä on se, että päätöksestä ei voi valittaa sillä perusteella, että tasavallan presidentti ei ole viranomainen.
--
Kommenttini:
Halosen päätös ”Mauno Koiviston pyynnöstä päätän ja määrään… ” on outo kohta, koska salassapitoperusteen teksti
”presidentintoimen kannalta välttämättömän luottamuksellisuuden suojaamiseksi”
ei enää koske Koivistoa.
Mauno Koivisto on vain kansalainen, eikä suinkaan enää presidentintoimen kannalta välttämätöntä luottamuksellista suojaa tarvitseva Tasavallan Presidentti.
Martti Mannisen julkisuuslakiin saama instituutiokäsitekin on outo:
Tasavallan presidentti ei ole instituutio, vaan äänestyksellä valittu henkilö, jonka toimintaa ohjaa päätösten julkisuus.
Saako Tasavallan Presidenttinä toimiva henkilö todellakin instituutiona tehdä mitä vaan ilman, että joutuu tekemisistään vastaamaan?
[email protected]
Määräykset presidentistä sisältyvät Suomen perustuslakiin. Siksi presidentti on viranomainen, joka antaa viranomaisena päätöksiä.
Sellaisen on presidentti Halonen antanut ns. Koiviston konklaavin asiakirjoista.
Perustuslaki säätää kansalaiselle oikeuden hakea muutosta viranomaisen päätökseen. Tätä oikeutta ei voi tavallisella lailla poistaa.
Perustuslaki menee muiden lakien ylitse.
Tuomioistuimen on perustuslain mukaan ratkaistava sille tuotu asia tulkiten perustuslakia, jos tavallinen laki on sen kanssa ristiriidassa.
On suorastaan jumaluusopillista taivastelua se, että tasavallan presidentti olisi muita suomalaisia (viranomaisiakin) koskevien lakien yläpuolella. Tokko lainoppinut kansannainen Tarja haluaisi tällaista presidenttiä Suomeen!
.. mutta kun virkavallan "heinäsuovaan" esim. tutkimus- ja selvitystarkoituksessa tekee kyselyn; Hän jolta kysytään ei vastaa ja jolta ei ole kysytty vastaa ensisijassa kertomalla ettei ole tässä asiassa toimivaltainen..
Näiden typerien vastausten tallentamiseksi ei ole kovin mielekästä investoida mappeihin..
Suomalaisessa politiikan-, hallinto- ja viranomaiskäytännön punainen lanja on salaaminen, peittely, valehteleminen ja vehkeily kansalaisten perusoikeuksien kustannuksella.
Koska kukaan täälläkään ei ole esittänyt asiallisia perusteluja sille, miksi kanne presidentti Tarja Halosta vastaan julkisten asiakirjojen perusteettomasta salaamisesta ei tulisi menestymään, tai etteikö hänen päätökseensä ainakin olisi oikeus valittaa, niin ryhdytään toimeen.
Kertokaa jokainen mihin muihin lainkohtiin kuin jo alussa esittämiini asiassa voidaan lisäksi vedota. Ainakin julkisuuslaki on ilmeinen sovellettava, ja hallintolaki.
Ilmoittakaa sähköpostiin [email protected] jokainen joka lähtee ohellani mukaan allekirjoittajaksi. Saadaanko siihen 10, 100, 1000 vai enemmän nimiä?
Erityisesti jos/kun lukijoissa on lakimiehiä, niin ainakin kommentoikaa vaikka minulle suoraan.
Esko Kärkäs
Imatra
Sinulla on selvästi henkilökohtaisia kaunoja presidenttiä kohtaa. Niitä on kuitenkin hoidettava muulla tavoin kuin näin, koska presidenttiä ei voi haastaa oikeuteen. Vaikka presidentti tappaisi jonkun, ei siitäkään joudu käräjille. Presidentin asema suojaa.
Mikä on kiihkosi todellinen syy? Eikö sielu kestä naista presidenttinä (ja pappina ja hirvimettällä)?
Mielestäni se ei ole "kiihkoilua", jos vaaditaan tasa-arvoisuutta, lakien ja asianmukaisen hallintotavan toteutumista.
Presidentin toiminnan erityisesti on kestettävä äärimmäinenkin kriittinen tarkastelu. Missään tapauksessa ei voi olla oikein, että presidentin päätöksistä ei voisi Suomessa valittaa mihinkään.
Arvostan Tarja Halosta presidenttinä suuresti, mutta jokainen - hänkin - tekee virheitä.
Olet oikeassa että presidenttiä ei voi haastaa tavalliseen oikeuteen, mutta kylläkin valtakunnanoikeuteen, jos on perusteita. Eikö asia olekin näin!
Viime aikoina on ollut hälyttävää, että minusteri (Rajamäki) voi esittää vääriä väitteitä julkisuudessa joutumatta siitä minkäänlaiseen juridiseen vastuuseen. Samanlainen tilanne voisi olla presidentin ja kansalaisen välillä, jolloin kansalainen seuraisi neuvottomana mitä tehdä, kun ei voi saada presidenttiä vastuuseen.
Suomeen tarvitaan vähintään jonkinlainen totuuskomissio, jotta kiistanalaisista asioista, joissa ei kansalaiset saa oikeutta eikä oikeuskansleri tutki tulisi laajasti selvitetyksi. Ja jos tutkiminen ei Suomessa onnistu niin globalisaoituvassa maailmassa asioita olisi uskallettava viedä maamme rajojen ulkopuolelle tutkittavaksi, jotta heräteltäisiin tuomiolaitoksemme hereille. Kansa haluaa, että tuomiovalta olisi tulevaisuudessa riippumatonta, mitä se ei tänään aina ole.
Jos mihin sitä tarvitaan, niin tutkimaan K-linjan toimintaa 60-70-luvuilla. Hyvien suhteiden välttämätön hoitaminen vietiin paljon pitemmälle kuin oli tarvis ja idänsuhteita käytettiin häikälemättä lyömäaseena sisäpolitiikassa. Mm. Jussi Virolainen, rehellisistä rehellisin kansanmies, oli sen uhri.
Mitähän vääriä lausuntoja Rajamäki on antanut? Ei niin mitään. Rusin vendettaa ei kukaan täysjärkinen ota tosissaan.
välttämättä.
Nostetaan meteli sivistyneesti, ilman mielenosoituksia.
Kansalaisen oikeustajun mukaan avoimuus vaatii, että oikeuspoliittisen Linnan seminaarin seuraukset otetaan tarkasteluun.
Oikeustieteen tohtori Hannele Pokka kirjoitti ollessaan vielä oikeusministerinä 29.3.1992 - siis viikkoa ennen KKO:1992:50 päätöksen antamista ja noin kuukautta ennen Koiviston oikeuspoliittista seminaaria - kirjassaan "Porvarihallitus" seuraavasti:
"Pankkien pelastaminen ei ole kansan oikeustajun mukaista. Tästä nousee vielä melkoinen meteli, kun tajutaan, että valtio maksaa pankeille, mutta pankit irtisanovat asiakkaittensa luottoja ja ajavat vanhat asiakkaansa maantielle."
Nostetaan sivistynyt mekkala. Se ei nouse nostajiaan vastaan.
jo olemassa Suomen lähihistorian sotkujen selvittämiseksi.
Talous/lamasotkut vaikuttavat Suomen yhteiskunnassa syvällisesti tällä hetkellä työttömyytenä ja julkisten palveluiden leikkaamisessa.
Irak-sotkuihin Totuuskomissio ei puutu, mutta kaikkien salaisuuksien pino on jo niin korkea, että se kaatuu...
Totuuskomissio-yhdistys ry:n kotisivu on
www.totuuskomissio.com
K-linjan toimintaa tutkikoon joku historiantutkija.
Kirjoitin:
(Kaikki mukaan Kirjoittanut: Jorma Jaakkola, 6.2.2004 klo 08.37):
"Eipä auta vain yhden henkilön toiminta tuottamaan mitään tulosta.
Halosen kansliassa on viime marraskuun lopulta saakka ollut kuumeista aikaa, koska samoja asiakirjoja on pyydetty uudelleen siitä syytä, että Martti Manninen ei ole enää vastailemassa pyyntöihin."
Lisään edelläolevaan:
Eräs ystäväni teki sähköpostilla presidentin kansliaan pyynnön saada ko. oikeuspoliittisen seminaarin asiakirjoja.
Hän sai Martti Mannisen seuraajalta Timo Tuoviselta vastauksen, jossa kerrottin, että Linnan oikeuspolittisen seminaarin asiakirjat ovat 19.8. 2002 tehdyllä päätöksellä salaiset.
Ystäväni ei ollut vastaukseen tyytyväinen, vaan halusi kirjeitse salassapitopäätöksen. Tuovinen postitti 2.12. 2003 kopion em. päiväyksellä. Allekirjoittajat ovat Tarja Halonen ja Martti Manninen.
Tähänkään "päätökseen" ystäväni ei ollut tyytyväinen. Joulun alla hän lähetti Tuoviselle sivun mittaisen pyynnön, jossa oli 7-sivuinen liite asiakirjojen vaatimisesta julkisiksi.
Vastausta ei tietääkseni ole vielä tullut.
Valtaosa kansalaisista pitää nykyistä presidentti Tarja Halosta välittömänä ja kansalaisia lähellä olevana miellyttävänä presidenttinä.
Tarja Halosesta saatu mielikuva ei kuitenkaan ole oikea. Sen olemme saaneet nähdä SataSeutu-lehden uutisesta ja kotisivulle www.promerit.net skannatusta asiakirjasta.
Miksi valtamedia vaikenee Koiviston konlaavista ja Halosen salasapitopäätöksestä?
Jatketaan ryöpytystä.
Tälläisen asian takana voi olla omalla nimellään.
Jorma Jaakkola
[email protected]
Hyvä Jorma, että uskalla tarttua näihin salattuihin asioihin ja vieläpä omalla nimelläsi.
Tällaisia rohkeita suomalaisia tarvitaan lisää mätäpaiseiden puhkaisemiseen. Yhteiskuntamme ei ole puheista huolimatta kovin avoin. Tästä viimeinen osoitus satamiemme ja lentokenttiemme luokittelu Nato-yhteensopiviksi. Kun kansanedustaja kysyy asiaa niin sitä ei kansalle kerrota. Asialla on Kierä-Kääriäinen se joka murtaa toista kotimaista eli savoa.
järjestyksen mukaan avata salaiset kansiot mitä Kekkonen aikanaan sopi N-liitossa? Entä kepulaisten salaiset paperit itä-Saksan ajoilta.
KEPUN JA KOKOOMUKSEN KASSAKAAPPI SOPIMUS? KYLLÄ NÄITÄ RIITTÄÄ.
martti kirjoitti:
olisi jo aika
6.2.2004 klo 17.04
järjestyksen mukaan avata salaiset kansiot mitä Kekkonen aikanaan sopi N-liitossa? Entä kepulaisten salaiset paperit itä-Saksan ajoilta.
KEPUN JA KOKOOMUKSEN KASSAKAAPPI SOPIMUS? KYLLÄ NÄITÄ RIITTÄÄ.
Niin riittääkin. Sopii minulle, että kaikki salaiset kansiot avataan.
Mutta.
Kaikki muut salailut kuitenkin kalpenevat Halosen/Koiviston salailun rinnalla.
Halonen ryhtyi salaamalla suojelemaan Koivistoa asiasta, jolla Koivisto "käskytti" Korkeinta oikeutta muuttamaan vähän aikaisemmin tehtyä päätöstä.
On kiistatonta, että Mauno Koiviston oikeuspoliittisella Linnan seminaarilla 6.5.1992 on katastrofaaliset seuraukset, jotka ovat syvällisesti vaikuttaneet Suomen yhteiskuntaan ja kansantalouteen.
Seurauksia ovat konkurssit, työttömyys, pankkituki, valtionvelka, verotulojen väheneminen ja julkisen sekstorin leikkaukset.
Millä muulla salaisella paperilla on saman suuruusluokan seuraukset?
Taistelusta tuomari- ja virkamafiaa vastaan:
Minä en voi kerta kaikkiaan käsittää, mikä porkkana estää esimerkiksi
Hesarin nostamasta julkisuuteen tämän Koivisto-konklaavin asiakirjojen salailupäätöksen!
Muistanette tapauksen, kun KHO antoi vuoden 2000
viimeisenä päivänä päätöksen valitukseeni, joka koski käräjäoikeuden
memoriaalipöytäkirjojen julkisuutta? Ne eivät KHO:n mukaan olleet edes
"asiakirjoja", ja siten ne eivät ole julkisia. Hesari vaikeni tästäkin
erittäin merkittävästä asiasta täysin.
Ajatelkaahan, että muutoksen alkuun saamiseksi ei tarvittaisi tällä
hetkelläkään mitään muuta kuin että Hesari julkaisisi vaatimukseni ja
vuorenvarmat perusteluni, joilla olen esittänyt, että oikeuskansleri
Paavo Nikula eroaa virastaan. Luuletteko, että näitä lehtimiehiä lahjotaan?
Ainoastaan Yle-televisiolla on tällä hetkellä rohkeutta ja otetta
toiminnassaan. Tämä minua hämmästyttää todella, sillä sehän on täysin valtion laitos.
Valtalehdet - joiden pitäisi olla riippumattomia vallan
vahtikoiria - ovat pelkkiä myötäilijöitä ja sylikoiria. Ennen ei ollut näin.
Muistan mm. otsikoita, kuten "Syyttäjälaitos - suojelulaitos" ja
"Valvojaa ei valvo kukaan". Taisivat nuo molemmat olla Hesarissa, mutta
saman tyylisiä oli tuolloin myös muissa lehdissä. Ilmeisesti noiden
otsikoiden aikaan ja jälkeen tapahtui kulisseissa valtataistelu
tai -kauppa, jonka seurausta on tämä nykyinen olotila, "yhteiskuntarauha".
Asioiden saaminen julkisuuteen, ja sitä
kauttakin kansanedustajat tilille toimettomuudestaan, voi johtaa tarvittaviin
laki- ym. uudistuksiin tuomari- ja virkamafian saattamiseksi valvontaan.
Pääkysymys ja ongelma on, miten saavuttaa laaja julkisuus. Tätä
tulisi todella miettiä ja ideoida. Monikaan meistä ei halua tai kykene
radikaaliin julkiseen toimintaan, kun todella pitäisi siihen pystyä.
Korkeimpana tavoitteena voisi ainakin kuvitteellisesti olla vapauttava
kettutarhaisku eduskuntaan...
Presidentti Tarja Halosen oikeusvaltiokäsite ja julkisuusasiat ovat kiinnostavia
Presidentti Halonen päästeli Lauantaiseurassa 14.9. 2002 suustaan sanoja asiakirjojen julkisuuteen ja oikeusvaltion avoimuuteen liittyen.
Mutta, Halosen avoimuudesta puhuminen on farisealaista puhetta, jossa sanat ja teot eivät kohtaa.
Jos valtaa pitävät olisivat toimineet oikein, avoimesti ja viisaasti, ei kyseisiä salassapitopäätöksiä olisi tarvinnut tehdä.
Lauantaiseurassa puhuneen presidentti Tarja Halosen oikeusvaltio-käsite on sitä, että asioiden julkisuus määräytyy julkisuussäännösten mukaisesti.
Poimintoja Presidentti Halosen puheesta:
"Ainoa, mikä on niin kuin voimassaoleva periaate, on tietysti sit se, että kuinka paljon julkisuutta, ja se annetaan tietysti aina, aina silloin, jos vähääkään minulta kysytään, ja sitähän ei usein kysytä, silloin pitää päättää asia etukäteen, ei jälkikäteen..."
Tämä puhehan on kuin apukoululaisen suusta tullutta ajatusta, vaikka puhuja on saanut juristin koulutuksen!
On puheessa tietenkin jokin asiasisältö, mutta oliko presidentti Tarja Halosen tekemä Presidentin kanslian asiakirjojen salassapitopäätös (30.7. 2002 Mauno Koiviston pyynnöstä) sekoittanut presidenttimme ajatukset niin, että asia on sanottava noin vaikeasti?
Lisää lainausta Halosen puheesta:
"... minun mielipiteeni, mielipide muiden joukossa, on se, että tämä päivä on sillä tavoin avoimuuden aikaa, että on parempi, että kaikki käsitellään nykyisin voimassaolevan julkisuussäännöstön mukaisesti ja pyritään elämään sit sen totuuden kanssa, mitä tulee..."
"... Siinä ottaa riskin omasta ja muiden puolesta..."
Lauantaiseura-haastattelussa tuli esille myös pitkä varjo Alpo Rusista presidentin neuvonantajana. Halonen oli sitä mieltä, että historiaa katsotaan taaksepäin viisaasti:
"Toivoa vain, että ihmiset olisivat silloin eläneet viisaasti".
Kuinka viisaasti Suomen valtaa pitävät ovatkaan toimineet lähihistorian aikana, sillä:
1. Kuinka pitkä varjo on Ulkoministeriön salassapitopäätöksellä HELT 001-4 26.01.2000 koskien EU-ministeriryhmän kokousta 16/93 20.12.1993 ?
Tämän päätöksen aikana Tarja Halonen oli ulkoministerinä!
Kysyivätkö ulkoministeriön virkamiehet ennen salaamispäätöksentekoa mitään valtaapitäviltä ulkoministeri Haloselta, pääministeri Lipposelta tai presidentti Ahtisaarelta?
2. Kuinka pitkä varjo on Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 279/1/00 17.10.2000 koskien EU-ministeriryhmän kokousta 16/93 20.12.1993?
Tämän päätöksen aikana Tarja Halonen oli Tasavallan Presidenttinä.
3. Kuinka pitkä varjo on Tasavallan Presidentin Kansliapäätöksellä (30.7. 2002) koskien Presidentin Linnassa 6.5.1992 pidetyn oikeuspoliittisen seminaarin asiakirjoja?
Tämän päätöksen allekirjoitti itse Tarja Halonen Tasavallan Presidenttinä presidentti Mauno Koiviston pyynnöstä!
Tasavallan presidentti Tarja Halonenhan sanoi:
"kaikki käsitellään nykyisin voimassaolevan julkisuussäännöstön mukaisesti ja pyritään elämään sit sen totuuden kanssa..."
Miten Halosen 30.7 2002 tekemä päätös presidentti Mauno Koiviston aikaisista, yli kymmenen vuotta vanhoista, asiakirjoista voidaan tehdä 1.12.1999 voimaan astuneen julkisuuslain mukaan?
Liittyvätkö tähänkin asiaan Halosen sanat:
"... Siinä ottaa riskin omasta ja muiden puolesta..."?
Uuden julkisuuslain poikkeukset tehtiin suojelemaan valtaapitävien päätöksiä, jotka eivät kestä päivänvaloa.
Me emme elä oikeusvaltiossa, vaan demarien hallitsemassa diktatuurissa!
Eipä kuitenkaan tehdä Kettutarhaiskua eduskuntaan.
Eikä tehdä muutenkaan mitään, jota voitaisiin nimittää provosoinniksi.
Toimitaanpa sivistyneesti.
Jatketaan keskustelua ja asian eteenpäin viemistä nimenomaan tässä Keskustan keskustelussa.
Olen haistavinani, että Keskustan eduskuntaryhmästä löytyy eniten henkilöitä, jotka pystyvät nostamaan asian esille.
Totuuskomissio-yhdistys ry on jo olemassa epäkohtien korjaamiseksi.
Painostus saadaan aikaan ilman puoluesidonnaisuuksia ja yhdessä toimien kotisivun
www.totuuskomissio.com
kautta.
Näissä asioissa ja kysymyksissä voi jokainen esiintyä omalla nimellään.
Jorma Jaakkola
[email protected]
Hoidetaan homma sivistyneesti.
Tehdään yhdessä oikeusvaatimukset.
Asia ei koske Koiviston konklaavin johdosta vain konkurssiin ja velkavankeuteen joutuneita yrittäjiä.
Vaan:
Asia koskee jokaista veronmaksajaa, joka joutui/joutuu maksamaan pankkitukea ja valtionvelkaa.
Ja jokaista kansalaista, joka joutuu kärsimään julkisen sektorin leikkauksista, kansankielellä sanottuna terveys- ym. palveluiden heikkenemisestä.
Asia koskee myös maataloustuottajia, jotka ovat vaietun 141-huijauksen johdosta joutuneet kärsimään.
Avain ratkaisuun löytyy sivulta:
http://www.totuuskomissio.com/Ajankohtaista.htm
Jorma Jaakkola
[email protected]