Mulla on ollu jo ½ vuotta sellainen ongelma että jännitän joskus jopa tuttujen seurassa ja se ilmenee punastumisena. On tosi kiusallista kun kaikki katsovat minua kummallisesti kun hehkun punaisena ja jotkut jopa välttelevät minua sen takia. Olen itsekin alkanut välttämään tilanteita missä punastun/luulen punastuvani enkä sen takia paljo liiku kavereiden kanssa missään, kovasti tekisi mieli mutta en vain pysty. Onko teillä samalaisia ongelmia? Tämä on ihan joka päiväinen ongelma:( Ja jos teillä on jotain vinkkejä kuinka voisin rentoutua ystävieni seurassa niin että voisin elää edes osittain normaalia elämää niin kuin muutkin, niin olisin hyvin kiitollinen.
tuttujen ja vieraitten seurassa
jännitän aina
3766
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
tilanteita missä joudut olemaan "esillä" eli tavallaan harjoittelet,minä punastelen ja änkytän ja takeltelen yms. jos joudun puhumaan seurassa joskus jopa tuttujenkin kesken,mutta nyttemmin olen tietoisesti hakeutunut tilanteisiin joissa joudun tavallaan esiintymään,lasten vanhempainillat menivät ennen nurkassa nyökytellen mutta nykyisin keksin sielläkin jotain sanottavaa...Ja se on auttanut,ei ole enää niin kauheaa kyllähän se punastus vieläkin hiipii aina silloin tällöin,mutta älä ajattele sitä vaan sitä mitä olet sanomassa,keskity vain ja ainoastaan siihen...
Sama juttu, ennen olin tosi ujo ja olen hieman vieläkin joskus, punastelen jne... mutta nykyisin oikein hakeutumalla hakeudun tilanteisiin, joista selviäminen antaa aina lisää itseluottamusta.
Ennen en pystynyt edes puhelimella soittamaan virastoihin tai muualle, koska pelkäsin niin kovasti mokaavani. Nykyisin en edes ajattele asiaa etukäteen, kaikki menee omalla painollaan ja hyvin on kaikki työtkin hoituneet vaikka mokia silloin tällöin sattuukin. Mitään peruuttamatonta ei voi tapahtua.
Ihmisen suurin pelko tuntuu olevan, että hänelle nauretaan. Paras keino välttää tätä onkin nauraa vilpittömästi itse itselleen ensin, jos jotain hassua tapahtuu.
Tosiasiassa moni ystäväsikin saattaa jännittää seurassasi yhtälailla, etkä sinä sitä vain huomaa...
Pääsin irti ajattelumallista, että minun pitäisi miellyttää muita ja olla samanlainen kuin muut. Ei, sinunkaan ei tarvitse miellyttää ketään sopeutumalla joukkoon harmaaseen. Olet sellainen kuin olet, punastumisinesi kaikkinesi... ja kun ensin kelpaat itsellesi, kelpaat myös muille.
Jos itse alkaa tarkkailemaan liiaksi tekemisiään (ja muiden reaktioita niihin), joutuu oravanpyörään josta ei helpolla pääse irti. Parempi antaa asioiden mennä vaan omalla painollaan, jos mokaat jotain, mitä sitten? Onko se maailmanloppu? Naura ja sano vaikka "oho". :)
Ei kannata stressata pikkuasioista, elämässä on niin paljon muutakin. :)
hei,Ronja ja keskustelun aloittaja,kärsinyt samoista vaivoista ,mut kyllä niistä voi päästä yli.vaatii työtä .onnea kaikille
t. Mikko