Olen häveliäs luonteeltani ja minua "nolottaa" muutenkin sisätutkimukset ynnä muut itsensä paljastelut, joten missä asussa sitä oikein synnytetään? Ollaanko ihan nakuna, vai saako siellä edes ylävartaloaan kunnolla peittoon? Onko synnytyssalissa kirkkaat valot joka puolella? Jos synnyttää puoli-istuvassa asennossa, joutuuko sitä väistämättä katselemaan alapäätään (samoin mies) vai onko siinä jotain suojaa? Entä kun juuri syntynyt vauva nostetaan äidin syliin?
Eevan asussako synnyttämässä?
tyhmän kysymys
93678
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Sairaalassa saa pitää sairaalan paitulia päällä.
On tuohon reiteen asti pitkä.
Synnytys on sen verran erikoinen juttu, että siinä kyllä häveliäisyys katoaa useimmiten taivaan tuuliin.
Puoli-istuvassa asennossa et näe alapäätäsi, koska vatsa on edessä.Mies on useimmiten toisella puolella päätäsi jo senkin takia, että kätilö tarvitsee tilaa. Voithan sanoa miehellesi, että sinne päätyyn ei ole asiaa;)
Vauva nostetaan äidin rintaa vasten paidan alle lämpimään.Paidassa on napit imetystä varten.
Synnytyssalissa on hämärä valaistus vauvan takia.
Vauvalle ei olisi kovin hauskaa syntyä hämärästä räiskyviin valoihin.
Unohda turha häveliäisyys, kätilöt ovat auttamassa vauvaasi maailmaan, eivät katselemassa sinua.He ovat nähneet kyllä kaiken.
Hei
Me kaikki olemme ihania, hyviä ja rakastettavia sellaisina kuin olemme. Hikisinä, huutavina, alasti tai "haarat leväällään". Synnytys on sellainen tapahtuma joka saa meidät tutustumaan itseemme paremmin. Voit etukäteen miettiä mikä on sinulle tärkeää tuossa tapahtumassa, kuvitella itsesi siihen ja antaa itsellesi luvan olla juuri sellainen kuin olet. Häveliäs, ujo, pelokas, ihan mitä tahansa. Ei ole mitään malliäitiä, joka tekisi sen saunan lauteilla vaikka jos olisi pakko. Sitten kun sinulla on siihen voimaa voit kysyä itseltäsi miten tai milloin sinulla alkoi tapa nähdä itsesi tai lääketietelliset operaatiot kiusallisina.
Älä huoli, isät eivät hääri jalkopäässä. ja jos häärisi niin oman lapsensa näkisi tulevan, onnellinen.
Voimia sinulle.
Itse olin hämmästynyt siitä kuinka luonnollista kaikki oli. Vaimoni synnytti ja minä olin tukihenkilönä mukana. Olin ajatellut kauhulla kaikkea sitä ronkkimista y.m mutta kaikki se veri, lapsivesi, tutkimukset ne olivat siinä tilanteessa ihan luonnollisia. Se oli itseasiassa aika kaunista :) Mitään ei tarvitse hävetä.
...edelliset jo kertoivatkin niin se tilanne on sellanen et siinä ei tule mieleenkään et onko alasti vai ei. Itse en ollut alasti vaan minulla oli päälläni sairaalan ihana yöpaita tai mikä se nyt sitte olikaan. Se oli sitten kylläkin melko ylhäällä. Mieheni seisoi pääni vieressä ja tarjosi happea happimaskilla supistusten välissä. Sanoinkin jo kotona ettei sinne toiseen päähän tarvitsen mennä tuijottamaan ja jos tuo nyt olis halunnu mennä niin siitä vain. Onhan tuo värkin ennenkin nähny (vaikka ei ehkä samoissa mittakaavoissa kun nyt vauvan tullessa ulos ;)) Itsekkään en ole ihastunut gynekologilla käymiseen vaan kukapa meistä olisi. Kummasti sitä vain pitää siinä synnytyksen tohinassa sitä niin luonnollisena ettei osaa edes "hävetä" eli nolous ei iske kertaakaan kun sitä kohdunsuuta käydään tarkistamassa useamman kerran. Voin vannoa! Tai...no jos paikalle tulisi paljon opiskelijoita niin sitte ehkä...Mut siellä ei tosiaankaan tarvitse hävetä eikä olla nolona. Kun vauva syntyi nostettiin vauva rinnan päälle pötköttämään yöpaidan alle. Eli siinäkään vaiheessa en ollut mitenkään alasti. Ainakaan kokonaan...
Ei kuule muuta kuin Iloisella mielellä vain synnyttämään ja nauttimaan vauvasta.
Se vasta ihanaa onkin!!
Senkin voin vannoa ;)
Noista opiskelijoista muuten sanoisin, että jos sairaalassa on niin pöljät käytännöt, että synnytykseenne tuodaan liuta opiskelijoita, niin ajakaa pois. Omassa ensimmäisessä synnytyksessä niitä oli vähän liikaa, ja asia harmitti jälkeen päin. Pari nyt ymmärtää, mutta ei kymmentä. Mutta potilaalla on oikeus sanoa, että liika väki pois, eli pitäkää puolianne synnyttäessäkin. Ei kukaan yleensä sentään kiusaa synnyttävää naista... ainahan voi teeskennellä hullua tai hysteeristäkin, niin varmasti huone tyhjenee.
Valitettavasti jotkut (varsinkin vanhan polven) proffat voivat olla idiootteja. Älkää antako kiusata itseänne. Valmentakaan vaikka se mies puolustamaan reviiriä.
Ymmärrän hyvin, että äidin painajainen on, kun 10 kandia proffan kanssa kyttää synnytystä ja itse haluaisi tilanteesta intiimin. Reippaasti voi silloin sanoa, että haluaa vain 1-2 opiskelijaa. Äiti voi jo neuvolassa annettavalle esitietokaavakkeelle kirjoittaa toivomuksen, että kuinka monta opiskelijaa synnytykseensä haluaa..jos ei merkintää ole, niin kandeja tulee laumassa ja monikaan äiti ei uskalla tuoda mielipidettään synnytystilanteessa julki, ettei halua niin monta sivusta seuraajaa.
Ainakin omassa sairaalassamme on käytäntö, että vähintään yksi kätilöopiskelija on mielellään otettava ja kandeista voi kieltäytyä. Mutta tässäkin asiassa on selvää, että ei opiskelija voi oppia päteväksi, jos ei saa harjoitella käytännössä, joten suvaitsevuutta!
Synnytykseen ei tarvitse ottaa yhtään opiskelijaa jos äiti ei halua! Haluaisin kovasti tietää missä sairaalassa edellinen kätilö on töissä? Kuopiossa on ainakin on se käytäntö, että äidiltä ja isältä/tukihenkilöltä kysytään haluaako hän opiskelijaa paikalle. Tottakai opiskelijat tarvitsevat kokemusta, eihän sitä muuten opi, mutta koskaan ei ole pakko suostua ottamaan opiskelijaa mukaan jos ei halua! Ja ainakin täällä opiskelijat on rajattu 1 per synnyttäjä ja mitään kandilaumaa sinne ei tule! Monesti opiskelijasta on kyllä hyötyä ja se voi tuoda turvaa äidille. Mutta joo, äidin intimiteetistä huolehditaan ja paita on päällä ja muista esittää aina omia toiveitasi! Tyhmiä kysymyksiä ei ole ja on luonnollista että synnytystä pelkää ja monia siihen liittyviä pieniäkin asioita, jos niin voi sanoa.. Onnea kaikille äideille ja isille synnytykseen!
Mulla oli synnytyksessä mukana aivan ihana kätilöopiskelija. Voin sanoa, että hänestä oli jopa enemmän tukea kuin lapsen isästä. Ja meiltä ainakin kysyttiin lupaa opiskelijan mukana oloon, mutta en kyllä ois enempään kun yhteen suostunut!