Suomen eduskunnan 18.11.1994 tekemä päätös merkitsee anteeksiantamatonta petosta kansansuvereniteetin ja hallitusmuodon toisen pykälän mukaista korkeimman vallan haltijaa, Suomen kansaa kohtaan. Ja niin kuin on tullut jo todetuksi, "kansa" -käsitteestä ilmenee, kyseessä on petos paitsi nykyistä Suomen kansaa myös sen edesmenneitä ja tulevia sukupolvia kohtaan.
Koko Suomen itsenäisyyden ajan voimassa olleen rikoslain valtiopetospykälän (rikoslain 11. luvun 2 §:n mukaan eduskunnan 18.11.1994 tekemä päätös täyttää valtiopetoksen tunnusmerkistön. Mainitussa pykälässä näet säädetään mm. että se,
"Joka aikoen riistää korkeimman vallan haltijalta tälle kuuluvan korkeimman vallan taikka estää tätä sitä käyttämästä tai saattaa jonkun osan valtakuntaa vieraan vallan alle; taikka laittomalla tavalla kumota tahi muuttaa hallitusmuodon tekee teon, jolla hän aikomuksensa toteuttaa taikka sitä yrittää, rangaistakoon valtiopetoksesta elinkaudeksi taikka vähintään kahdeksaksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi".
Eduskunnan päätöksistä kansanedustajien lisäksi vastaava puoluevalta johtajineen oli hyvissä ajoin ennen EU:hun liittymissopimuksen eduskuntakäsittelyä varautunut myös siihen, että kansa onnistuisi kaatamaan jäsenyyshankkeen ja sen ajajat joutuisivat syytteeseeen valtiopetoksesta. Tämän mahdollisuuden eliminoimiseksi Ahon hallitus jätti hyvissä ajoin eduskunnalle valtiokuntakäsittelyä varten esityksen rikoslain valtio- ja maanpetospykälien muuttamisesta. Sen 13. luvun ensimmäisessä pykälässä, joka siis korvaa edellä siteeratun rikoslain 11. luvun toisen pykälän, säädetään seuraavaa:
"Joka tarkoituksenaan väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla tai siihen rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti pakottamalla taikka valtiosääntöä rikkoen
1. kumota Suomen valtiosääntö tai muuttaa sitä taikka
2. muuttaa Suomen valtiojärjestystä
tekee teon, josta aiheutuu sanotun tarkoituksen vaara, on tuomittava valtiopetoksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.
Valtiopetoksesta tuomitaan myös se, joka väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla syrjäyttää tai yrittää syrjäyttää tasavallan presidenti, valtioneuvoston tai eduskunnan taikka kokonaan tai osaksi estää tai yrittää estää niitä käyttämästä toimivaltaansa."
Niin kuin edellä olevasta ilmenee, hallituksen esitys ei enää sisällä valtiollisesti itsenäisessä Suomessa - missä kansa on ollut presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan yläpuolella oleva korkeimman vallan haltija - voimassa olleessa laissa valtiopetosrikokselle aetettua keskeisintä ja tärkeintä tunnusmerkistöä. Valtiopetokseksi ei hallituksen toivoman uuden lain mukaan enää katsota valtiovallan eli korkeimman vallan riistämistä sen hallitusmuodon toisen pykälän mukaiselta haltijalta, Suomen kansalta. Tämä kaikkein perustavinta laatua oleva ja kansan oikeuksien kannalta merkittävin valtiopetosrikos on tarkoitus pyyhkäistä olemattomiin hallituksen ja sen allekirjoittaman EU:hun liittymispäätöksen hyväksyneen eduskunnan yhteisen, kansaa vastaan suunnatun lainsäädäntötoimen tuloksena asiasta kansalaaisille etukäteen edes kertomatta.
Valtiopetospykälän uusi sisältö soveltuu puolue- ja muun valtaeliitin kannalta erinomaisesti EU-Suomeen. Jos kansalaiset tämän jälkeen pyrkisivät pykälän ensimmäisessä momentissa mainitulla tavalla palauttamaan kansalle sille kuuluneen korkeimman vallan ja samalla maan valtiollisen itsenäisyyden, heidät voitaisiin tuomita valtiopetoksesta vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.
Varsin paljastava on myös hallituksen esityksen maanpetosrikoksia käsittelevän 12. luvun viidennen ja 14. pykälän sisältö rinnakkain tarkasteltuna. Viides pykälä, jonka otsikkona on "Ulkopoliittisen luottamusaseman väärinkäyttö", kuuluu seuraavasti:
"Jos se, jonka tehtävänä on SUomen puolesta solmia kansainvälinen sopimus tai neuvotella sen ehdoista vieraan valtion kanssa tai muuten valvoa Suomen etua sotilaallisissa, poliittisissa tai taloudellisissa asioissa, tässä tehtävässään
1. ryhtyy sellaiseen toimeen, johon hänellä ei ole oikeutta, tai
2. olennaisessa määrin laiminlyö velvollisuutensa siten, että teko aiheuttaa Suomelle huomattavaa vahinkoa, hänet on tuomittava ulkopoliittisen luottamusaseman väärinkäytöstä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi."
Saman luvun 14. pykälässä taas sanotaan, että "syytettä ulkopoliittisen luottamusaseman väärinkäyttämisestä ja kansainvälisten suhteiden vaarantamisesta tai maanpetoksellisesta yhteydenpidosta niiden tekemiseksi ei saa nostaa, ellei tasavallan presidentti sitä määrää".
Kun otetaan huomioon, että tärkein ulkopoliittinen luottamusasema Suomessa on juuri presidentillä - hänellä on nimenomaan tämän vuoksi ollut johtava asema esim. EU-jäsenyysanomuksen tekemisestä päätettäessä - on mahdotonta hyväksyä ajatusta, että oikeusvaltiossa vain ylimmän ulkopoliittisen luottamusaseman omaava henkilö eli presidentti saisi määrätä syytteen nostamisesta tämän luottamusaseman väärinkäyttörikoksesta.
Kuvaavaa puoluevallan toteuttamalle rikoslain valtio- ja maanpetossäädösten vesittämiselle on muutos, jonka hallitus teki rikoslain uudistamista valmistelleen rikoslakiprojektin ehdottaman lain 14. luvun otsikkoon. Kun tämä oli esittänyt otsikoksi "Rikoksista kansanvaltaa vastaan", hallitus muutti sen muotoon "Rikoksista poliittisia oikeuksia vastaan".
Ja kun saman luvun viidennen pykälän otsikkona komitean ehdotuksessa oli "Poliittisten kansalaisoikeuksien loukkaaminen", oli sana "kansalaisoikeuksien" korvattu hallituksen esityksessä sanalla "toimintavapauksien". Ahon hallitus siis harminisoi EU:n luonteen mukaisesti rikoslakiprojektin ehdottamasta Suomen rikoslaista pois sekä "kansanvallan" että "kansalaisoikeudet". Näin menetelleessään se otti huomioon hyvin tuntemansa EU:n perimmäisen luonteen; siellähän eivät ole vallalla kansanvalta eivätkä jäsenmaiden omat kansalaisoikeudet vaan harvainvalta ja EU:n kansalaisuus.
Koko Suomen itsenäisyyden ajan voimassa olleen rikoslain valtiopetospykälän (rikoslain 11. luvun 2 §:n mukaan eduskunnan 18.11.1994 tekemä päätös täyttää valtiopetoksen tunnusmerkistön. Mainitussa pykälässä näet säädetään mm. että se,
"Joka aikoen riistää korkeimman vallan haltijalta tälle kuuluvan korkeimman vallan taikka estää tätä sitä käyttämästä tai saattaa jonkun osan valtakuntaa vieraan vallan alle; taikka laittomalla tavalla kumota tahi muuttaa hallitusmuodon tekee teon, jolla hän aikomuksensa toteuttaa taikka sitä yrittää, rangaistakoon valtiopetoksesta elinkaudeksi taikka vähintään kahdeksaksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi".
Eduskunnan päätöksistä kansanedustajien lisäksi vastaava puoluevalta johtajineen oli hyvissä ajoin ennen EU:hun liittymissopimuksen eduskuntakäsittelyä varautunut myös siihen, että kansa onnistuisi kaatamaan jäsenyyshankkeen ja sen ajajat joutuisivat syytteeseeen valtiopetoksesta. Tämän mahdollisuuden eliminoimiseksi Ahon hallitus jätti hyvissä ajoin eduskunnalle valtiokuntakäsittelyä varten esityksen rikoslain valtio- ja maanpetospykälien muuttamisesta. Sen 13. luvun ensimmäisessä pykälässä, joka siis korvaa edellä siteeratun rikoslain 11. luvun toisen pykälän, säädetään seuraavaa:
"Joka tarkoituksenaan väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla tai siihen rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti pakottamalla taikka valtiosääntöä rikkoen
1. kumota Suomen valtiosääntö tai muuttaa sitä taikka
2. muuttaa Suomen valtiojärjestystä
tekee teon, josta aiheutuu sanotun tarkoituksen vaara, on tuomittava valtiopetoksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.
Valtiopetoksesta tuomitaan myös se, joka väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla syrjäyttää tai yrittää syrjäyttää tasavallan presidenti, valtioneuvoston tai eduskunnan taikka kokonaan tai osaksi estää tai yrittää estää niitä käyttämästä toimivaltaansa."
Niin kuin edellä olevasta ilmenee, hallituksen esitys ei enää sisällä valtiollisesti itsenäisessä Suomessa - missä kansa on ollut presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan yläpuolella oleva korkeimman vallan haltija - voimassa olleessa laissa valtiopetosrikokselle aetettua keskeisintä ja tärkeintä tunnusmerkistöä. Valtiopetokseksi ei hallituksen toivoman uuden lain mukaan enää katsota valtiovallan eli korkeimman vallan riistämistä sen hallitusmuodon toisen pykälän mukaiselta haltijalta, Suomen kansalta. Tämä kaikkein perustavinta laatua oleva ja kansan oikeuksien kannalta merkittävin valtiopetosrikos on tarkoitus pyyhkäistä olemattomiin hallituksen ja sen allekirjoittaman EU:hun liittymispäätöksen hyväksyneen eduskunnan yhteisen, kansaa vastaan suunnatun lainsäädäntötoimen tuloksena asiasta kansalaaisille etukäteen edes kertomatta.
Valtiopetospykälän uusi sisältö soveltuu puolue- ja muun valtaeliitin kannalta erinomaisesti EU-Suomeen. Jos kansalaiset tämän jälkeen pyrkisivät pykälän ensimmäisessä momentissa mainitulla tavalla palauttamaan kansalle sille kuuluneen korkeimman vallan ja samalla maan valtiollisen itsenäisyyden, heidät voitaisiin tuomita valtiopetoksesta vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.
Varsin paljastava on myös hallituksen esityksen maanpetosrikoksia käsittelevän 12. luvun viidennen ja 14. pykälän sisältö rinnakkain tarkasteltuna. Viides pykälä, jonka otsikkona on "Ulkopoliittisen luottamusaseman väärinkäyttö", kuuluu seuraavasti:
"Jos se, jonka tehtävänä on SUomen puolesta solmia kansainvälinen sopimus tai neuvotella sen ehdoista vieraan valtion kanssa tai muuten valvoa Suomen etua sotilaallisissa, poliittisissa tai taloudellisissa asioissa, tässä tehtävässään
1. ryhtyy sellaiseen toimeen, johon hänellä ei ole oikeutta, tai
2. olennaisessa määrin laiminlyö velvollisuutensa siten, että teko aiheuttaa Suomelle huomattavaa vahinkoa, hänet on tuomittava ulkopoliittisen luottamusaseman väärinkäytöstä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi."
Saman luvun 14. pykälässä taas sanotaan, että "syytettä ulkopoliittisen luottamusaseman väärinkäyttämisestä ja kansainvälisten suhteiden vaarantamisesta tai maanpetoksellisesta yhteydenpidosta niiden tekemiseksi ei saa nostaa, ellei tasavallan presidentti sitä määrää".
Kun otetaan huomioon, että tärkein ulkopoliittinen luottamusasema Suomessa on juuri presidentillä - hänellä on nimenomaan tämän vuoksi ollut johtava asema esim. EU-jäsenyysanomuksen tekemisestä päätettäessä - on mahdotonta hyväksyä ajatusta, että oikeusvaltiossa vain ylimmän ulkopoliittisen luottamusaseman omaava henkilö eli presidentti saisi määrätä syytteen nostamisesta tämän luottamusaseman väärinkäyttörikoksesta.
Kuvaavaa puoluevallan toteuttamalle rikoslain valtio- ja maanpetossäädösten vesittämiselle on muutos, jonka hallitus teki rikoslain uudistamista valmistelleen rikoslakiprojektin ehdottaman lain 14. luvun otsikkoon. Kun tämä oli esittänyt otsikoksi "Rikoksista kansanvaltaa vastaan", hallitus muutti sen muotoon "Rikoksista poliittisia oikeuksia vastaan".
Ja kun saman luvun viidennen pykälän otsikkona komitean ehdotuksessa oli "Poliittisten kansalaisoikeuksien loukkaaminen", oli sana "kansalaisoikeuksien" korvattu hallituksen esityksessä sanalla "toimintavapauksien". Ahon hallitus siis harminisoi EU:n luonteen mukaisesti rikoslakiprojektin ehdottamasta Suomen rikoslaista pois sekä "kansanvallan" että "kansalaisoikeudet". Näin menetelleessään se otti huomioon hyvin tuntemansa EU:n perimmäisen luonteen; siellähän eivät ole vallalla kansanvalta eivätkä jäsenmaiden omat kansalaisoikeudet vaan harvainvalta ja EU:n kansalaisuus.
Vastaukset 1
Vanhimmat
..on selvää, että eu:n vaikeutena tulee olemaan mainitsemanne asia. Jos jo pelkästään suomessa törkeillään kansan vallan ulkopuolella näinkin paljon. Puhumattakaan Ranskasta, Italiasta.
Vapaa maailma on olemassa, usa puolustaa näitä arvoja, yksilöllä on arvo ja mahdollisuus.
On vain muistettava vaalia näitä arvoja euroopassa
Euroopan vasemmistolaisuus, kyyninen omahyvinvoinnin tukeminen, ulkoinen arvostelu siihen lisättynä, ovat euroopan vaaratekijöitä.
Vaalit ovat myös kannanotto globaaliin maailmaan. Vanhojen maanpettureiden pääsy eduskuntaan ja salailu on selvä osoitus suomalaisessa yhteiskunnassa piilevästä ongelmasta. Myös äänestäjillä täytyy olla vihan kaltainen suhtautuminen suomeen ja maailmaan, kun vanhat roistot silti valitaan eduskuntaan...