Nuoria koulutetaan nykyään kääntäjän ammattiin useammassa oppilaitoksessa.
Käytännössä kuitenkin huomattava osa ellei enemmistö kääntäjistä työkentällä on saanut perinteisen filologikoulutuksen. Sen ohella tulevat ne, joilla on aivan muu kuin kielialan koulutus.
Käytännössä nämä menestyvät kääntäjinä ainakin yhtä hyvin kuin kääntäjän koulutuksen saaneet, elleivät paremminkin.
Joka tapauksessa menestyneimmät kääntäjät ovat muiden alojen ihmisiä koulutukseltaan.
Onko varsin kyseenalaista, että kääntäjän koulutus, joka on suunnattu pelkästään määrättyyn työtehtävään, on tarpeen. Koulutus pienissä laitoksissa on suhteellisen kallista ja sama tulos saataisiin aikaan halvemmallakin.
Lisäksi on otettava huomioon se seikka, että kääntäjien tarve vähenee jatkuvasti.
Käytännössä kuitenkin huomattava osa ellei enemmistö kääntäjistä työkentällä on saanut perinteisen filologikoulutuksen. Sen ohella tulevat ne, joilla on aivan muu kuin kielialan koulutus.
Käytännössä nämä menestyvät kääntäjinä ainakin yhtä hyvin kuin kääntäjän koulutuksen saaneet, elleivät paremminkin.
Joka tapauksessa menestyneimmät kääntäjät ovat muiden alojen ihmisiä koulutukseltaan.
Onko varsin kyseenalaista, että kääntäjän koulutus, joka on suunnattu pelkästään määrättyyn työtehtävään, on tarpeen. Koulutus pienissä laitoksissa on suhteellisen kallista ja sama tulos saataisiin aikaan halvemmallakin.
Lisäksi on otettava huomioon se seikka, että kääntäjien tarve vähenee jatkuvasti.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Otapas käteesi lähes mikä tahansa käyttöohje niin melko pian huomaat miksi kääntäjiä tarvitaan ja miksi myös koulutus on tarpeen. Kääntäjän tehtävänä ei ole vain yksinkertaisesti kääntää, vaan käännettävästä tekstistä riippuen myös pohtia sitä miten käännös toimii kohdekielessä/kulttuurissa. Kun kääntäjäksi päästetään joku insinööri tai vastaava ammatti-ihminen, niin sitten saadaan vaikeaselkoisia käyttöohjeita jotka on vieläpä huonosti käännetty.
Toisaalta väitteesi kääntäjänä "menestymisestä" lienee pelkkää mutu-tuntumaa. Ja miten sinä edes mittaat tuota "menestystä"?
Ja miten niin kääntäjien tarve vähenee jatkuvasti? Se on totta että maailman kielet ovat vähenemään päin, mutta tämän perusteella on turhan uskaliasta alkaa väittämään ettei kääntäjiä enää tarvittaisia.
Toisaalta se on totta, että filologikoulutus antaa ihan hyvät lähtökohdat kääntämiselle. Toisaalta taas kääntäjäksi opiskelu antaa lähtökohtia myös MUIHIN TYÖTEHTÄVIIN käännöstyön lisäksi. Esimerkiksi lisäkoulutuksella voi pätevöityä kielen opettajaksi. Kääntäjä ja filologikoulutus eivät ole toisensa pois sulkevia vaikka niissä onkin päällekkäisyyttä.
Ajattelepa viäntäjä vaikka näitä uusia EU-maita, taitaa olla aika paljon hommaa kaikkien dokumenttien kääntämisessä, eikä kyseisten maiden kielille löydy vielä Suomesta kääntäjiä ja tulkkeja, puhumattakaan filologeista.
Kääntäjänkoulutus antaa todella paljon paremmat valmiudet toimia kääntäjänä kuin filologin koulutus, jossa keskitytään melko paljon myös kielen historiaan, alkuperään jne. Kääntäjällä pitää olla myös erinomaiset suomen kielen taidot, johon filologin tai varsinkaan insinöörin tms. koulutus antaa vain perustiedot.
Hyvä kielitaito ei todellakaan kääntäjälle riitä, vaaditaan paljon muutakin.
"Kaksikielisyys ei tee ihmisestä kääntäjää yhtään enempää kuin kaksikätisyys tekisi ihmisestä hyvän pianistin."
Sen kyllä myönnän, että monet käyttöohjeet ovat vaikeaselkoisia, mutta kun ne ovat sellaiset myös alkukielellä, ei suinkaan sen takia, että joku insinööri on sattunut ne kääntämään kielenkääntäjän asemasta.
Sen sijaan kohdalleni on sattunut monia asennus-, käyttö- tai huolto-ohjeita, jotka kyllä kielellisesti ovat oikein, mutta kun niistä ei saa mitään selvää, koska alan suomenkielistä terminologiaa ei ole tunnettu tai tekstin käsittelemää asiaa lainkaan ymmärretty. Muutamissa tapauksissa olen peräti varmistanut, että tulos on tullut ammattikielenkääntäjän käsistä.
Siinä olen samaa mieltä, että hyvä kielitaito ei todellakaan kääntäjälle riitä, vaan vaaditaan paljon muutakin. Teknisten ja muiden erikoisalojen tekstien kohdalla tämä tarkoittaa valitettavasti kohdealan koulutusta, jollainen harvoilla kääntäjillä on.
Hyvän kääntäjän määrittäisinkin juuri niin, että hänellä on erittäin hyvä asiantuntijaverkosto, juuri tiedonhankinta on yksi kääntäjän tärkeimmistä taidoista.
Lisäksi moni kääntäjä valitsee sivuaineekseen alan, jota käsitteleviä tekstejä erikoistuu kääntämään. Tampereella on myös Teknisen viestinnän erikoistumisohjelma joka perehdyttää nimenomaan teknisiin käännöksiin.
Mainitsemissasi tapauksissa kyseessä ei siis ole ollut ammatti-/ammattitaitoinen kääntäjä. Kääntäjä-nimikettä ei ole missään laissa suojattu, joten kuka tahansa voi kutsua itseään kääntäjäksi. Juuri se alentaa ammatin arvostusta. Esimerkiksi ala-arvoiset TV-käännökset mustaavat koko ammattikunnan mainetta, vaikka niiden tekijä ei välttämättä ole saanut minkäänlaista koulutusta.
Olemme siis varmasti yhtä mieltä siitä, että hyväksi kääntäjäksi voi tulla vain kunnollisen ja monipuolisen koulutuksen sekä laajan kokemuksen kautta.
P.S. Pikku viilaus --> ammattilainen ei koskaan käyttäisi termiä kielenkääntäjä. Vain tekstejä käännetään. 'Kieltä ei voi kääntää koska se on toisesta päästä kiinni.' :)
Olen lueskellut muutamien CNC-koneiden ja CAD/CAM-järjestelmien suomennettuja käyttöohjeita. Monista tuollaisista ainakin selviää, että kääntäjälla ei ole ollut mitään käsitystä siitä mistä asiassa on ollut kyse. Tuskin siellä "kääntäjäkoulussa" opetetaan vaikka cnc-koneiden käyttöjärjestelmistä tai 3D-mallinnuksen termeistä yhtään mitään. Insinöörin vois olettavan tietävät niistä asioista vähän paremmin.:)
Niin noista minun lukemistani ohjeista en todellakaan tiedä onko kääntäjä ollut ammattilainen vai joku insinöörinrenttu.... Parastahan tietysti olisi jos tämän esimerkin tapauksessa joku cnc-koneistaja osaisi riittävän hyvin kieliä ja pystyisi sen jyrsimen manuaalin kääntämään.
Pointtina oli lähinnä se, että ei se insinöörikään aina se huonoin mahdollinen kääntäjä ole...
Kääntäjän tulisi todella tuntea itsekin rajoituksensa, eikä yrittää ainakaan yksin kääntää tekstiä alalta, jota hän ei hallitse.
Tunnen insinöörejä - niin ihmeelliseltä kuin se saattaa kuulostaakin - osaavat kirjoittaa hyvää ja täsmällistä suomen kieltä; monet saavat aikaan myös muilla kielillä kohtalaisen hyvää tekstiä, jota ei tarkassakaan kielentarkistuksessa tarvitse paljon muutella.
Kiitos myös tarkennuksesta, mutta termi kielenkääntäjä näkyy olevan vieläkin lakiteksteissä mukana, joten ei kai sen käyttö nyt yhdeksän pisteen virhe liene!
Tarkoitukseni ei ollut missään nimessä väittää, etteikö insinööri tai kuka tahansa muu lahjakas ihminen voisi osata kääntää ja olisi oman alansa paras asiantuntija.
Eikä "kääntäjäkoulussakaan" toki voida kaikkea opettaa, juuri siihen perustuu asiantuntija-avun käyttäminen.
Koko juttuhan lähti liikkeelle siitä että ekan kirjoittajan mielestä kääntäjänkoulutusta ei tarvita.
Terminologiasta vielä sen verran että nimihän ei miestä pahenna, halusin vaan tuoda ilmi hienon lausahduksen jonka olen joskus kuullut :)