Seurustelu lestadiolaisen kanssa?

Terve!

Olen 17-vuotias miehenalku lounais-Suomesta. Ihastuin lukiossa lestadiolaiseen tyttöön ja aloimme n. kaksi viikkoa sitten seurustelemaan. Itse siis en ole lestadiolainen!

Miten tyttöystäväni uskovaisuus pitää huomioida? Voinko pitää häntä kädestä tai jopa suudella? Entä kun tulee seksin aika, onko pakko tehdä paljaalla?

Kuinka lestadiolaiset suhtautuvat tähän tilanteeseen? Tyttöystäväni on halunnut salata koko suhteen.

Toivon asiallisia vastauksia. Kiitos.
158483
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

olette hankalassa tilanteessa. Tyttöystäväsi haluaa takuulla salata asian, sillä jos joku saa tietää teistä, joutuu tyttö joko kieltämään uskonsa tai jättämään sinut. Lestadiolaisilla saa olla epäuskoisia kavereita, mutta seurustelu tulee kyseeseen vain lestadiolaisen kanssa.

On vaikea yleistäen sanoa, saatko suudella häntä tai pitää kädestä, takuulla jokaisella parilla on oma tahti sillä, milloin edetään mihinkin "vaiheeseen" seurustelussa. Jos tyttösi toimii kuin lestadiolasen pitäisi, ei hän harrasta seksiä ennen avioliittoa. Mutta parasta on takuulla jutella, jutella ja vielä jutella lisää.
Ette tule pääsemään helpolla, sen voisin vaikka vannoa, siitä pitävät muut lastadiolaiset (ja ehkä eriävät mielipiteet ja asenteet tietyistä asioista) huolen. Mutta joskus vain vetovoima toiseen, ihastuminen ja rakastuminen voitaa nekin "pikkuiset" esteet. :)

Äänestä

On kait mahdollista, että heilasikin lukee näitä samoja juttuja tältä samalta palstalta.
Ja voit parhaassa (tai hankalimmassa) tapauksessa saada vastauksia jopa häneltä itseltään tähän päivänpolttavaan probleemaasi.

Äänestä

Useasti he rupeavat käännyttämään uskotonta poikaystäväänsä lestadiolaiseksi, siis teettämään parannusta. Siinä on se vaara, että jäät lopuksi ikää puoliksi syntyneeksi, tai jos sinua on käännyttämässä iso lestadiolaisten joukko, pahenet heihin perin juurin. Voi myös olla, että kristinoppi sinulle kirkastuu, haluaisit kai sinäkin päästä taivaaseen helvetin sijasta?

Huoruus on tosiaan niitä pahoja syntejä, murhan jälkeen toisiksi pahin. Vaikka sitä monet nykyään harrastavat, on se silti ihmisen ruumiin, ei hengen rakastamista. Koviksi kuin esineet miehet ja naiset tänä päivänä kasvatetaan.

Äänestä

Ompa paskamainen tilanne; miten tahansa tuo päättyy, tulee hankaluuksia tai sydänsuruja..
VL:t EI saa seurustella vääräuskoisten kanssa, puhumattakaan suutelusta jne.
Vaihtoehtoina siis joko ero, teikäläisen kääntymys tai tytön eroaminen yhteisöstä ja sukulaisistaan.

Äänestä
  • Juustopäältä. Asia on juuri noin.

    Äänestä

  • On tosiasia, että seurustelusta epäuskoisen kanssa omakin usko kuolee. Siitä vääjäämättä seuraa ero uskonyhteisöstä (tai voihan siellä tietysti kulkea mukana seuroissa vaikkei olekaan uskomassa mutta sydämessään on kuitenkin jo toisessa porukassa). Mutta on loukkaavaa väittää että siitä johtuu vääjäämättä ero sukulaisista! Eiköhän nuo asiat ole ihan ihmisestä ja luonteesta kiinni. Kaikkia uskonsa menettäneitä ei kiinnosta olla uskovaisten kanssa tai se voi tuntua pahalta. Ja kun uskovaisellakin on ahdistus oman läheisen tilasta, voi inhimilliseltä puolelta nousta ties mitä käytöstä, mutta se on jokaisen uskovaisen tiedostettava että selän kääntäminen on väärin eikä missään todellakaan moiseen kehoiteta.

    Itse olen tekemisissä epäuskoisten sukulaisteni kanssa täysin normaalisti. Minulla on myös epäuskoisia hyviäkin ystäviä. Mikään ei sitä kiellä. Mutta tarvitsen toki kipeästi myös niitä uskovaisia ystäviä, jotka pystyvät tukemaan minua elämän aallokoissa eri eväin kuin epäuskoiset ystäväni, joiden takia minulla usein on myös paha mieli, kun eivät ole saaneet käsittää kohdalleen uskomisen kallista lahjaa.

    Kyllä jokainen uskovainen tietää, että seurustelussa epäuskoisen kanssa käydään leikkimään vaarallisesti tulella. Kyllä Raamatussakin kerrotaan ihan selvästi, ettei uskovaisten liitot epäuskoisten kanssa ole sallittuja vaan johtavat hankaluuksiin. Ystävien kanssa ollaan puhuttu, että pahempi asia kuin puolison kuolema on se, että hän kieltää uskonsa. Eli siitäkin voi tajuta, kuinka suuri ja kallis asia on uskovainen puoliso toiselle. On tietysti perheitä, joissa toinen on toista ja toinen toista eri syistä johtuen, ja siellä kunnioitetaan ja rakastetaan epäuskoista puolisoa silti. Muttei se tarkoita sitä, etteikö toivoisi hartaasti toisenkin saavan parannuksen.

    Äänestä

  • Uskovainen kirjoitti:

    On tosiasia, että seurustelusta epäuskoisen kanssa omakin usko kuolee. Siitä vääjäämättä seuraa ero uskonyhteisöstä (tai voihan siellä tietysti kulkea mukana seuroissa vaikkei olekaan uskomassa mutta sydämessään on kuitenkin jo toisessa porukassa). Mutta on loukkaavaa väittää että siitä johtuu vääjäämättä ero sukulaisista! Eiköhän nuo asiat ole ihan ihmisestä ja luonteesta kiinni. Kaikkia uskonsa menettäneitä ei kiinnosta olla uskovaisten kanssa tai se voi tuntua pahalta. Ja kun uskovaisellakin on ahdistus oman läheisen tilasta, voi inhimilliseltä puolelta nousta ties mitä käytöstä, mutta se on jokaisen uskovaisen tiedostettava että selän kääntäminen on väärin eikä missään todellakaan moiseen kehoiteta.

    Itse olen tekemisissä epäuskoisten sukulaisteni kanssa täysin normaalisti. Minulla on myös epäuskoisia hyviäkin ystäviä. Mikään ei sitä kiellä. Mutta tarvitsen toki kipeästi myös niitä uskovaisia ystäviä, jotka pystyvät tukemaan minua elämän aallokoissa eri eväin kuin epäuskoiset ystäväni, joiden takia minulla usein on myös paha mieli, kun eivät ole saaneet käsittää kohdalleen uskomisen kallista lahjaa.

    Kyllä jokainen uskovainen tietää, että seurustelussa epäuskoisen kanssa käydään leikkimään vaarallisesti tulella. Kyllä Raamatussakin kerrotaan ihan selvästi, ettei uskovaisten liitot epäuskoisten kanssa ole sallittuja vaan johtavat hankaluuksiin. Ystävien kanssa ollaan puhuttu, että pahempi asia kuin puolison kuolema on se, että hän kieltää uskonsa. Eli siitäkin voi tajuta, kuinka suuri ja kallis asia on uskovainen puoliso toiselle. On tietysti perheitä, joissa toinen on toista ja toinen toista eri syistä johtuen, ja siellä kunnioitetaan ja rakastetaan epäuskoista puolisoa silti. Muttei se tarkoita sitä, etteikö toivoisi hartaasti toisenkin saavan parannuksen.

    > On tosiasia, että seurustelusta epäuskoisen
    > kanssa omakin usko kuolee.

    Ja Huppelipuppeli-nallet matkustavat joka kevät Höpönpöpön-maahan.

    Eli toisin sanoen: Täyttä kukkua.

    Käsittääkseni ketjun aloittanut kaveri ei missään vaiheessa ilmaissut, ettei olisi uskomassa. Hän ei vain ole VL. "Epäuskoinen"-leima nasahti kuitenkin otsaan niin nopeasti, etten tiennyt viitsinkö vastata ollenkaan.

    Ja mitä tulee Raamatun tekstiin avioliitosta ja seurustelusta epäuskoisten kanssa, niin täältä löytyy hyvä yhteenveto aiheesta:

    http://www.saunalahti.fi/lehmusk/puoliso.htm

    Äänestä

  • Uskovainen kirjoitti:

    On tosiasia, että seurustelusta epäuskoisen kanssa omakin usko kuolee. Siitä vääjäämättä seuraa ero uskonyhteisöstä (tai voihan siellä tietysti kulkea mukana seuroissa vaikkei olekaan uskomassa mutta sydämessään on kuitenkin jo toisessa porukassa). Mutta on loukkaavaa väittää että siitä johtuu vääjäämättä ero sukulaisista! Eiköhän nuo asiat ole ihan ihmisestä ja luonteesta kiinni. Kaikkia uskonsa menettäneitä ei kiinnosta olla uskovaisten kanssa tai se voi tuntua pahalta. Ja kun uskovaisellakin on ahdistus oman läheisen tilasta, voi inhimilliseltä puolelta nousta ties mitä käytöstä, mutta se on jokaisen uskovaisen tiedostettava että selän kääntäminen on väärin eikä missään todellakaan moiseen kehoiteta.

    Itse olen tekemisissä epäuskoisten sukulaisteni kanssa täysin normaalisti. Minulla on myös epäuskoisia hyviäkin ystäviä. Mikään ei sitä kiellä. Mutta tarvitsen toki kipeästi myös niitä uskovaisia ystäviä, jotka pystyvät tukemaan minua elämän aallokoissa eri eväin kuin epäuskoiset ystäväni, joiden takia minulla usein on myös paha mieli, kun eivät ole saaneet käsittää kohdalleen uskomisen kallista lahjaa.

    Kyllä jokainen uskovainen tietää, että seurustelussa epäuskoisen kanssa käydään leikkimään vaarallisesti tulella. Kyllä Raamatussakin kerrotaan ihan selvästi, ettei uskovaisten liitot epäuskoisten kanssa ole sallittuja vaan johtavat hankaluuksiin. Ystävien kanssa ollaan puhuttu, että pahempi asia kuin puolison kuolema on se, että hän kieltää uskonsa. Eli siitäkin voi tajuta, kuinka suuri ja kallis asia on uskovainen puoliso toiselle. On tietysti perheitä, joissa toinen on toista ja toinen toista eri syistä johtuen, ja siellä kunnioitetaan ja rakastetaan epäuskoista puolisoa silti. Muttei se tarkoita sitä, etteikö toivoisi hartaasti toisenkin saavan parannuksen.

    Tietääkseni ketjun aloittaja ei ilmaissut uskonnollista vakaumustaan. Hänhän voi uskoa Jumalaan vaikka ei olisi VL. Vai määritelläänkö "uskovaisuus" kuulumiseksi VL-liikkeeseen? Kiintoisaa... Kuten ehkä jo arvaattekin, en ole itse VL...

    Äänestä

Täällä on ihan sama tilanne ja ei tässä tiedä mitä pitäis tehdä..Rakastunut olen vl.tyttöön ja pahasti.

Äänestä

Pidän tyttöystävästäni paljon ja hän minusta. Alkoi huolestuttamaan se, että jos hänen suku tämän takia hylkää hänet ja tämän jälkeen seurustelumme päättyy niin tyttöystäväni jää yksin?

Mitä tuo suvun hylkääminen tarkoittaa? Jääkö hän ilman kotia ja ruokaa?

Kiitos vastauksista kuitenkin.

Äänestä
  • Se tarkoittaa sitä että hänet heitetään kodistaan ulos ja sen jälkeen hän saa pärjätä omillaan. Asunnon ja työpaikan etsintä edessä. Perhe ja sukulaiset eivät välttämättä enää pidä häneen mitään yhteyttä.

    Äänestä

  • .... kirjoitti:

    Se tarkoittaa sitä että hänet heitetään kodistaan ulos ja sen jälkeen hän saa pärjätä omillaan. Asunnon ja työpaikan etsintä edessä. Perhe ja sukulaiset eivät välttämättä enää pidä häneen mitään yhteyttä.

    En tiedä yhtään vanhoillislestadiolaisuudesta lähtenyttä, joka olisi uskon kieltämiden myötä saanut porttikiellon vanhempiensa tai sisarustensa luo. Sensijaan jossakin pienemmässä lestadiolaisryhmässä (itäsuomessa) olen kuullut tällaistakin tapahtuneen. Silti en menisi yleistämään tätä edes siihen lestadiolaishaaraan.

    Kyllä minulle ainakin sisarukset ovat läheisiä ja rakkaita riippumatta siitä, millainen heidän elämänkatsomuksensa on.

    Äänestä

  • En usko, että häntä täysin heitteille jätettäisiin; alettaisiin suhtautua vain kuten muihin "epäuskoisiin", eli läheiset ihmissuhteet muuttuisivat "hyvää päivää - kirvesvartta" kanssakäymiseksi.. En silti suosittelet, että kokeilette, ellei ole aivan pakko. Miettikää & keskustelkaa!

    Äänestä

  • sisar kirjoitti:

    En tiedä yhtään vanhoillislestadiolaisuudesta lähtenyttä, joka olisi uskon kieltämiden myötä saanut porttikiellon vanhempiensa tai sisarustensa luo. Sensijaan jossakin pienemmässä lestadiolaisryhmässä (itäsuomessa) olen kuullut tällaistakin tapahtuneen. Silti en menisi yleistämään tätä edes siihen lestadiolaishaaraan.

    Kyllä minulle ainakin sisarukset ovat läheisiä ja rakkaita riippumatta siitä, millainen heidän elämänkatsomuksensa on.

    Eläpä hermostu, vaikka sinä et henk.koht. tietäisikään yhtään tapausta niin se ei tarkoita etteikö niitä olisi. Kiitos myös kun syytit minua valehtelijaksi ja mitätöit samalla minun tietämät tapaukset.

    Äänestä

Mistä ihmeen syystä likkasin tälle sivulle ja silmiini piti tulla 2OO4 kirjoitettuja mielipiteitä uskovaisen ja uskottoman seurustelusta ? Kyllä ihminen on omalta puoleltaan pieni tosi poloinen , pohtiessaan turhanpäiväisiä asioita oman ymmärtämättömyytensä takia . Lestdiolaisessa kodissa rakastetaan ja ymmärretään lasta josta on tullut esim, Homo , on eronnut avioliitosta , on eronnut Lestadiolaisuudesta ja on mennyt naimisiin uskottoman kanssa . Minulla on tiedossa tällaisia perheitä . Ja ellei näin olisi . nousee iso kysymysmerkki ? -- On vain aina muistettava , että uskovaisia ja uskottomia perheitä on monenlaisia . JUMALALLA voi olla tiedossa ja tadossaan johdattaa aivan eri polkuja elävän uskon tielle mitä me ihmiset haluaisimme kuljettaa . ja sen uskottoman kaverinkin kanssa seurusteleminen voi pitkässä juoksussa koitua suureksi siunaukseksi molemmille nuorille . Me ihmiset emme saa toisiamme hylätä lankeemusten tähden .Eihän JUMALAKAAN meitä hylkää , hän päivä toisensa jälkeen RAKKAUDELLA pesee meidän tahriintuneet vaatteet joita olemme lianneet AJATUKSIN , SANOIN , LAIMINLYÖNNEIN ja TEOIN . Älkäämme nähkö liiaksi huolta muiden vaatteista , omissa vaatteissa on jokaiselle yllin kyllin .

1Äänestä

Kommentoi aloitusta


Timo kirjoitti:

Terve!

Olen 17-vuotias miehenalku lounais-Suomesta. Ihastuin lukiossa lestadiolaiseen tyttöön ja aloimme n. kaksi viikkoa sitten seurustelemaan. Itse siis en ole lestadiolainen!

Miten tyttöystäväni uskovaisuus pitää huomioida? Voinko pitää häntä kädestä tai jopa suudella? Entä kun tulee seksin aika, onko pakko tehdä paljaalla?

Kuinka lestadiolaiset suhtautuvat tähän tilanteeseen? Tyttöystäväni on halunnut salata koko suhteen.

Toivon asiallisia vastauksia. Kiitos.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu