Todettuja öljyvaroja on enää jäljellä noin 800 miljardia tynnyriä. 1 tynnyri on 157 litraa. Noin 800 miljardia tynnyriä on jo käytetty. Vuosikulutus tällä hetkellä on 24 miljardia tynnyriä. (Loppuuko öljy?, Tiede 2000 1/99)
Öljylöytöjen huippuvuosi oli 1962. Tähän mennessä on löydetty 1600 miljardia tynnyriä. Uutta öljyä ei ole paljon löydetty enää 10 vuoteen. Kun tuotanto alkaa vähetä tällä vuosikymmenellä yhtä nopeasti kuin se alkoi niin kasvava kulutus ylittää tuotannon ja aiheuttaa jyrkän ja pysyvän nousun öljyn hintaan. Öljyn hinta määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kehitysmaat tulevat kärsimään ensin ja eniten, mutta vaikutukset ulottuvat myös kehittyneisiin maihin. (The Coming Oil Crisis, Colin J Campbell)
Öljyn tuotanto ylitti 5 miljardia tynnyriä vuodessa 1950, saavuttaa maksimin 24 miljardia tynnyriä vuodessa tällä vuosikymmenellä ja alkaa vähentyä eksponentiaalisesti 3 % vuodessa kunnes alittaa 5 miljardia tynnyriä vuodessa 2050. Maakaasulla voisi korvata öljyä polttoaineena. (The End of Cheap Oil, Colin J Campbell)
Öljyn tuotanto on ollut vuodesta 1997 lähtien noin 3500 miljoonaa tonnia vuodessa. Vuosi 2000 oli öljyntuotannon huippuvuosi. (Maailman öljyntuotanto, Öljy- ja kaasualan keskusliitto)
Öljyn hinta vuoden 2000 rahassa on pysytellyt 130 vuotta alle 20 dollarin tynnyriltä lukuunottamatta 70-luvun öljykriisejä ja Persianlahden sotaa 1990. Öljyn hinta 3 kertaistui 1973 ja 2 kertaistui vielä siitä 1979. 1986 öljy maksoi taas alle 20 dollaria tynnyriltä. Lisääntynyt tuotanto on kattanut lisääntyneen kulutuksen. 70-luvun nopeat hinnannousut osoittavat miten helposti öljyn hinta kallistuu kun kulutus ylittää tuotannon. Öljyn hinta on nyt noussut noin 30 dollariin tynnyriltä. (Oil Price History and Analysis, James L Williams)
Maakaasua riittäisi korvaamaan öljyä polttoaineena seuraavat 50 vuotta. Jäljelläolevien maakaasuvarojen energiamäärä vastaa jäljelläolevan öljyn energiamäärää. Öljy kattaa maailman energian kulutuksesta 40 % ja liikenteen polttoaineesta 90 %. (Forecasting Global Oil Supply 2000-2050, Colin J Campbell)
Opec-maat (Iran, Irak, Kuwait, Qatar, Saudi-Arabia, Yhdistyneet Arabiemiraatit, Libya, Algeria, Nigeria, Indonesia ja Venezuela) tuottivat vuonna 2002 maailman öljystä 37 %, Pohjanmeri 12 % ja Eurooppa 9 %. Suurimmat öljyntuottajamaat olivat Saudi-Arabia, Venäjä, Yhdysvallat ja Meksiko. Venäjän alueella on noin 30 % todetuista maakaasuvarannoista, entisen Neuvostoliiton alueella 40 %, Lähi-idässä 30 %, Iranissa 15 %, Aasian Tyynenmeren alueella 5-7 %, Afrikassa 5-7 %, Pohjois-Amerikassa 5-7 %, Etelä-Amerikassa 4 % ja Euroopassa 4 %. Vuonna 2001 maailman maakaasusta tuottivat Yhdysvallat ja Venäjä yhteensä 45 %, OECD-maat 44 % ja Eurooppa 12 %. (Öljyn ja maakaasun tuotanto ja varannot, Öljy- ja kaasualan keskusliitto)
Suomen arvioitu öljynkulutus vuonna 2001 oli 211 000 tynnyriä päivässä eli 0.28 % koko maailman kulutuksesta 76 000 000 tynnyriä päivässä. (Oil-consumption, The World Factbook 2003. Human Development Reports)
Biomassapopulaatio: Vuonna 1850 maailmassa oli noin 1 miljardi ihmistä, jotka elivät uusiutuvan energian, biomassan, kuten puiden ja eläinten varassa. Hiilen käyttö alkoi. Hiilipopulaatio: Vuonna 1950 maailmassa oli noin 2 miljardia ihmistä, joista 1 miljardi eli hiilen ja teollistumisen varassa ja 1 miljardi biomassan varassa. Hiiltä riittää vielä 200 vuotta nykykulutuksella. Öljyn ja maakaasun käyttö alkoi. Öljy- ja maakaasupopulaatio: Vuonna 2000 maailmassa on noin 6 miljardia ihmistä, joista 2.5 miljardia elää koneistuneen maatalouden, teollisuuden ja kuljetusten eli öljyn varassa, 0.5 miljardia maakaasun varassa, 2 miljardia hiilen varassa ja 1 miljardi biomassan varassa. Öljyn tuotanto on saavuttanut maksimin ja loppuu 50 vuoden kuluttua. Muut energialähteet: Vaikka ihminen on tehnyt paljon teknisiä innovaatioita niiden käyttövoima on kuitenkin aina ollut hiilestä, öljystä, maakaasusta ja uraanista saatu energia. Fossiilisia polttoaineita ei voi korvata aurinko-, vesi- tai tuulivoimalla koska niistä ei saada niin paljon energiaa ja hyötysuhde on huonompi. Ydinenergiaa ei ole riittävän paljon ja se loppuu aikanaan. Fuusiosta voisi saada paljon energiaa kauan, mutta sen hallinta ei ainakaan lähivuosikymmeninä onnistu. Jos 200 vuoden aikana fuusiota ei saada hallintaan niin hiilen ja ydinenergiankin loputtua energialähteeksi jää vain biomassa. Skenaariot: Kun öljyn ja maakaasun tuotanto vähenee niin 3 miljardin ihmisen elinkeino on vaarassa 50 vuoden kuluessa. Kun hiilen tuotanto loppuu niin 2 miljardin ihmisen elinkeino on vaarassa 200 vuoden kuluttua. (Population and Energy, Graham Zabel)
Deuterium-tritium (DT) fuusio tarvitsee käynnistyäkseen 100 miljoonan asteen lämpötilan. Miljardi dollaria maksaneessa Joint European Torus (JET) reaktorissa Oxfordshiressä UK:ssa onnistuttiin vuonna 1991 tuottamaan 1 Mw 2 sekunnin ajan huipun ollessa 2 Mw, mutta kulutus oli 15 Mw. 2 Mw vastaa tuulimyllyn tuotantoa tavallisella tuulella. DT reaktori tuottaa 250 tonnia radioaktiivista jätettä vuodessa, sen käyttöikä on vain 20-25 vuotta ja sen jälkeen siitä itsestään tulee radioaktiivista jätettä. Kaupallista DT reaktoria ei odoteta ennen vuotta 2050. Deuterium-deuterium (DD) fuusio tarvitsee käynnistyäkseen 3 miljardin asteen lämpötilan, mikä vastaa neljäsosaa auringon ytimen lämpötilasta. DD fuusion kestävän reaktorin rakentaminen on vaikeaa ja se kuluttaa enemmän kuin DT fuusio. Kukaan ei sano kuinka helposti deuterium ja tritium ovat merivedestä erotettavissa. Muut tarvittavat aineet niobium, vanadium ja molybdenium ovat harvinaisia. Lisäksi tarvitaan 3 miljoonaa tonnia kuparia, jonka senkin määrä vähenee nopeasti. Laserfuusio ei tarvitsisi näitä harvinaisia aineita, mutta se on vielä vaikeampi saada aikaan kuin kuumafuusio. (Can nuclear fusion solve our energy problem?, Green Left Weekly)
Deuteriumia on veden eri muodoissa ja sitä riittäisi miljoonia vuosia. Tritiumia valmistetaan litiumista, joka on kevyin metalli ja sitä riittäisi 1000 vuodeksi nykyisellä sähkön kulutuksella. (Fusion Basics, EFDA-JET)
Fuusion ongelmia ovat 1. erittäin korkea lämpötila, jotta deuterium-tritium fuusio tapahtuu, 2. korkea deuterium-tritium tiheys, jotta fuusioitten todennäköisyys lisääntyy ja 3. fuusion ylläpitäminen tarpeeksi kauan, jotta energiaa saadaan tuotettua enemmän kuin mitä kuumuuden ylläpitäminen kuluttaa. Tokamak (a toroidal plasma bottle) reaktorissa Princetonissa USA:ssa onnistuttiin vuonna 1994 tuottamaan 10.7 Mw 1 sekunnin ajan, mutta kulutus oli satoja megawatteja. Kansainvälisessä seuraavan sukupolven The International Thermonuclear Experimental Reactor (ITER) tokamak koereaktorissa yritetään tuottaa energiaa yli kulutuksen. (Nuclear Fusion, http://www.ems.psu.edu/~radovic/Chapter14.pdf)
Kansainvälisessä ITER koereaktorissa yritetään tuottaa 500 megawattia yli 500 sekunnin ajan. Rakennustyön arvellaan maksavan 5 miljardia euroa ja valmistuvan vasta vuonna 2050. (Fuusioreaktorin paikasta ei vielä sopua, www.yle.fi/uutiset)
Polttokennot on kehitetty Englannissa jo 1839, mutta niitä on käytetty ensimmäisen kerran vasta Yhdysvaltojen avaruuslennoilla, kun kustannukset eivät olleet esteenä. Platinasta valmistetussa polttokennossa vety ja happi reagoivat muodostaen sähköä, vettä ja lämpöä. Vety on herkästi syttyvää ja vaikea varastoida. Platina on harvinainen ja noin 2 kertaa kultaa kalliimpi metalli. Samantehoinen polttokenno on 10 kertaa kalliimpi kuin polttomoottori. (Hydrogen Fuel Needs Less Costly Technology, Washington Times)
Vety on kilometriä kohti 12 kertaa kalliimpaa kuin diesel. (All Aboard the Hydrogen Bus, The Guardian)
Lontoon ensimmäisen vetybussi maksoi noin miljoona euroa. (Hydrogen Bus, The Big Smoker)
Ensimmäisten polttokennoautojen hinnan on arvioitu komponenttien perusteella olevan muutamasta sadasta tuhannesta dollarista yli miljoonaan dollariin. Kuukauden leasingmaksu on ollut 10 000 dollaria. Valmistajat eivät ole kertoneet hintaa. (Toyota, Honda deliver hydrogen fuel-cell cars in the US, Bloomberg News)
Suomi on siirtynyt 1900-luvulla biomassapopulaatiosta öljypopulaation. Paluuta entiseen maatalousyhteiskuntaan ei ole. Öljyn loppumisen aikakausi on alkanut. Öljyn kallistuminen vähentää sen kulutusta, mutta siitä huolimatta tuotanto vähenee. Ilman öljyä jäävät ensimmäiseksi ne joilla ei ole sitä varaa enää ostaa. Maakaasua riittäisi korvaamaan öljyä polttoaineena vielä seuraavat 50 vuotta. Sähkö- ja polttomoottorilla toimivilla hybridiautoilla voidaan vähentää henkilöautojen polttoaineen kulutusta. Minkään sähköpatterien energia ei kuitenkaan riitä käyttövoimaksi työkoneille, traktoreille, leikkuupuimureille, busseille, kuorma-autoille, rekoille, junien vetureille, laivoille ja lentokoneille. Hiili- ja ydinenergialla voitaisiin tuottaa vetyä polttokennoihin vielä 200 vuotta ja fuusiolla 1000 vuotta, mutta vety ja polttokennot ovat niin kalliita että varaa niihin on vain harvoilla.
Lähteet löytyvät Internetistä Google:lla www.google.com.
Tankki tyhjenee
Öljylöytöjen huippuvuosi oli 1962. Tähän mennessä on löydetty 1600 miljardia tynnyriä. Uutta öljyä ei ole paljon löydetty enää 10 vuoteen. Kun tuotanto alkaa vähetä tällä vuosikymmenellä yhtä nopeasti kuin se alkoi niin kasvava kulutus ylittää tuotannon ja aiheuttaa jyrkän ja pysyvän nousun öljyn hintaan. Öljyn hinta määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kehitysmaat tulevat kärsimään ensin ja eniten, mutta vaikutukset ulottuvat myös kehittyneisiin maihin. (The Coming Oil Crisis, Colin J Campbell)
Öljyn tuotanto ylitti 5 miljardia tynnyriä vuodessa 1950, saavuttaa maksimin 24 miljardia tynnyriä vuodessa tällä vuosikymmenellä ja alkaa vähentyä eksponentiaalisesti 3 % vuodessa kunnes alittaa 5 miljardia tynnyriä vuodessa 2050. Maakaasulla voisi korvata öljyä polttoaineena. (The End of Cheap Oil, Colin J Campbell)
Öljyn tuotanto on ollut vuodesta 1997 lähtien noin 3500 miljoonaa tonnia vuodessa. Vuosi 2000 oli öljyntuotannon huippuvuosi. (Maailman öljyntuotanto, Öljy- ja kaasualan keskusliitto)
Öljyn hinta vuoden 2000 rahassa on pysytellyt 130 vuotta alle 20 dollarin tynnyriltä lukuunottamatta 70-luvun öljykriisejä ja Persianlahden sotaa 1990. Öljyn hinta 3 kertaistui 1973 ja 2 kertaistui vielä siitä 1979. 1986 öljy maksoi taas alle 20 dollaria tynnyriltä. Lisääntynyt tuotanto on kattanut lisääntyneen kulutuksen. 70-luvun nopeat hinnannousut osoittavat miten helposti öljyn hinta kallistuu kun kulutus ylittää tuotannon. Öljyn hinta on nyt noussut noin 30 dollariin tynnyriltä. (Oil Price History and Analysis, James L Williams)
Maakaasua riittäisi korvaamaan öljyä polttoaineena seuraavat 50 vuotta. Jäljelläolevien maakaasuvarojen energiamäärä vastaa jäljelläolevan öljyn energiamäärää. Öljy kattaa maailman energian kulutuksesta 40 % ja liikenteen polttoaineesta 90 %. (Forecasting Global Oil Supply 2000-2050, Colin J Campbell)
Opec-maat (Iran, Irak, Kuwait, Qatar, Saudi-Arabia, Yhdistyneet Arabiemiraatit, Libya, Algeria, Nigeria, Indonesia ja Venezuela) tuottivat vuonna 2002 maailman öljystä 37 %, Pohjanmeri 12 % ja Eurooppa 9 %. Suurimmat öljyntuottajamaat olivat Saudi-Arabia, Venäjä, Yhdysvallat ja Meksiko. Venäjän alueella on noin 30 % todetuista maakaasuvarannoista, entisen Neuvostoliiton alueella 40 %, Lähi-idässä 30 %, Iranissa 15 %, Aasian Tyynenmeren alueella 5-7 %, Afrikassa 5-7 %, Pohjois-Amerikassa 5-7 %, Etelä-Amerikassa 4 % ja Euroopassa 4 %. Vuonna 2001 maailman maakaasusta tuottivat Yhdysvallat ja Venäjä yhteensä 45 %, OECD-maat 44 % ja Eurooppa 12 %. (Öljyn ja maakaasun tuotanto ja varannot, Öljy- ja kaasualan keskusliitto)
Suomen arvioitu öljynkulutus vuonna 2001 oli 211 000 tynnyriä päivässä eli 0.28 % koko maailman kulutuksesta 76 000 000 tynnyriä päivässä. (Oil-consumption, The World Factbook 2003. Human Development Reports)
Biomassapopulaatio: Vuonna 1850 maailmassa oli noin 1 miljardi ihmistä, jotka elivät uusiutuvan energian, biomassan, kuten puiden ja eläinten varassa. Hiilen käyttö alkoi. Hiilipopulaatio: Vuonna 1950 maailmassa oli noin 2 miljardia ihmistä, joista 1 miljardi eli hiilen ja teollistumisen varassa ja 1 miljardi biomassan varassa. Hiiltä riittää vielä 200 vuotta nykykulutuksella. Öljyn ja maakaasun käyttö alkoi. Öljy- ja maakaasupopulaatio: Vuonna 2000 maailmassa on noin 6 miljardia ihmistä, joista 2.5 miljardia elää koneistuneen maatalouden, teollisuuden ja kuljetusten eli öljyn varassa, 0.5 miljardia maakaasun varassa, 2 miljardia hiilen varassa ja 1 miljardi biomassan varassa. Öljyn tuotanto on saavuttanut maksimin ja loppuu 50 vuoden kuluttua. Muut energialähteet: Vaikka ihminen on tehnyt paljon teknisiä innovaatioita niiden käyttövoima on kuitenkin aina ollut hiilestä, öljystä, maakaasusta ja uraanista saatu energia. Fossiilisia polttoaineita ei voi korvata aurinko-, vesi- tai tuulivoimalla koska niistä ei saada niin paljon energiaa ja hyötysuhde on huonompi. Ydinenergiaa ei ole riittävän paljon ja se loppuu aikanaan. Fuusiosta voisi saada paljon energiaa kauan, mutta sen hallinta ei ainakaan lähivuosikymmeninä onnistu. Jos 200 vuoden aikana fuusiota ei saada hallintaan niin hiilen ja ydinenergiankin loputtua energialähteeksi jää vain biomassa. Skenaariot: Kun öljyn ja maakaasun tuotanto vähenee niin 3 miljardin ihmisen elinkeino on vaarassa 50 vuoden kuluessa. Kun hiilen tuotanto loppuu niin 2 miljardin ihmisen elinkeino on vaarassa 200 vuoden kuluttua. (Population and Energy, Graham Zabel)
Deuterium-tritium (DT) fuusio tarvitsee käynnistyäkseen 100 miljoonan asteen lämpötilan. Miljardi dollaria maksaneessa Joint European Torus (JET) reaktorissa Oxfordshiressä UK:ssa onnistuttiin vuonna 1991 tuottamaan 1 Mw 2 sekunnin ajan huipun ollessa 2 Mw, mutta kulutus oli 15 Mw. 2 Mw vastaa tuulimyllyn tuotantoa tavallisella tuulella. DT reaktori tuottaa 250 tonnia radioaktiivista jätettä vuodessa, sen käyttöikä on vain 20-25 vuotta ja sen jälkeen siitä itsestään tulee radioaktiivista jätettä. Kaupallista DT reaktoria ei odoteta ennen vuotta 2050. Deuterium-deuterium (DD) fuusio tarvitsee käynnistyäkseen 3 miljardin asteen lämpötilan, mikä vastaa neljäsosaa auringon ytimen lämpötilasta. DD fuusion kestävän reaktorin rakentaminen on vaikeaa ja se kuluttaa enemmän kuin DT fuusio. Kukaan ei sano kuinka helposti deuterium ja tritium ovat merivedestä erotettavissa. Muut tarvittavat aineet niobium, vanadium ja molybdenium ovat harvinaisia. Lisäksi tarvitaan 3 miljoonaa tonnia kuparia, jonka senkin määrä vähenee nopeasti. Laserfuusio ei tarvitsisi näitä harvinaisia aineita, mutta se on vielä vaikeampi saada aikaan kuin kuumafuusio. (Can nuclear fusion solve our energy problem?, Green Left Weekly)
Deuteriumia on veden eri muodoissa ja sitä riittäisi miljoonia vuosia. Tritiumia valmistetaan litiumista, joka on kevyin metalli ja sitä riittäisi 1000 vuodeksi nykyisellä sähkön kulutuksella. (Fusion Basics, EFDA-JET)
Fuusion ongelmia ovat 1. erittäin korkea lämpötila, jotta deuterium-tritium fuusio tapahtuu, 2. korkea deuterium-tritium tiheys, jotta fuusioitten todennäköisyys lisääntyy ja 3. fuusion ylläpitäminen tarpeeksi kauan, jotta energiaa saadaan tuotettua enemmän kuin mitä kuumuuden ylläpitäminen kuluttaa. Tokamak (a toroidal plasma bottle) reaktorissa Princetonissa USA:ssa onnistuttiin vuonna 1994 tuottamaan 10.7 Mw 1 sekunnin ajan, mutta kulutus oli satoja megawatteja. Kansainvälisessä seuraavan sukupolven The International Thermonuclear Experimental Reactor (ITER) tokamak koereaktorissa yritetään tuottaa energiaa yli kulutuksen. (Nuclear Fusion, http://www.ems.psu.edu/~radovic/Chapter14.pdf)
Kansainvälisessä ITER koereaktorissa yritetään tuottaa 500 megawattia yli 500 sekunnin ajan. Rakennustyön arvellaan maksavan 5 miljardia euroa ja valmistuvan vasta vuonna 2050. (Fuusioreaktorin paikasta ei vielä sopua, www.yle.fi/uutiset)
Polttokennot on kehitetty Englannissa jo 1839, mutta niitä on käytetty ensimmäisen kerran vasta Yhdysvaltojen avaruuslennoilla, kun kustannukset eivät olleet esteenä. Platinasta valmistetussa polttokennossa vety ja happi reagoivat muodostaen sähköä, vettä ja lämpöä. Vety on herkästi syttyvää ja vaikea varastoida. Platina on harvinainen ja noin 2 kertaa kultaa kalliimpi metalli. Samantehoinen polttokenno on 10 kertaa kalliimpi kuin polttomoottori. (Hydrogen Fuel Needs Less Costly Technology, Washington Times)
Vety on kilometriä kohti 12 kertaa kalliimpaa kuin diesel. (All Aboard the Hydrogen Bus, The Guardian)
Lontoon ensimmäisen vetybussi maksoi noin miljoona euroa. (Hydrogen Bus, The Big Smoker)
Ensimmäisten polttokennoautojen hinnan on arvioitu komponenttien perusteella olevan muutamasta sadasta tuhannesta dollarista yli miljoonaan dollariin. Kuukauden leasingmaksu on ollut 10 000 dollaria. Valmistajat eivät ole kertoneet hintaa. (Toyota, Honda deliver hydrogen fuel-cell cars in the US, Bloomberg News)
Suomi on siirtynyt 1900-luvulla biomassapopulaatiosta öljypopulaation. Paluuta entiseen maatalousyhteiskuntaan ei ole. Öljyn loppumisen aikakausi on alkanut. Öljyn kallistuminen vähentää sen kulutusta, mutta siitä huolimatta tuotanto vähenee. Ilman öljyä jäävät ensimmäiseksi ne joilla ei ole sitä varaa enää ostaa. Maakaasua riittäisi korvaamaan öljyä polttoaineena vielä seuraavat 50 vuotta. Sähkö- ja polttomoottorilla toimivilla hybridiautoilla voidaan vähentää henkilöautojen polttoaineen kulutusta. Minkään sähköpatterien energia ei kuitenkaan riitä käyttövoimaksi työkoneille, traktoreille, leikkuupuimureille, busseille, kuorma-autoille, rekoille, junien vetureille, laivoille ja lentokoneille. Hiili- ja ydinenergialla voitaisiin tuottaa vetyä polttokennoihin vielä 200 vuotta ja fuusiolla 1000 vuotta, mutta vety ja polttokennot ovat niin kalliita että varaa niihin on vain harvoilla.
Lähteet löytyvät Internetistä Google:lla www.google.com.
Tankki tyhjenee
Vastaukset 17
Vanhimmat
älä välitä pontikka ei lopu
nimitäin ajan diiselillä
Ei tässä enää kumminkaa 50 vuotta eletä?
Ja toisekseen on varmasti jo keksitty korvaavia ja halvempia energiamuotoja kun öljy. Se on vaan niin et öljyfirmat ovat ostaneet ideat pois suurella rahalla.
Tällä tavalla saaneet suuret tulot ja "kilpailijat" pois.
Biokaasu on eräs varteenotettava vaihtoehto, vaikkei ehkä kokonaan öljyä korvaakaan. Katsokaa tänäiltana "ajankohtainen kakkonen" ohjelma TV2 kello 21.00 tai huomenna keskiviikkona TV2 kello 15.10.
Ei Suomessa, niin kauan kuin verottaja perii biokaasuautosta 20-kertaista ajoneuvoveroa. Tai jotakin veron tapaista nyt kumminkin. Tuhansia euroja vuodessa per biokaasuautoauto.
Masentukaa.
Sala-ajelukaan ei onnistu, kun tankista tihkuvaa pierun hajua on vaikea piilottaa...
Vanhaa "tietoa". Mitään tämmöistä EI ole nykyisessä laissa (kts laki polttoainemaksusta 1280/2003). Nykyisin biokaasuautoja päinvastoin tuetaan verotuksessa myöntämällä niille vapautus käyttövoimaverosta.
Iloitkaa, älkää masentuko.
Mutta ei tämä varsinaista ongelmaa ratkaise, koska biokaasua on parhaassakin tapauksessa saatavilla vain hyttysen pierun verran.
Joutikin moinen typerä laki kumota! Hurraa!
Mutta: Kuinka monta biokaasuautoa Suomessa on nyt? Yksi!
Mistä biokaasua saa? Mitä se maksaa sataa kilometriä kohti?
Saako sitä yhtään paremmin ensi vuonna? Tai vuonna 2010? Riittääkö se?
Mistä verottaja SITTEN saa tulonsa kun kaikki ajavat OMALLA biokaasullaan?
Arvioverotus? Pakollinen sinetöity kulutusmittari?
-Masentunut - edelleen
Niinpä. Nyt sen näkee sokea Reettakin, ettei biokaasu yms. marginaaliset vaihtoehdot lopultakaan olleet verotuksesta kiinni, vaikka niiden käytön "estämisestä" juuri verottajaa syytettiinkin.
Kovin vähiin jää käyttö, aivan luonnollista syistä. JOS fossiilisisten polttoaineiden saatavuus loppuisi yhden yön yli kuin seinään, niin sittenpä olisi komeat 100 % liikenteestä biopohjaista, MUTTA liikenteestä olisi jäljellä pari prosenttia nykytasosta, eikä se siitä monella prsenttiyksiköllä kasvaisikaan.
Insinööreille on taas asiaa: viitsisikö joku laskea oliso polttomoottori tässä kuvitellussa tilanteessa hyötysuhteeltaan paras vaihtoehto, vai kannattaisiko siirtyä takaisin hevosiin? Laskelmissa toivottavasti otetaan huomioon hevonkakan käyttö/luonne ongelmajätteenä.
Mitä valtion tuloihin tulee, 100 % biokaasulla ja 2 % liikenteestä jäljellä = 50 kertainen polttoainevero nykyiseen bensan veroon verrattuna...oli "omaa" tai "vierasta" biokaasua!
Niinkö luulet, että loppuu ?
Kirjotappa googleen "Lähi-idän öljy reservit" tai jotai sinnepäin ja katsoppa mitä löytyy.
"Saudi-öljy riittää ainakin 100 vuodeksi nykykulutuksella mitattuna ja kun siihen lisätään öljyliuskeet ja öljyhiekat, vastaa se ainakin 250 vuoden kulutusta".
Sitäpaitsi vaikka öljy loppuisi, voisi bensaautoilla ajaa pienen muutostyös jälkeen biokaasulla samoin dieselmoottoriautoilla.
Dieselin voi korvata myös rypsiöljyä jalostamalla.
Nykykulutus. Ollaan hyvin kaukana nykykulutuksesta, kun kiinalaiset huomaavat että autolla ajelu on kivaa.
Huomaako ?
Kiinalaiset ajelee polkupyörällä, ja se on järkevää.
Ei Kiinassa kannata ajella autolla, niillä on sitäpaitsi pitkät perinteet pyöräilyyn.
Ja liikennepolttoaineet voi korvata biokaasulla ja rypsiöljyllä...
Olen kuullut tai nähny tv:stä, että esim pekingissä alkaa olla mahdoton pyöräillä autojen ja niiden päästöjen takia. Eli mahdottomat ruuhkat ja mahdottomat savut. Eli kyllä ne autoilee...ihminen on tyhmä eläin.
Vuosisadan vaihteessa tislataan Kanadan öljysoraa.
Sen öljysisältö on n. 250 Miljardia tynniriä.
Siis öljyä.
Biokaasu tulee varmaan korvaamaan liikenteessä käyttttävän öljyn.
Biokaasulla voi käyttää sekä bensa, -että diesel moottoreita.
Eli ei tässä mailmanloppua ole tulossa...
Lisäksi on arvioitu että Saudi-Arabialla ja Kuwaitilla on öljyä jopa sadoiksi vuosiksi.
Jos öljy kuitenkin loppuu, se korvataan rypsiöljyllä, biokaasulla ym. polttoaineilla jotka käyvät polttomoottoreihin.
Tässäpä on tietoa öljyn riittävyydestä: (Googlesta etsin …)
Öljyvaroista puhuttaessa käytetään usein termiä todetut reservit. Tällä tarkoitetaan öljyesiintymiä, jotka on jo paikannettu ja arvioitu olevan valmiita tuotantoon sen hetkisellä tuotantotekniikalla ja sen hetkisillä tuotantokustannuksilla. Näiden öljyvarojen määrän arvioidaan vastaavan nykyisillä kulutusmäärillä mitattuna noin 40 vuoden kulutusta. Useilla öljyntuottajamailla, esimerkiksi Saudi-Arabialla ja Kuwaitilla, on asiantuntijoiden mukaan kuitenkin todettuja reservejä jopa satojen vuosien nykytasoista kulutusta varten.
Suurin osa löydetystä raakaöljystä on Lähi-idässä. Vähintään saman verran vielä löytymätöntä öljyä uskotaan olevan arktisilla merialueilla. Kun öljyvaroihin lasketaan mukaan tavanomaisia öljyvaroja hankalammin hyödynnettävissä olevat öljyliuskeet ja öljyhiekat, varat vastaavat World Energy Councilin arvion mukaan noin 250 vuoden kulutusta.
Pohjanmerellä, Karibianmerellä ja monin paikoin muuallakin pumputaan maaöljyä merenalaisista kerrostumista. On arvioitu, että vuosisadan vaihteessa tislataan Venezuelan ja Kanadan öljysoraa. Edellisen öljysisällöksi on arvioitu 350 mrd. ja jälkimmäisen 625 mrd. barrelia (tynnyriä), mikä on koko Persianlahden alueen öljymäärä lähes kolminkertaisena. Maaöljy riittänee näin ollen aik. (aikaisempaa) luultua pitempään.
Muutama asia sanottu kahteen kertaan, mutta siitäpä seleviää että ei se ihan heti lopu !
Öljyn voi myös tosiaan korvata rypsiöljyllä, etanolilla, biokaasulla...
www.biokaasuauto.com
Hetkinen nyt !
Keskustelun otsikossa lukee: "Öljy ja maakaasu loppuvat 50 vuoden kuluttua" ja tuossa tekstissä sanottiin, että: "maakaasua riittää korvaamaan öljyä polttoaineena seuraavat 50 vuotta".
Joopa, joo.
Ja sitäpaitsi autoja voi käyttää vaikka BIO-kaasulla, tai vastaavalla !!
Täällä taas elätellään turhia toiveita. Öljyä on kyllä, mutta sen tislaaminen öljysorasta tai poraaminen erittäin syvältä vaikeilla alueilla on ERITTÄIN kallista.
Kun vielä 50-luvulla yhden öljybarrelin energiapanostuksella pystyttiin tuottamaan 32 barrelia, niin tällä hetkellä vastaava tuotto on enää 4 barrelia, Yhdysvalloissa vain 2 barrelia. On helppo ennustaa, että tätä menoa öljyn tuotanto käy ennen pitkää mahdottomaksi.
Öljyä kyllä vielä on, mutta se käy hyvin kalliiksi.
Polttokennoja ei valmisteta platinasta, platinaa käytetään tietyn tyyppisissä (PEM) kennoissa vain katalyyttina ja sitä tarvitaan niissäkin nykyään hyvin pieniä määriä. Auton polttokennomoottorissa platinan osuus hinnasta on jokunen muutama euro.