Sisältyykö kielenkääntäjän yliopisto-opintoihin kielialueen historiaa ja kirjallisuutta? Entä onko ruotsin kääntämisellä vielä tulevaisuutta vai pitäisikö ottaa pääaineeksi englanti tai ranska? Ruotsi on niin mukavan simppeli kieli, mutta toisaalta englannin taidoista olisi paljon enemmän iloa ja ranskakin kiehtoo... Onko sillä pääaineella paljonkin merkitystä työnsaannin kannalta?
Kielenkääntäjäksi?
Jusa
6539
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mitään kielenkääntäjän yliopisto-opintoja ei ole olemassa. Kielenkääntäjä on nimittäin virkanimike.
Kääntäjän opintoja kyllä on.
Kielialueen historiaa ja kirjallisuutta on opiskeltava ainakin silloin, jos menee opiskelemaan kyseistä filologiaa.
Jos taas menee kääntäjänkoulutuksen laitoksiin, niiden osuus jää - valitettavasti - varsin vähäiseksi. - Tuosta ei selvinnyt, kumpaan haluat.
Täällä tarvitaan vastaisuudessakin maan kaksikielisyyden johdosta ruotsin kääntäjiä. Samoin englannin kääntäjillä on tulevaisuutta.
Ilmeisesti muiden suurempien kielten kääntäjien tarve on vähenemään päin, koska englanti valtaa alaa kansainvälisessä kanssakäymisessä.
Tämä koskee ranskaa ja saksaa ja erityisesti venäjää, jossa opiskelleet ovat kokeneet hankaluuksia työn saannissa koulutusalalta, ts. koulutusta on ollut ja on enemmän kuin työmarkkinoiden kehitys edellyttää. Esim hoitoalaa ei juuri korosteta kieli- ja käännösalan koulutuksessa.
Toi eka vastaaja oli ihan täysin väärässä. Juttuhan menee niin, että yliopistossa voi opiskella kääntämistä humanistisessa tiedekunnassa, kieli ja/tai käännöstieteen laitoksella. Oppiaineen nimi on käännöstiede.
Käännöstiedettä voi opiskella esimerkiksi Tampereen yliopistossa tai Joensuun yliopiston Savonlinnan yksikössä.
Niin ja kääntäminen ja tulkkaushan ovat kaksi eri asiaa. Tulkki toimii vaikkapa sairaalassa vieraskielisen potilaan avustajana tai EU:n konferenssissa. Kääntäjä taas kääntää esimerkiksi kirjoja tai elokuvia suomesta vieraalle kielelle tai toisinpäin.
Nyt EU-aikana tulkeista on kova pula. Etenkin saksan- ja venäjänkielentaitoisia ihmisiä tarvitaan esimerkiksi kasvavalla kaupan alalla. Ainakin Venäjän suuntaan kauppasuhteet vain laajenevat kokoajan, ja Saksahan on edelleen Suomen tärkein kauppakumppani.
Jos lähdet englannin kääntämistä opiskelemaan, niin ehkä tavataan niissä piireissä!! :)
Ihan oikein: saksan- ja venäjän kielen taitoisia ihmisiä tarvitaan, mutta tuskin paljoa anempää, sillä ei kauppa kyseisten maiden kanssa paljoa kasva, varsinkaan Venäjän.
Sitä vastoin tuskin tarvitaan sanottavasti enempää saksan ja venäjän taitoisia kääntäjiä ja tulkkeja. Kielitaidon saavuttamista vartenhan ei tarvitse opiskella kääntäjäksi tai tulkiksi.
Osaako kukaan sanoa, missä vaiheessa opintoja kääntämisen opiskelijoilla on realistisia mahdollisuuksia joidenkin käännöstöiden tekemiseen? Menen ehkä opiskelemaan englannin kääntämistä ja tulkkausta ja olisi kiva saada joku arvio, kuinka monta kesää täytyy kärvistellä Mäkkärissä - ei rahan vaan työkokemuksen takia. En siis todellakaan odota hukkuvani työtarjouksiin missään vaiheessa opintoja tai niiden jälkeenkään.
Tarkoitin siis yksittäisiä pikkuhommia, enkä mitään vakituista työpaikkaa tai vastaavaa.
Itse opiskelen Vaasassa pääaineena englantia. Meillä saa mm. ainejärjestön kautta käännöstöitä. Ainejärjestön "työnvälityslistalle" pääsee, kun on vaaditut käännöskurssit suoritettuna. Periaatteessa tämä on mahdollista jo toisena opiskeluvuotena. Tosin muistaakseni aiemmin oli vaatimuksena myös väh. 100 ov:a, mutta en usko että ovat ainejärjestössä kuitenkaan kovin tiukkoja tuon suhteen. Ja ihan hyvin niitä töitä sieltä kuulemma tulee. Moni tekee myös tv-käännöksiä opiskelujen ohessa. Tiedänpä muutaman elokuviakin kääntäneen. Sitä en sitten tiedä mitä noista maksetaan, mutta ei varmaankaan kovin kummoisesti.