Lattialämmityksessä pitäisi kivipintaisia lattioita ilmeisesti pitää hieman viileämpinä kuin esim. puupintaisia. Minkälaisilla ratkaisuilla tätä on tehty vesikierrolla? Jos kivilattioihin ajetaan saman lämpöistä vettä kuin muuallekin, kuristamalla saadaan kiertonopeutta pienennettyä niin että paluuvesi on ennättänyt jäähtyä tarpeeksi, mutta silloin voisivat olla ongelmana isot lämpötilaerot silmukan alkupäässä. Onko tästä kokemuksia, onko ongelma todellinen vai vain kuviteltu? Entä onko jollakin kokemuksia järjestelmästä, jossa kivilattioihin ajetaan eri lämpöistä vettä kuin puulattioihin? Tämä onnistuu esim. Oumanin 203-mallilla, mutta entä jos käytössä on vanhempaa laitekantaa? Joku ehdotti joskus alisunttausta, jossa kivilattioiden menoveteen suntataan paluuvettä sekaan ja näin saadaan lämpötilaa tiputettua. Onko kukaan tehnyt tällaista? Lattialämmityksen käyttöönotto alkaisi olla käsillä, ja vielä olisi mahdollisuuksia tehdä jotakin. Ikävä kyllä lämmönsäätimeksi tuli aikanaan valittua yksipiirinen malli.
Vesikiertolämmitys kivilattiassa
Lauri
111670
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
tuossa yksipiirisessäkin voi säätää kiertonopeudella ja/tai huonetermostaateilla, mutta rajoitetusti.
Kaksipiirinen olisi tietysti parempi, eli hieman lämpimämpi vesi puulattioille ja pesutiloihin kesäaikana voisi panna toisen piirin kiinni.
Eli miksi kivipintaisiin pitäisi ajaa viileämpää ?
kivi johtaa paremmin lämpöä, viileämpi riittää
varsinkin jos putket betonivalussa
Itse olen kuristellut virtauksia sopiviksi, mutta aika kova säätely niissä oli. Omat lattiapiirit on spiraaliin väännetty, eli meno ja paluuputki on aina vierekkäin. En ole huomannut lämpötilaerojen haittaavan mitään, eikä ne erot ole edes kovin suuria.
Omassa on kaksi piiriä kosteat tilat ja muut tilat. Muut tilat on kahdessa jakotukissa ja huoneissa on termostaatti ohjattuja piirejä.
Jos tekisin nyt uudelleen niin harkitsisin huonetilojen jakamista kahdelle säätimelle. Nykyisin sisälämpötila mitattaan oleskelutiloista ja jos lämmitetään takkaa, niin reunoilla olevat makuuhuoneet tahtoo mennä asteen pari liian kylmiksi.
Kuvaamasi takkaongelma ilmeisesti syntyy siitä, että kiertoveden lämpötilaa ohjataan ulkotermostaatin lisäksi sisätermostaatilla, jollainen itsellänikin olisi ollut saatavana lisävarusteena (tosin se selvisi vasta äsken kun laitteet avattiin kääreistään). Karvalakkimallissahan on vain ulkotermari ja sen lisäksi lattialämmityksellä omat termostaatit, jotka katkovat lattiakiertoa tarvittaessa, ja silloin kuvaamaasi tilannetta ei kai pitäisi päästä syntymään. Lattialämmityksen termostaatithan eivät vaikuta muiden huoneiden lämmitykseen (muuten kuin ehkä lisäämällä kiertoa muissa piireissä, jolloin lämpötila pyrkii nousemaan, kunnes niiden omat termarit taas puuttuvat peliin).
Oletko koskaan mittaillut meno- ja paluuvesien lämpötiloja kivilattioissa? Paljonko vesi on palatessaan jäähtynyt, kun virtaus on säädetty kivilattialle sopivaksi?
En ole mittaillut erikseen kivi ja parketti lattioita, systeemissä on vain tulo- ja menoveden lämpömittarit. Kädellä tunnustellen niiden lämpöeroa ei pysty tunnistamaan, paitsi autotallin piiristä, josta tulovesi on huomattavan kylmää muihin verrattuna.
Olen viritellyt virtauksia ja termateita, mutta kun oleskelutilat on kivilattialla ja makuhuoneet parkettia, niin väkisin tahtoo käydä niin että takka laskee liikaa veden lämpöä. Täytyy varmaan laittaa lisää toimilaitteita, jotka sulkee kivilattioiden piirit, jolloin vesi pysyy kuumempana ja lämpöä riittää myös makuuhuoneisiin.
Eli sinulla myös sisäanturi säätää kiertoveden lämpötilaa? Itselläni on sisäanturin lisääminen parhaillaan mietinnässä. Sillä voisi saada lisää tarkkuutta lämpötilan säätöön, mutta toisaalta se voisi aiheuttaa myös turhaa pumppaamista, jos sisälämpötila ei ole aivan kohdallaan ja sen mukaan kiertoveden lämpötilaa välillä nostetaan, välillä tiputetaan. Silloin siitä voisi ainakin olla apua, kun aurinko tai takka lämmittää huoneita ja termostaatti toisensa perään napsauttaa piirin kiinni. Lopuissa tiloissa, niissä jossa termaria ei ole, lämpötila voisi muuten nousta turhaan. Sijoituspaikka pitäisi ainakin miettiä, ehkä ei ainakaan takan lähelle! Toisaalta, pärjäisi sitä varmaan ilmankin, mistähän tuonkin nyt sitten tietäisi!
Olisit laittanut lattia-anturit kivilattioihin. Sisälämpötilan anturi pois automatiikasta. Kivilattia tilat käsikäytöllä, muuten tuntuu kylmältä. Kivilattian pintalämpötila pitäisi olla noin 27 että se tuntuisi jalkapohjassa lämpimältä. Myös kesällä. Lattialämmityksessä ei voida hakea tarkkuutta varsinkaan betonilattioissa koska lämpötilanmuutokset kestää niin kauan. Termostaatit eivät ole vesikietoissa järjestelmässä välttämättömiä koska järjestelmä on itsesäätyvä. Kun huonelämpötila saavutaa lattianpintalämpötilan lämmönluovutus lakkaa.
Eli kesällä kuuma mikäli haluaa että kivilattiat tuntuvat lämpöisiltä.
Jos kivilattian pinnan pitää 27 asteessa, sisälämpötila taitaa kyllä nousta aika hulppeisiin lukemiin. Ehkä voisi kuitenkin olla parempi pitää lattia hieman viileämpänä. Pesutilat ovat tietysti asia erikseen, niissä liikutaan paljon paljain jaloin.
Ei itsesäätyvyyteenkään voi liikaa luottaa. Kun sisälämpötila nousee, lämmön siirtyminen lattiasta sisäilmaan pienenee, kyllä. Lattian pinnan lämpötila on kuitenkin alempi kuin kiertoveden. Ero on sitä suurempi, mitä paremmin lattian pinta eristää. Kun lämmön siirtyminen lattiasta huoneilmaan vähenee, siitä seuraa lattian lämpötilan nouseminen. Tätä voi termareilla ainakin hieman vähentää, eli eivät ne aivan turhia ole.
Kiitos vastauksestasi, siitä rohkaistuneena taidan jättää alisunttaukset tekemättä. Siihen olisi putkimiehen mukaan tarvittu linjasäätöventtiili, 300-400 mk, ja lisäksi tietenkin pienempää nippeliä ja työtä. Ja säätäminen olisikin sitten vielä aivan oma lukunsa! Ei taida olla hintansa väärti, varsinkaan jos ongelma ei tosiasiassa ole suuren suuri.
Alisunttaus on ehkä liioiteluta, mutta kannattaa kyllä harkita sitä että laitat kivilattiat eri jakotukkiin kuin parketit. Näin voit helposti säätää virtauksia em. lattioiden välillä. Riippuu tietysti huoneiden sijoittelusta ja niissä käytetyistä lattiapinnoista yms.