Olemme poltelleet viime aikoina kattilassa runsaasti puuklapuja. Kattilan palopesän pintaan on ruvennut kertymään mustaa "pikimäistä" kalvoa.
Olen joskus lueskeskellut, että kuusi polttopuuna saattaa noeta ja päästää pihkan palamisen myötä palojätöksiä palotilaan.
Pitääkö kutinsa ja tulisiko kuusta mieluimmin sekoitella muiden esim. lehtipuiden kanssa sekaisin ?
Olen joskus lueskeskellut, että kuusi polttopuuna saattaa noeta ja päästää pihkan palamisen myötä palojätöksiä palotilaan.
Pitääkö kutinsa ja tulisiko kuusta mieluimmin sekoitella muiden esim. lehtipuiden kanssa sekaisin ?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Iselläni ei ole kattilaa, mutta kuusta olen polttanut paljonkin esim. saunan kiukaan alla. Yksin poltettuna kuusen palaminen on heikkoa ja kokemukseni mukaan myös lämpöarvo heikko. Mutta jo parin koivuklapin heittäminen muutoin kuusella täytettyyn tulipesään antaa kuusipuulle "kyytiä" ja lämpöarvokin paranee. Itse kuusen nokeamisesta tai pikeämisestä en tiedä, mutta koivu yksinään poltettuna kyllä nokeaa. Joten itse lämmitän mielellään sekapuulla ja koivupuu on kokemukseni mukaan lämpöarvoltaan paras.
Olen poltellut pelkkää kuusta pian neljä vuotta. Missään ei ole pinttynyttä nokea. Tulipesä on puhtaalla tulitiilellä. Nuohoaja ei saanut ensimmäisen kahden vuoden päästä piipustakaan irti kuin puoli ämpärillistä karstaa. Siinä oli kaksi hormia, takka ja saunan kiuas. Poltteletko vuolukivikaminaa kenties tai avotakkaa?
Koeta polttaa kuumasti. Tulipinnat puhdistuvat, kun on oikea kuumuus. Siis riittävä kuumuus. Kituvalkea nokeaa kaiken. Ja märät puut.
Kyllä kaikki puut nokeaa jos palo ei ole tehokasta. Itse lämmittelen puilla huhtikuusta marraskuuhun. Olen polttanut koivua, kuusta, lehtikuusta ja rak.jätepuuta. Lopputulos on sama kaikilla, nokeaa ja pikeää jos puu on vähänkään kosteaa tai sitä polttaa "kituvalkeana".
Koivulla on kuuseen verrattuna vähän parempi lämpöarvo, mutta ero ei ole suuri.
Kuusi on ehkä hieman aliarvioitu polttopuuna, eikä se yksistään kyllä kovin hyvä olekkaan keveyden takia. Paras hyöty kuusesta saadaan sekoittamalla se muihin puulajeihin. Silloin kuusi tehostaa "hyötysuhdetta" palamalla pitkällä liekillä polttaen tehokkaammin savukaasut.
Pikeämistä tulee, kun puut ei pala kunnolla. Parhaan hyötysuhteen saa kun ilmaa riittää -- puu palaa kaasumaisena, jos ei ole riittävän kuuma niin kaikki ei pala. 1100C on muistaakseni melko optimi eli lämpömittari...
Kuusessa, männyssä ja koivussa on _painoa_ kohti melkein sama lämpöarvo. Männyssä vajaan prosentin parempi kuin koivussa eli sisälle on kannettava yhtä paljon kiloja puulajista riippumatta. No, hopeapajusta en sitten mene sanomaan mitään.
http://www.halkoliiteri.com/kainuu/?navi=0,42,43&lc=
Taulukosta näkyy, jotta kuusi ja koivu ovat aika tarkasti saman arvoiset kiloa kohti. Tilavuudella operoitaessa on kuusella 20% pienempi lämpöarvo kuin koivulla. Mitä tarkoittaa käytännössä? Kuusipesälliseen on heitettävä vielä muutama klapi perään, kun alkaa hiillostumaan.
Kuulin tuossa eräältä höyrylaivaharrastajalta,että koivu ja leppä ovat parhaat puut, mäntykin on melko hyvää, mutta kuusta ei kannata pesään heittää.