Tässä minun elämäni.
Aloitin olemaan mieheni kanssa yhdessä 1.9.2002, olin silloin 17 v.
Kihloihin menimme 24.9.2002 ja olimme jo vähän aikaa suunnitelleet lasta. Isänpäivänä 2002 tein plussan. Olimme onnemme kukkuloilla. 30.05.2003 Menimme naimissin ja 20.07.2003 Syntyi tyttäremme, jolloin olin 18v.. Toista lasta alamme tämän pillerilistan jälkeen yrittämään.
Asumme omistusasunnossa, kaksio tällä hetkellä, isompaa olemme ostamassa kun toinen lapsi ilmoittaa tulostaan.
Nopeata toimintaa, mutta hetkeäkään en ole katunut, jos en olisi mieheni kanssa alkanut olemaan yhdessä, en tiedä missä olisin :)
Rakastan miestäni ja lastani ylikaiken, ja onnellisempi en voisi olla.
Meillä on myös omat sivut...
http://www.vauvat.net
ja siellä on paljon nuoria ja vanhempia äitejä ja isiä :)
ps. muut nuoret äidit saavat mailailla :)
Aloitin olemaan mieheni kanssa yhdessä 1.9.2002, olin silloin 17 v.
Kihloihin menimme 24.9.2002 ja olimme jo vähän aikaa suunnitelleet lasta. Isänpäivänä 2002 tein plussan. Olimme onnemme kukkuloilla. 30.05.2003 Menimme naimissin ja 20.07.2003 Syntyi tyttäremme, jolloin olin 18v.. Toista lasta alamme tämän pillerilistan jälkeen yrittämään.
Asumme omistusasunnossa, kaksio tällä hetkellä, isompaa olemme ostamassa kun toinen lapsi ilmoittaa tulostaan.
Nopeata toimintaa, mutta hetkeäkään en ole katunut, jos en olisi mieheni kanssa alkanut olemaan yhdessä, en tiedä missä olisin :)
Rakastan miestäni ja lastani ylikaiken, ja onnellisempi en voisi olla.
Meillä on myös omat sivut...
http://www.vauvat.net
ja siellä on paljon nuoria ja vanhempia äitejä ja isiä :)
ps. muut nuoret äidit saavat mailailla :)
Vastaukset 35
Vanhimmat
vuonna 2002 sä et ole kyllä ollut 17. mä nimittäin olin, ja olen 86. eli et ole mienkään voinut olla. sori vaan.
syntynyt loppuvuodesta 1984,niin v. 2002 on täyttänyt 18,ja tietty alkuvuoden ollut vielä 17v.Vaikkei tää nyt olennaista viestissä varmaan ollut,vaan alkuperäisen tarina.
joo, eli olen syntynyt marraskuun lopussa :) eli olin 17 vielä silloin :)
olet tainnut nyt erehtyä vuodesta tms. et ole voinut täyttää 17 samana vuonna kun minä täytin 18, kun olet minua 2 vuotta nuorempi *miettii*...
Siis onko tää vitsi?!!
Voihan lapsen hankkia 17-vuotiaana.Ja onhan tämä teiniäidit-palsta.
Voisitko ystävällisesti kertoa mitä vitsiä kirjoituksessni oli???
Oli näköjään erehdys kirjoittaa tänne :(
Anteeksi! Näillä palstoilla vaan on niin paljon keksittyjä juttuja, että ehdin jo epäillä tämänkin olevan sellainen. Syy oli se, että tuntui uskomattomalta, että joku kihlautuu noin nopeasti ja hankkii lapsenkin ennen kuin on edes paremmin tutustunut toiseen. Itse kun en menisi kihloihin - enkä varsinkaan tekisi lasta - ennen kuin olen muutaman vuoden seurustellut ja asunut yhdessä.
Mutta jokainen tekee tietysti niin kuin itse parhaakseen katsoo. Onnea teille ja anteeksi vielä kerran!
Heh, kiitoksia, ja ei mitään ongelmaa :)
Olen huomannut kanssa että täällä on,,hmm... omituiselta kuulostavia juttuja, ja pitkään mietin kirjoitanko omasta elämästäni noin tarkkaan, kun tiesin jo millaista palautetta saan :)
Mutta ihan hyväähän on tullut :)
Eikä tartte anteeks pyydellä :)
No eihän siinä mitään outoa olekaan, että hankkii lapsen 17-vuotiaana (vaikkei välttämättä kaikkien kohdalla olekaan järkevä ratkaisu). Outoa sen sijaan on se, että hankkii lapsen miehen kanssa, jonka kanssa on seurustellut vain pari kuukautta... Pari vuotta (ja mieluiten enemmän) olisi parempi aika, varsinkin nuorena. Muutenkin kannattaisi keskittyä parisuhteeseen ennen kuin hankkii siihen kolmatta.
No, tietysti se on jokaisen oma ratkaisu, milloin lapset tekee. Itse vaan en hätiköisi noin paljon.
Kolmen viikon seurustelun jälkeen kihloihin? Opitko siinä ajassa tuntemaan hänet? Itse 3 vuotta seurustellut, enkä vieläkään valmis kihloihin... =) Ja koko ajan tulee vieläkin uusia asioita ihmisestä esille. Ei muuta kuin onnea sulle, toivotaan että viihdytte kauan toistenne kanssa!
Tää on kauhee palsta, kaikki vaan tappelee tästä teiniäiti asiasta.
no joo, sitä vaan piti sanoa että tiedän sellaisen neljäkymmentä vuotiaiden pariskunnan ja he päättivät yrittää lasta parin kuukauden seurustelun jälkeen, muuttivat yhteen jne. Mikä ihme siinä on että nuoria avostellaan jos he tekevvät tälläisen ratkaisun mutta "aikuisia" ei, mikä ihme määrittää sopivan iän tehdä hölmöjä tai sitten muita ratkaisuja. Jos pariskunta päättää tehdä lapsen lyhyen seurustelun jälkeen, niin siinähän tekevät. Omansa olkoon asia.
oma tätini hankki lapsen 35-vuotiaana,tavattuaan puolisonsa tasan kuusi kertaa ennen naimisiin menoa...no,kun lapsi syntyi,tuli ero.Kaikille ei kuitenkaan käy näin.
Alkuperäiselle:tällä ei ollut tarkoitus loukata sinua,koko ajanhan sitä tutustuu enemmän ja enemmän toiseen,ajan kanssa.Onnea ja tsemppiä perheellesi!
En mä sitä kiellä, etteikö vanhemmat ihmiset virheitä tee, aivan varmasti tekivät. Ikävä kyllä en satu tuntemaan tätä pariskuntaa, jotta voisin sitä arvostella!! ;) mut mä tarkotin omalta kohalta sitä, että ikimaailmassa en voisi noin lyhyen tuttavuuden jälk. muuttaa yksiin ja alkaa lapsien tekoon. Ja toi on mun mielestä aikuisten omaa typeryyttä tollanen, niitten jos joskin, pitäisi jo tietää asioista... mutta kuten sanoin, toivottavasti tämä nuori perhe pysyy kasassa.
Joo, eli olimme tunteneet puoli vuotta ennen kuin aloimme olemaan yhdessä. Kavereina pyörimme 4kk yötä päivää ennen kuin aloimme olemaan yhdessä.
Tulee niitä uusia asioita ihmisestä esille koko ajan, mutta ei ne mua haittaa....kuten jo sanoin, Rakastan miestäni :)
Ei sitä tiedä mitä elämämme vastaan tuo, mutta toivon ja rukoilen että eläisimme onnellisena yhdessä :)
aattelinkin, että oot varmaan tiennyt jo jotain siitä kaveristas, mä en taas omaani tuntenut ollenkaan, enkä siis noin lyhyellä ajalla olisi uskaltanut mitään sellasta! Tsemppiä Teille!! Pitäkäähän huolta perheestänne! :)
jos saan kysyä, niin kuinka paljon se miehesi on sinua vanhempi? siis ihan vaan jos saa kysyä..
Eli mieheni täyttää tänä vuonna 26 :)
eli 6 vuotta on ikäeroa :)
Tulkaas käymään myös sivuillamme :)
http://www.vauvat.net
onnea vaan tosiaan voi vaan toivottaa, mitäs siinä sen kummempaa voi sanoa muiden valinnoille,oli ne sitten virhe ta ei.
...olin tuntenut mieheni vasta 4 kuukautta, kun muutimme yhteen. Nyt olemme asuneet yhdessä jo kolmisen vuotta. Jotkut ratkaisut vaan tuntuvat niin oikeilta, ja ovatkin niitä.
Ihan aiheesta seinään, mutta mun matikkapäällä toi tyttö joka tän keskustelun ihan alussa väitti olleensa 17-vuotias vuonna 2002 (oli siis syntynyt '86), ei ole ollut vuonna 2002 kuin 16-vuotias... Jäi vaan häiritsemään. Ihan jo senkin takia, kun otti niin hanakasti kantaa alkuperäisen viestin kirjoittajan ikään...
Mikä tän koko viestiketjun tarkotus oli?! Lukekaa ihmeessä uudestaan alusta loppuun, meitsi räkätti ku viimosta päivää :) Toinen kertoi elämästään ja muut alko riippuu vuosimalleissa sun muissa... Ollaan me aika pilkunviilaajia välillä!!
jos viestini on vaikuttanut haukulta. Se ei ollut tarkoitus, hämmästelen vaan noin nopeaa toimintaa. Kukin tavallaan, eikös juu? Sorry vielä kerran, jos jotenkin mollasin sua.
minulla kanssa vähän samanlailla... yhdessä alettiin oleen 29.3.03 jolloin olin 16 ja kihloihin mentiin 30.4.03 tästä 5kk päästä vaavi ilmotti tulostaan ja laskettu aika on 6.5... lapsi ihan toivottu ja kohta ollaan muuttamassa kaksioon vuokralle.
eli 3 viikon yhdessä olon jälkeen paukautitte kihloihin, noin kuukauden päästä siitä tulit raskaaksi ja puolen vuoden päästä naimisiin..?
missä tyttö-parka sun vanhempaski on ollu,pilvilinnoissa vissiin?
hattua voin todella nostaa jos ootte viä 50 vuoden päästä yhes mutta kun nykyään 50%
avioliitoista päättyy eroon niin tuollasella perustalla ei kovin pitkälle juoksennella..
vaikka kuinka olisit nyt vielä onnesi
kukkuloilla ja olisit niiiin rakastunut..kyllä alas tullaan, ja ryminällä..
minkä ihmeen takia et voinu oottaa ees paria vuotta ja kattoo mitä tulee ku toimia niinku tyypillinen teini..
"ollaan tunnettu 2 viikkoo ja mentiin eilen kihloihin ja mä oon toisella kuukaudella
raskaana" voi juma mikä EPÄYHTÄLÖ..
järkeä peliin ihmiset..
ja vielä pieni lapsi..
voi elämä........
Kaikki ei katsos aina mene sen vanhan kaavan mukaan!!!
Minä uskon että olemme onnellisia vielä 50 vuoden kuluttua yhdessä.
Katos, joku voi rakastua nopeammin, joku voi olla valmis perheen perustamiseen nopeammin. Eikä se aina tarkoita eroa.
Mikä ihme kaikilla on nykyään; "kun tilastot kertoo sen, niin se on laki, kyl teki viel erootte..."
Onneks maa päällään kantaa näitä järkeviä, ja POSITIIVISESTI elämään suhtauvia ihmisiä, kuten sinä, Riina.
Eihän siinä OIKEASTI ole mitään järkeä mennä suin päin perustamaan perhettä. Itse olen sen tehnyt hitusen sinua nuorempana ja selväähän se on, kuinka siinä kävi. Keskimäärin teiniäitien parisuhteet päättyvät siinä vaiheessa, kun lapsi on alle 2-vuotias.
Sinulla toki on se etu, että miehesi on aika paljon vanhempi ja näin ollen kypsä paimentamaan myös sinua lapsen ohella, mutta silti... Todennäköisintä on, että tuossa hieman päälle 20 ikävuoden jälkeen katsot melko kriittisesti taaksepäin ja huomaat omat virheesi. Niin meille kaikille käy. Se on kasvamista ja kypsymistä aikuisuuteen, se.
Itse odottelen kolmenkympin rajapyykkiä kauhulla... Saapa nähdä mitä sitä sitten itse ajattelee nykyisistä päätöksistään. ;)
no voi katsos kuule aivan itse, että sen
"vanhan kaavan" mukaan avioeroja ei
tullut sitä 50%..?!
luuletko tosiaan että 18-vuoden iässä, kun on vasta päässyt murrosiän yli niin voit sanoa että tunteesi kestää seuraavat 50 vuotta puolenvuoden "koe-ajan" jälkeen..
onnellinen voit olla nyt,mutta entä sitten kun lapselle tulee uhmaiät ja pitäisi siinä 20v äidin hermot kestää ja osoittaa KYPSYYTTÄ..
siinä iässä?!
ja kun ensi vuosien huumat hälvenee..taitaapi käydä niin kuin nimim.kokenut kertoi..
taisi osua herkkään paikkaan tälle teini äidille kun piti ruveta mun elämän asennetta ruotimaan..?
toisin kuin sinä, minä opiskelen, matkailen ja elän vapaasti..seurustelen myös vakavasti eikä ole kyllä tarkoitus vangita itteäni mihinkään teiniäiti-vankilaan..
järki käteen edelleenkin..
Oletkos miettinyt, Riina, että jos katkaiset nyt v aikka pienen pienen puun, olet voinut tulevaisuudesta tuhota kokonaisen metsän?!
Miksi aina pitää miettiä, mitä tapahtuu 50 vuoden päästä?!
enpä oo miettiny..
ja pointtis oli?!
varmaan se että saadaa sen 50 vuoden päästä vähä viä lisää sosiaalipummeja niistä lapsista,
jotka on kasvattanut se sama teiniäitä, jonka mielenterveys kärsi 2½ vuoden "avio-onnen" jälkeen, kun tuli jätetyksi..?!
eikös?
oikeesti..älä tuu esittelemään mielipiteitä jos sulla ei oo ton puu-teorias lisäksi mitään muuta sanottavaa..
Riina voi olla ilkee..
Mikä sinulla riina on?
Tässäkin aiheessa nuori äiti kertoi elämästään, miksi suhtaudut siihen noin ilkeästi?
Miten voit sanoa että kaikki nuorena aloitetut parisuhteet kaatuvat?
Äitini meni 19 vuotiaana naimisiin, on nyt 53, ja ovat edelleen isäni kanssa onnellisia!
Onko sinut jätetty juuri?
Vai mikä sinulla on tätä nuorta äitiä vastaan?
itseasias oon ollu onnellises parisuhtees nyt pian vuoden..ja enhän missään vaiheessa väittänyt että kaikki teiniavioliitot päättyy
eroon..vai väitinkö? eikä viestit oo henk.koht.
aivan vaan ilmasen mielipiteeni &
vähä perusteluja..
onnea vanhemmilles..hieno homma..
mut toisaalta äippäs oli 19..ei 16..
eli ees täysikänen..
muutama kaveri siinä 15-16w tullu äidix ja oon sivusta saanu seurata sitä "perheonnea"..
ei rahaa,kokemusta,elämän viisautta,eikä välttämättä koulutusta mihinkään..
en väitä että itselläni näitä kaikkia ominaisuuksia olis mutta enpä oo äidiksi rupeamassakaan..
ja enhän mäkään aina ilkee oo..
(ainakaan aiva kaikille)..oon vaan realistinen..
jos ärsyttää ei tod. oo pakko
olla samaa mieltä..?
Olihan tämäkin nuori äiti 18 kun naimisiin meni, eli täysi-ikäinen.
käsittääkseni ei...
Tänne tullu vieläkin näin paljon postia :)
Eli riina, minä olin 18 kuin menimme naimisiin.
Olin 17, kun menimme kihloihin, mutta 18, kun menimme naimisiin.
T. Ap
ihme..