Ihmetyttää joidenkin yliopiston käyneiden vähäksyvä asenne AMK:ta kohtaan. Ammattikorkeakoulu on mielestäni vaativampi kuin korkeakoulu, suoritetaanhan siellä sama oppiainemäärä (160 ov) 4 vuodessa, kun yliopistossa siihen saa huoletta tuhlata 6 vuotta. Näin ainakin tekniikan alalla. Matematiikkakin korkeakoulussa on samaa puuroa vähän eri lautasessa.
AMK yliopistoa...
vaativampi
395140
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
et usko tuohon itsekään.
Näin on. Olet nyt saanut mielipiteesi ilmaistua, pysy tyytyväisenä 'läpimurrostasi' ja toisella kanavalla. Khitosh!
jonkun trendin näköjään synnytti tuo työmies ja turhat di:t...
Piti ottaa osaa keskusteluun, kun itse luen yliopistossa matematiikkaa ja kaveri on AMK:ssa koneella. Taustoista sen verran että itse olen ylioppilas (todistus jota en pidä missään arvossa), ja kaverini taas meni yläasteen jälkeen ammattikouluun, josta valmistui kokiksi!! ja näillä tiedoilla AMK:hon!?!? ja tietääkseni on ainakin kursseista läpi päässyt, jote ne ketkä väittävät esim. matikan olevan samaa AMK:ssa ja korkeakouluissa ei voi olla kovinkaan hyvin perehtynyt asiaan. mutta kuka näillä palstoilla nyt olisi?
Ja eihän sitä koulun tasoa voi opintoviikoista ihan laskea, onko sama asia esim. 20 ov:ta ammattikoulussa, lukiossa, AMK:ssa???
Olipas tyhmä vastaus sulta...
Kokinko ei pitäisi päästä amk:n (tai yliopiston) kursseista läpi, tai edes sisään??? Matikassa vertaat ilmeisesti(kirjoituksestasi päätellen) omia matikan pääaineopintoja kaverisi opintoihin, jossa tavoitteet on aivan muussa kuin matematiikassa!
Ainakin osassa amk:sta ammattikoulusta tulleet opiskelijat opiskelevat tuon lukion tason (tai vähän ylikin) fysiikassa ja matikassa ensimmäisen vuoden aikana. Lukiosta tulleet käyttävät sen ajan erilaisiin labroihin.
Omat kokemukseni(!) ovat vain tekniikan puolelta ja kyllä, teknillisen yliopiston matematiikka on yllätys yllätys vaativampaa kuin amk:n.
Amk:ssa ei painuta niin syvälle matikan saloihin, ts. kaavojen oikeaksi todistamisia ja vastaavaa ei juurikaan ole. Sen sijaan niitä tavallisia(insinöörin työelämässä) statiikan ja dynamiikan laskuja amk-inssi laskee koulussaan todennäköisesti enemmän kuin DI (riippuu tietenkin mitä lukee).
Yliopistossa opitaan erittäin paljon ja harjoitellaan vähän. Amk:ssa opitaan paljon ja harjoitellaan paljon.
Kokemuksen kimakalla rintaäänellä totean, että peruskoulukin oli vaativampi mitä amk:n ensimmäinen vuosi.
minäkin yliopisto-opintojen venymistä. Itse suoritin amk:ssa 180 ov 4v2kk:ssa. Miten voi olla, että ihmiset saavat tuhrattua 160 ov opintoihin n vuotta aikaa?!?
Mistä ihmeestä ihmisille on tullut käsitys kaikkien opintoviikkojen yhteismitallisuudesta? Hyvä, että opintoviikot ovat yhteismitallisia saman opintosuunnan sisällä tai edes saman oppiaineen eri kursseissa. Saman oppilaitoksen eri opintosuuntien opintoviikkojen vastaavuus on mainio, jos se tarkoittaa niiden välistä positiivista korrelaatiota.
Eri oppilaitosten ja etenkin eritasoisten oppilaitosten opintoviikot eivät varmasti ole yhteismitallisia. Joten lopettakaa jo tuo turha opintoviikkojen vatvominen.
Sittenhän sä oot huippuälykkö! Yliopistosta selviäisit ihan varmana ainaskin vuodessa, siinähän on vähemmän opintoviikkojakin!
Pääsykokeissa näkyy vaativuus, Stadiaan pääsykoe oli kuin peruskoulun valtakunnallinen, ja TKK:n jopa kaksi kertaa vaikeampi kuin YO kirjoitukset.
Kuinka te aina lankeatte näihin provoihin? Jos minä nyt totean tässä että kirjoitanpa provon ja sanon että amk on vaativampi kuin yliopisto ja että insinöörin teoria tiedot ovat kaksinkertaiset verrattuna maistereihin, niin kai te senkin otatte tosissanne?
Meilläkin käytettiin samoja oppikirjoja korkeakoulun kanssa (sahköpuoli/AMK). Myös esim.teoreettisen sähkötekniikan tentit olivat samantasoisia korkeakoulun kanssa, mitä korkeakoulussa opiskelevan kaverin tenttilappusia katselin. Ehkä parissa ensimmäisessä tehtävässä oli vähän eroja, mutta muuten samantasoisia. Samaten labratehtävät ovat samatasoisia. Itse jouduin jopa opastamaan kaveriani, kun hän ei ollut virtamittauksista niin perillä, kas kun lukiossa ei opeteta sähköpuolen perusmittauksia, mitä taas ammattikoulussa opitaan. No onneksi mittareissa on 'pöljänpojansuojat' jotta henkikulta säästyy.
Samat kirjat =/= sama tenttialue
Samantasoiset tenttikysymykset =/= Sama vaatimustaso/arvostelukriteerit
Eli vaikka ne tenttiin valitut kysymykset oliskin myös AMK:n vastaavan kurssin koealueeseen kuuluvia, niin ei se tarkoita etteikö kysymyksiä olis voinut tulla myös sinne kuulumattomista asioista. Ja samaan kysymykseen ei varmasti sovelleta vertailukelpoisia arvostelukriteereitä.
Yliopisto-opiskelija kun näkee kysymykseen "miten lamppu palaa", niin hän alkaa selittämään kaavojen avulla teorian, amis taas vastaa että kun sininen johto liitetään miinus napaan punainen pussaan, niin se niinku vittu alkaa palaa...
Ei taida olla lampussa tai - napaa. AMISHÖNÖ!!
Jos nyt ei viimeaikoina sähkötekniikan säännöt ole menneet uusiksi niin lampussa on /- napa. Tämähän opetettiin jo yläasteella.
Siis mitä häh, kerro lisää nörtti? Jos on vaihtovirta, niin silloinhan plussa hyppää miinukseen ja miinus plussaan, ja niinku vaihtuu silloin tällöin. Ja on ihan sama miten ne johdot laitaa siihen lamppuun. Poikkeuksena ledi, missä pitempi johto on miinus, mutta sehän on diodi, mutta tuskin te kirjatoukat edes ole koskaan nähneet sellaisen.
Ensinnäkin, jos puhutaan vaihtosähköstä niin ei puhuta ja -:sta vaan vaiheesta ja nollasta. Vaihe liitetään vaiheseen ja nolla nollaan, eikä ristiin, niinkun sinä olit kytkemässä. Eikä sähköllä ole taipumus hypätä minnekään, vaan se aina menee johdinta pitkin. Mukavaahan se vamasti olisi, jos sähkö vaan hyppisi ei tarvisi johtoja ollenkaan.
Sähkö voi "hypätä".
On nollan ja vaihteen välinen jännite.
Valovirta on virta, niinkuin nimikin sen sanoo ei mikään jännite.
haistakaa v*u nörtit. sähkö on sähkö eikä lampussa oo väliä miten päin plussa ja miinus menee prk.!!!
Kylläpä sillä on väliä miten päin vaihe ja nolla kytketään. Ja vaihtosähkössä ei ole plusaa ja miinusta, kuinka monta kertaa se pitää toistaa !!
"Kylläpä sillä on väliä miten päin vaihe ja nolla kytketään"
Siis lampussa? No kerro nyt ihmeessä, mitä väliä sillä on?
"Ja vaihtosähkössä ei ole plusaa ja miinusta"
Johtoja ei ehkä nimetä plussaksi ja miinukseksi, mutta kyllä siinä jänniitteessä 'plus' ja 'miinus' edelleen on. Jännite voi olla vaikkapa e(t) = |E|sin(ωt), joka aivan varmasti saa sekä negatiivisia että positiivisa arvoja.
No joo, mutta ei ammattilaiset puhu vaihtosähkön yhteydessä ja - :sta. Mutta turhaahan täällä on teille amatööreille puhua sähköstä, ette te kuitenkaan ymmärrä !
ps. Miten käy jos kytket esim.metallikuoriseen lamppuun vaiheen ja nollan väärinpäin ja on kyseessä nollattu järjestelmä, jossa on PEN-liitos ??
Terveisin,
yks AMK-Inssi vaan
"mutta ei ammattilaiset puhu vaihtosähkön yhteydessä ja - :sta"
Jaa. No nämä ammattilaiset eivät sitten varmaan edes tiedä, että hehkulamppu 'sammuu' 100 kertaa sekunnissa, kun jännite muuttuu -merkkisestä --merkkiseksi ja päin vastoin.
"Mutta turhaahan täällä on teille amatööreille puhua sähköstä, ette te kuitenkaan ymmärrä !"
Voi kuinka hieno asenne!
"ps. Miten käy jos kytket esim.metallikuoriseen lamppuun vaiheen ja nollan väärinpäin ja on kyseessä nollattu järjestelmä, jossa on PEN-liitos??"
Huonosti. Mutta kerro, mistä voin ostaa normaalin pistorasiaan kytkettävän lampun, jossa olisi PEN-johdin? Ei tule heti mieleen, mistä saisi lampun, joka olisi edes 'normaalisti' erillisellä johtimella maadoitettu (kun ei niissä ole mitään maadoitettavaa).
Vai pitäisikö minun tosiaan aina alkaa syynätä, että tuleeko lukulampun vaihejohdin varmasti pistorasian oikeanpuoleiseen reikään ja että imuri ei ala puhaltaa pölyjä ulos, jos tökkäänkin sen töpseliin väärin päin?
Alla minikurssi maadoitus ja moottoriasiasta, ota opiksesi:
Ei tule heti mieleen, mistä saisi lampun, joka olisi edes 'normaalisti' erillisellä johtimella maadoitettu (kun ei niissä ole mitään maadoitettavaa).
v.Niin, no eihän niissä ole muuta maadoitettavaa kuin metallinen kuori, tietenkin lampussa jossa metallikuori on. Muovikuoren omaavan lampun kuorta ei tietenkään voi maadoittaa ja se käy hyvin lukulampuksesi ja siinä ei ole silloin kuin L ja N ja niille on samantekevää kuinka ne kytkee.
METALLIKUOREN OMAAVASSA SÄHKÖLAITTEESSA ON NYKYSÄÄNNÖSTEN MUKAAN MYÖS MAADOITUSJOHDIN/LIITIN.
Vai pitäisikö minun tosiaan aina alkaa syynätä, että tuleeko lukulampun vaihejohdin varmasti pistorasian oikeanpuoleiseen reikään ja että imuri ei ala puhaltaa pölyjä ulos, jos tökkäänkin sen töpseliin väärin päin?
V.Osta muovikuoren omaava lukulamppu, niin olet turvassa.
Moottorin suuntahan käännettään vaiheiden paikkoja muuttamalla ja tämä on tietenkin 1-vaihemoottorissa (imuri) hieman vaikeaa kun ei ole kuin 1-vaihe käytössä.
"METALLIKUOREN OMAAVASSA SÄHKÖLAITTEESSA ON NYKYSÄÄNNÖSTEN MUKAAN MYÖS MAADOITUSJOHDIN/LIITIN."
No tule sanomaan se tuolle minun sänkyni päädyssä olevalle lukulampulle. Aivan varmasti siinä ei ole minkäänlaista maadoitusta, siinä on metallikuori, ja se on kohtuullisen uusi (max ~2 vuotta).
Vastaus on kaksoisuojaeristys. Eli valaisimesta löytyy merkintä, jossa on kaksi laatikkoa sisäkkäin.
Vastauksen antoi yliopistopelle teoreettisine tietoineen.
Nämä sängynlamput voivat olla asia erikseen ja todennäköisesti siinä käytetty sitten suojajännitettä 48V ja suojaerotusta (2 neliötä lampun kannessa)niinkuin joku teoreetikoksi itseään nimittävä jo kerkesi mainitakin. Sinuna kuitenkin vielä tarkistaisin, että eikö muka löydy suojamaadoituskohtaa.
Vastauksen antoi AMK-Inssi teoreettisine ja käytännöllisine tietoineen.
Tuttuni opiskelee tradenomiksi - ja saa neljä opintoviikkoa kertomalla luokkansa edessä tulevaisuuden suunnitelmistaan englanniksi 5 minuuttia. Todella vaativaa! Kyllähän sillä vauhdilla valmistuukin..
Tainnut tälle "tulevaisuuden johtajalle" mennä hieman liian hyvin perille tradenomiliiton, ym. propaganda.
Esimerkiksi valmis tradenomi saa tutkinnostaan keskimäärin hyväksiluettua noin neljäsosan. Siinä sinulle realismia. Yliopiston ja AMK:n opintoviikot eivät ole yhteismitallisia. Tämä on kyllä kerrottu ja perusteltu täällä moneen kertaan, mutta aina löytyy joku puusilmä, joka kulkee laput silmillä.
On vaikea verrata, kumpi on vaativampi koska näissä kouluissa opiskellaan hyvinkin erilaisia aineita. Ensinnäkin, ammattikoulussa ollaan putkitutkinnossa, josta valmistutaan tietyn ammattinimekkeen haltijaksi. Yliopistossa opsikellaan tieteitä ja täten valmistutaan jonkin tieteen alan asiantuntijaksi. Tässä on mielestäni jo suuri ero vaatimuksissa. Toiseksi, yliopistossa opiskellaan asioita, joita AMK:ssa ei opeteta ja toisinpäin. Esim. terveydenhuoltoala, missä AMK opettaa hoitamaan ihmisiä, kun yliopisto opettaa tutkimaan ja diagnosoimaan ihmisiä ja näiden pohjalta antamaan hoito-ohjeita. Tässä on mielestäni vinha ero, toisin kuin opetusministeriö väittää.
Mistä tuo sama opintoviikkojen määrä tuli? Proviisorit opiskelvat pari sataa ovaria ja lääkärit saavat vääntää kokoon 240 ov:ta. Lisäksi monet yo:laiset tekevät tohtori-juttuja sun muita - siis tiedettä.
160 ov on opintoviikkojen määrä joka täytyy suorittaa AMK ja Yliopistossa johonkin tutkintoon. Esim. DI-koulutus on 160 ov:n mittainen ja Ins.Amk 160 ov. Luulenpa että nämä esimerkin tutkinnot ovat hyvin samankaltaisia ja vaativuusasteeltaan loppujenlopuksi samantasoisia. Terveydenhoitoalalla voi tilanne olla toinen, mutta tekniikan alalla juttu on näin. Pääsykoe ei vielä kerro mitään koulutuksen vaativuudesta.
Ei pidä paikkaansa. DI-tutkinto on 180ov, ei 160ov.
Olen tutustunut amk:jen kurssitarjontaan ja sieltä valmistuneiden tasoon yleisesti ottaen ja täytyy sanoa että eroa kyllä löytyy. Monilla amiskasta valmistuneilla on järkyttäviä tiedollisia ja näkemyksellisiä puutteita aivan perusasioista. Opintoviikkojen määrä ei kerro tutkintojen samankaltaisuudesta yhtään mitään.
Voidaan sanoa että ammattikorkeakoulussa käytetään paljon aikaa lähestulkoon itsestään selvien asioiden opiskelemiseen kun taas yliopistossa opiskelu on paitsi teoreettista, myös laaja-alaista. Myös vaatimustaso on paljon korkeammalla. Yliopistokoulutuksen tarjoamat hyvät teoreettiset tiedot antavat valmiudet oppia nopeasti niitä suorittavan tason asioita joita ammattikorkeakoulussa opetellaan kädestä pitäen tolkuttoman pitkiä aikoja.
Huh,huh, et kai oikeasti usko että ov = ov. Näin ei ole edes saman koulun tai koulutusohjelman sisällä saati sitten eri tason koulujen välillä. Onhan amistutkinnotkin ~120 ov ==> sekin pitäisi ilmeisesti rinnastaa kandiin, heh :). Ovarin sisällöllä ja vaatimustasollahan ei ole väliä, HALOOOOOO!
Ja by the way, DI- tutkinto on vähintään 180 ov.
Ei tuo sinun amis kandi vertailu käy päinsä alkuunkaan, onhan kyseessä keskitason tutkinto vs.korkea-asteen tutkinto. DI ja Ins. tutkinnot molemmat luokitellaan korkea-asteen tutkinnoksi, joten niitä voi verrata keskenään opintoviikkojen valossa.
Miksi ketjun otsikko on AMK vs. yliopisto, kun täällä verrataan vain tekniikan alaa näissä kouluissa. Itsehän sanoit, että niitä ei monilla muilla aloilla voisi verrata, mikä ajaa lopputulokseen, että kouluja tosiaan on vaikea verrata, vaikka yksi ala olisi samankaltainen!
DI = ylempi korkeakoulututkinto
Insinööri = Ammattikorkeakoulutukinto
Molemmat ovat korkeakoulututkintoja. (Se, jonka tekee mieli murista tätä vastaan, voi käydä tutkailemassa korkeakoululakia.) Insinööri ei ole "korkea-asteen tutkinto" - se on korkeakoulututkinto, mutta ei sellaisenaan vertailukelpoinen ylemmän korkeakoulututkinnon eli DI-tutkinnon kanssa. AMK-inssi saa TKK:lle tullessaan entisistä opinnoistaan hyvitystä korkeintaan noin 80 ov:a, ja syystä. 20 lisä-opintoviikkoa inssitutkinnon päälle ei riittäisi täydentämään eroa.