poltettu maa haisee pahalle

Poltettu maa haisee pahalle    


Suurimmassa oppositiopuolueessa kokoomuksessa kiehuu parhaillaan pahasti. Asemastaan kamppaileva puolueen puheenjohtaja Ville Itälä syyttää vastustajiaan poltetun maan taktiikasta, jossa ei välitetä siitä, mitä puolueelle samalla tapahtuu. Puheenjohtajan mielestä pyrkimykset hänen kaatamisekseen ovat järjestelmällistä toimintaa, jolla on tuhoisat vaikutukset kokoomuksessa.

Taitaa vain käydä niin, että Itälän vastahyökkäys - niin voimakassanainen kuin se onkin - ei saa kokoomuksen kenttää vakuuttuneeksi puhumattakaan politiikan kiemuroita ulkopuolelta tarkastelevista. Itälä tulee purkauksellaan paljastaneeksi sen, kuinka huolestunut hän on asemastaan ja kuinka paljon häntä keljuttaa se arvostelu, jota häneen suunnataan.

Toistaiseksi Itälälle ei ole ilmaantunut varteenotettavaa haastajaa ensi kesäkuun puoluekokoukseen, mutta aikaa on vielä. Itälä tietää, että puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajan paikan ruman kaatoyrityksen jälkeen säilyttänyt Ben Zyskowicz joukkoineen etsii hänen paikkansa täyttäjää ja sekös häntä kiusaa.

Ville Itälä yrittää tehdä asiasta linjakysymyksen, kun hän toteaa, ettei tule jättämään puoluetta jyrkälle siivelle. Totta kai Itälän vastustajat ajattelevat puolueen ulkoisesta kuvasta ja varmaan sen suunnastakin hieman toisella tavoin kuin puheenjohtaja itse, mutta paljon enemmän on kyse siitä, että Itälä ei ole onnistunut puheenjohtajana. Hänet halutaan sivuun.

Monia kokoomukselaisia tuskastutti, kun Itälä eduskuntavaalien alla mielisteli samaan aikaan sekä Paavo Lipposta (sd.) että Anneli Jäätteenmäkeä (kesk.), jotta kokoomus olisi päässyt hallitukseen. Itälä on yrittänyt kääntyä sosiaalisia asioita painottavasta pehmeän linjan puheenjohtajasta voimakkaammin kantaa ottavaksi johtajaksi, mutta muutos ei ole ollut vakuuttava.

Zyskowiczin leiriä on tietysti helppo syytellä jyrkän oikeistolaiseksi, mutta pikemminkin on kyse siitä, että Itälään tyytymättömät, joita on paljon, haluaisivat kokoomukselle ylipäätään selkeämmän linjan ja puolueelle voimakkaamman, vakuuttavamman puheenjohtajan.