Kuulin ystävältäni tänään aivan hirveän jutun. HÄn on tehnyt abortin. No ei siinä vielä oikeastaan niinkään mitään, mutta hän olis raskaana viidennellä kuulla.
Lapsella oli todettu jonkinlainen tosi paha vamma(en kehdannut sillä hetkellä kysyä tarkemmin) ja hän oli vaatinut abortin. Viidennellä kuukaudella! Hän oli saanut lapsen tappavaa ainetta(kuulemme, ilmeisesti) ja jotain joka käynnisti synnytyksen heti. Minusta t'm' on hirvittävää. Miten viiden kuukauden ikäinen sikiö voidaan abortoida?
Lapsella oli todettu jonkinlainen tosi paha vamma(en kehdannut sillä hetkellä kysyä tarkemmin) ja hän oli vaatinut abortin. Viidennellä kuukaudella! Hän oli saanut lapsen tappavaa ainetta(kuulemme, ilmeisesti) ja jotain joka käynnisti synnytyksen heti. Minusta t'm' on hirvittävää. Miten viiden kuukauden ikäinen sikiö voidaan abortoida?
Vastaukset 35
Vanhimmat
se on kauhee! Se voidaan tehdä jos raskaus todetaan vaaralliseksi lapselle tai äidille ja jos lapsessa todetaan joku paha vamma.
Se luultavasti tehdään lääkkeellä ja sitten sen lapsen joutuu synnyttämään kuolleena ulos.
Kommentoikaa jos olen väärässä!
Mutta viiden kuukausi, ajattele miten iso lapsi on jo sillon!?!? En tiedä tunteeko lapsi 12 viikkoisena, mutta 5 kk iässä aivan varmasti!
Miksi vammainen lapsi abortoidaan? miksi hänellä ei ole oikeutta elämään jos meillä on?
Totta puhut. En tiedä miksi vammaiset lapset abortoidaan, suurin syy varmaan on että äiti pelkää ettei pärjää vammaisen lapsen kanssa.
Tai silloinkin voidaan abortoida lapsi kun sillä on joku hengenvaarallinen vika esim. viallinen sydän jne. Laki sen kuitenkin sallii jos lapsessa on joku paha vika. Abortoiminen noin myöhäisessä vaiheessa on kauheaa, mutta en usko että lapsi tuntee mitään koska sille annetaan jotain lääkettä mikä tappaa sen ensin. Tai en mä tiedä mitä se pieni tuntee...
toi sun mainitsema viellinen sydän tuskin koskaan tulee olemaan abortoimisen syy!
koska ne viat pystytään nykyään korjaamaan!
Kysymys 1: haluaisitko itse vammaisen lapsen joka tarvitsee koko ajan huomitota ja hoitamista?
Kysymys 2: jos olisit itse raskaana ja saisit tietää että lapsesi on pahasti vammainen niin tekisitkö abortin?
Vastaus: MÄ EN PUHUNUT ITSESTÄNI. EN TODELLAKAAN VIELÄ TIEDÄ MITÄ ITSE TEKISIN SELLASISESSA TILANTEESSA, LUULEMPA ETTÄ SEN TIETÄÄ VASTA SITTEN KUN SE SATTUU OMALLE KOHDALLE.
JOO NO NIIN VOI OLLA ETTÄ SYDÄN VIAN TAKIA EI TEHDÄ ABORTTIA MUTTA KYLLÄ OLEN SELLASIAKIN JUTTUJA KUULLUT.
KOITIN VAAN SELITTÄÄ KYSYJÄLLE ETTÄ MIKSI NIIN MYÖHÄISESSÄ VAIHEESSA RASKAUTTA VIELÄ TEHDÄÄN ABORTTEJA, MUTTA TAISI OLLA HUONO ESIMERKKI.
ANTEEKSI VAAN!!!!!
... 5- kuukautinen sikiö on noin 18-20 viikkoinen. Jos sikiöllä todetaan jokin vakava rakenteellinen tai hermostollinen häiriö, äiti saa ns. "geneettisin perustein" luvan aborttiin. Vakava vika tai häiriö voi olla esim. anenkefalia (aivojen kehitystä ei ole, aivot puutuuvat tai niiden kehitys on puutteellinen). Muitakin rakenteellisia tai hermostollisia vikoja on...
Kukaan äiti ei siinä vaiheessa lähde riemusta kiljuen aborttia tekemään: lapsihan on toivottu, odotettu ja rakastettu, vaan abortti on siinä vaiheessa hyvin raskas päätös ja nämä äidit ovat murtuneita.
Lasta EI tapeta millään lääkkeillä kohtuun. Synnytys käynnistetään lääkkeellisesti, kuten täysiaikainen, normaalikin synnytys jos sen luonnollinen käynnistyminen viivästyy. Synnytyksen jälkeenkään lasta EI tapeta sanan varsinaisessa merkityksessä.
Syntynyt sikiö laitetaan huolellisesti sille tarkoitettuun pieneen pahvilaatikkoon ns. "arkkuun". Niitä ei heitetä sairaalajätteisiin. Kaikki abortoidut (myös keskenmenot) sikiöt joko haudataan tai tuhkataan.
Mitä me terveet ihmiset olemme sanomaan, mikä on elämisen arvoista elämää? Lapsen täytyy olla todella vaikeasti vammainen, jos abortti tehdään vielä tuossa vaiheessa. Niin vammaisen lapsen todennäköisesti lyhyeksi jäävä elämä saattaa olla pelkkää tuskaa ja kärsimystä.
...kauheesti jos kirjoitin tänne vaikka en asiasta paljoo tiennytkään... Unohtakaa mun viesti jo!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Kerroin vain miten asiat oikeasti ovat. Täällä liikkuu paljon virheellisiä käsityksiä esim. juuri tuosta hautaamisesta.
Vaikka joskus olisi näköjään parempi pitää asiat omana tietonaan.......
virheellisiä käsityksiä liikkuu,mutta eihän aina voi tietää,joten oli hyvä,että valaisit asiaa.
Itse olen kokenut tuon lapsen synnyttämisen kuolleena,vaikean vamman takia (erittäin paha sydänvika,joka paljastui,kun lapsi syntyi ja tutkittiin ruumiinavauksessa).Tai lääkkeellisestihän synnytys käynnistettiin.Lapsi oli jo lakannut liikkumasta ja sydänääniä ei kuulunut.Raskausviikkoja oli takana 28 ja risat.Synnytin siis kuolleen lapsen.Lapsi haudattiin isovanhempieni viereen ihan oikeissa hautajaisissa,eikä siis heitetty jätteisiin.Pidän itseäni edelleen kolmen lapsen äitinä,vaikka yksi kuoli jo kohtuun.Jos olisin tietänyt,että lapsella olisi vaikea vamma,en olisi epäröinyt tehdä aborttiakaan,jos raskausviikkoja olisi ollut vähemmän.Tämä nyt osittain asian sivusta.
Ei voi olla totta! Onpa itsekästä ajatella noin!! Lapsi on aina lahja! Vammaisuus ei ole elämän este! Vammaisten lasten vanhempia autetaan kyllä!! Abortti on väärin! Ehkä raiskauksesta syntynyt raskaus voidaan keskeyttää, mutta sekin jo aikaisin!! 5 kk ikäinen sikiö!! Se ei ole edes mikään sikiö enää, vaan pieni lapsi! Oletko miettinyt mikä olisi tilanne, jos sinun äitisi oli aikoinaan päättänyt toisin... Annetaan kaikille mahdollisuus elää! Toista ihmistä ei ole tarkoitettu päättämään toisen ihmisen hengestä. Eihän suomessa saa antaa kuoleman rangaistustakaan, miksi siis tappaa pieni ja VIATON lapsi!!! Myös vammaiset lapset ovat ihania! Eivätkä kaikki sikiö vaiheessa todetut vammat olisi edes välttämättä vakavia!!!
ja tiedon puutetta; eiköhän kannattaisi puhua vain tapauksista, joista jotakin todella tietää, eikä heitellä lokaa joka suuntaan jonkun pikkutytön provokirjoituksen vuoksi? Abortti tehdään tuon ikäiselle sikiölle vain painavista syistä ja koska sitä ei ole tehty aiemmin, on lapsi taatusti ollut toivottu. Kyse on siitä, jos sikiö on niin vaikeasti epämuodostunut tai kehittymätön ( esi aivoja ei ole tvst.) ettei tällä olisi mitään elinmahdollisuuksia kuitenkaan, ja sekin mahdollisesti lyhyeksi jäävä olisi pelkkää kipua ja tuskaa, tiedostamattomuutta mistään muusta. Julmaa ja raakaa olisi lasta ja vanhempia kohtaan, sallia sellainen koettelemus, kun se tuossa vaiheessa vielä voidaan estää.
Lukiko viestissä että lapsi olisi ollut noin vakavasti vammainen? Jos lapsi olisi ollut toivottu, niinkuin sanot, niin ei olisi abortti tullut mieleen! Niin pahat viat näkyvät jo rakenneultrassa, mikä on paljon aikaisemmin kun 5kk odottamisen jälkeen! Onko SINULLA lapsia??? Eipä taida olla.. Tai jos on, niin olet stereotyypillinen äiti. Minä olen 20 vuotias 2 lapsen äiti. Vanhemmalla tyttärelläni on todettu lievä kehitysvammaisuus, ja se todettiin jo ENNEN hänen syntymäänsä. Enkä silti juossut häntä koipien välissä klinikalle! Eipä entis aikoihin voitu tietää tällaisia asioita, kun ei ultraa ja seulontoja ollut! Silloinkin syntyi vammaisia, kääpiöitä tai muita kehityshäiriöllisiä, ja silti ihmisrotu on edelleen! Ja jos sikiöllä ei ole 5kk mennessä aivoja, niin ei se olisi siihen asti kehittynyt, vaan olisi mitä luultavammin tullut keskenmeno. Ei todellakaan kannattaisi puhua jos ei tajua...
Sanot että lasta ei tapeta kohtuun, eikä kohdusta ulos tulon jälkeen??? Vaan millos sitten?? Laitetaan elävänä arkkuun, ja odotetaan että kuolee?? Menkääpä nyt kaikki etsimään tietoa abortista, ja selvittäkää mitä se todella on!
20 kymppinen ja jo kahden kersan äiti, joista toinen vielä vammainen!? Haloo, missä on vastuusi? Tämä yhteiskunta ja ylikansoittunut maailma ei kaipaa vammaisia kersoja syytäviä teiniäitejä,miljoonasta vetoa, että sinunkin kakarasi elättää sosiaalitoimisto....
... täällä nyt ole vammaisillekin lapsille tilaa... :)
Hatunnosto sinulle, "äiti"...
Olemme mieheni kanssa molemmat töissä. Kotona on hoitaja lapsilla. Yhdessä olemme olleet 5 vuotta, ja päivääkään emme ole joutuneet elämään sosiaaliavustuksilla. 8 tuntia töitä, ja kotona 2 lasta hoidettavana, se on rankkaa välillä, mutta päivääkään en vaihtaisi pois!! En kadu päätöksiäni! Toivottavasti et muuten julkisesti ilmoita noin rajusti syrjiväsi vammaisia. He ovat myös ihmisiä, niinkuin sinäkin. Ja vielä vastuusta, koska olen lapsia tehnyt, kannan heistä myös vastuun! Eli vastuuta löytyy varmasti enemmän kuin sinulta!
..tekisi aborttia, vaikka lapsi olisi vammainen syntyessään. Jokaiselle on annettava mahdollisuus elää. Elää edes sen pienen hetken, minkä hän voi seuranamme olla, jos ei jaksa elää pidempään. Mielestäni kehitysvamma ei ole oikeutus tehdä aborttia, tappaa pientä vauvaa, joka ei ole tehnyt mitään pahaa, murhata ihminen!
Miettikää asiaa ja kommentoikaa!
Siinähän synnytät vaikeasti vammautuneen lapsen ja annat sen kärsiä ihan vaan koska sinä niin haluat..
Itse haluan jotain muuta..
Ei tollaseen edes jaksaisi kommentoida muuten.
Jokaisella oikeus elää ihmisarvoista elämää haluttuna!
..mitään vaikeavammaisuudesta?? En tietenkään synnyttäisi lasta, jos se olisi todella vaikeasti vammainen. Mutta down-syndroomaa tms. sairastavan lapsen ottaisin ilomielin vastaan, jos lapsi on haluttu ja todellakin odotettu sen tulevan. Lapsi se on sairaskin lapsi!
Naapurini päätyi myös tekemään abortin 5,5 kuukauden kohdalla. Tuossa vaiheessa vasta saatiin selville, että lapsi oli niin pahasti fyysisesti kehitysvammainen (todella pahoja sisäelinvaurioita ja kehityshäiriöitä), että oli 90% todennäkäisyys, ettei lapsi eläisi edes synnytykseen saakka.
Jos lapsi olisi syntynyt elävänä, hän olisi ollut täysin kasvis ja kytkettynä koneisiin. Sisäelinvauriot olivat niin mittavia, että positiivisimmankin ennusteen mukaan lapsi olisi kuollut viimeistään vuoden ikäisenä, kun epämuodostuneet sisäelimet eivät olisi enää pystyneet vastaamaan kasvavan lapsen elinvaatimuksia, vaan elimet olisivat yksi toisensa jälkeen pettäneet, kunnes lapsi olisi menehtynyt.
Ei varmaan tarvitse mainita, että lapsi oli todellakin haluttu ja toivottu. Aborttiin kuitenkin päädyttiin, sillä lapsen elämän olisi ollut yhtä tuskaa ja kipua epämuodostuneiden sisäelimien takia.
Kuten sanottu, kaikki epämuodostumat ja kehityshäiriöt eivät välttämättä näy raskauden alkuvaiheessa. Tai sitten sikiölle ei ole tehty tutkimuksia, kaikki vanhemmat eivät niitä halua. Kunnes jossain muussa tutkimuksessa selviää jotain epäilyttävää, mitä aletaan tutkia tarkemmin ja sitten paljastuu jotain esim. näin mittavaa.
Ei todellakaan kannata tuomita toisia ennen kuin tietää KAIKKI asiaan liittyvät faktat. Ja niitä ei voi koskaan tietää kukaan muu kuin asianosaiset...
Kirjoitit: "En koskaan tekisi aborttia, vaikka lapsi olisi vammainen syntyessään. Jokaiselle on annettava mahdollisuus elää. Elää edes sen pienen hetken, minkä hän voi seuranamme olla, jos ei jaksa elää pidempään. Mielestäni kehitysvamma ei ole oikeutus tehdä aborttia".
Esinnäkin, jo otsikossasi lukee "En koskaan", joten minä ainakin ymmärsin sen todellakin tarkoittavan, että et koskaan (ikinä, milloinkaan, missään olosuhteissa) tekisi aborttia. Ei pidä kirjoittaa 'ei koskaan', jos ei sitä tarkoita. Ja tuossa edellisessä kirjoituksessasi sitten pyörrät sanasi: "En tietenkään synnyttäisi lasta...". Ensimmäisessä kirjoituksessasi sanot, ettet koskaan tekisi aborttia ja toisessa kirjoituksessasi, ettet ikinä synnyttäisi vaikeasti vammaista lasta. Nyt sinun kannattaisi Päättä mitä teet, sillä kumpaakin lausetta et pysty toteuttamaan samanaikaisesti...
Lisäksi puhuit oikeudesta elää "edes se pieni hetki". Vaikeasti vammaiset ovat monesti (ei välttämättä) lyhytikäisiä, mutta esim. mainitsemasi Down -henkilöt voivat aivan hyvin elää aivan yhtä pitkän elämän kuin ns. terveet ihmiset. Sekin osa kirjoituksestasi viittasi mielestäni selvästi vaikeasti vammaisiin.
minusta lapset on yhtä kauniita ja rakkaita vaikka he olisivat miten kauniita
Kyllä lapsi tuntee sen etkö sinä tuntisi
Mielipiteesi kyseisestä asiasta taitaa olla aika lailla vaistojesi varassa. Enpä usko, että suomessa abortoitaisi lasta 5-kuisena esimerkiksi vaikkapa lievän kehitysvamman takia. Kyllä se vauva on siinä vaiheessa todella vammautunut ja kykenemätön elämään, jos joudutaan abortoimaan noin vanhana... Eli eipä sinun tarvitse vaivata päätäsi tuollaisella asialla! Ja pakko sanoa, että järjellä ajateltuna se on täysin oikein toimia näin. Kuinka paljon hyötyä olisi sellaiselle lapselle elää, jolla ei ole esimerkiksi aivoja? Tai onko siitä vanhemmile tai yhteiskunnalle hyötyä? Toisaalta mielipiteitä on monenlaisia, mutta tahtoisin vaan kuulla täydentävän perustelun sille, että miksi tällaisen erittäin vakavasti vammautuneen vauvan pitäisi antaa elää? Ja todella surullista tämä on, ja tällaiset tapaukset kuuluvat normaalin elämän kiertokulkuun :/
Mielipiteesi kyseisestä asiasta taitaa olla aika lailla vaistojesi varassa. Enpä usko, että suomessa abortoitaisi lasta 5-kuisena esimerkiksi vaikkapa lievän kehitysvamman takia. Kyllä se vauva on siinä vaiheessa todella vammautunut ja kykenemätön elämään, jos joudutaan abortoimaan noin vanhana... Eli eipä sinun tarvitse vaivata päätäsi tuollaisella asialla! Ja pakko sanoa, että järjellä ajateltuna se on täysin oikein toimia näin. Kuinka paljon hyötyä olisi sellaiselle lapselle elää, jolla ei ole esimerkiksi aivoja? Tai onko siitä vanhemmile tai yhteiskunnalle hyötyä? Toisaalta mielipiteitä on monenlaisia, mutta tahtoisin vaan kuulla täydentävän perustelun sille, että miksi tällaisen erittäin vakavasti vammautuneen vauvan pitäisi antaa elää? Ja todella surullista tämä on, ja tällaiset tapaukset kuuluvat normaalin elämän kiertokulkuun :/
tuollaisessa tilanteessa ei luultavasti olekaan kyse siitä, onko vammaisella lapsella oikeus syntyä siinä missä meillä muilla, vaan kyse on niin sairaan ja vakavasti vammautuneen lapsen kärsimysten eliminoimisesta ja arvokkaasta, armeliaammasta tavasta kuolla,kuin jos hänen annettaisiin syntyä täysiaikaisena, jolloin luultavaksi lyhyeksi, ehkä lyhimmillään muutamaksi minuutiksi jäävä elämänsä jokainen hengenveto olisi pelkkää kipua ja tuskaa,mikä olisi huomattavan tuskallista myös vanhemmille,toki he tahtovat säästää lapsensa suurilta kärsimyksiltä,eikö? Raskaudenkeskeytys tuossa vaiheessa tehtäneen hienovaraisesti ja niin,että sikiö ei siitä varmasti kärsi,ei fyysisesti eikä henkisesti.
tappaminen olla hienovaraista?
lue edellinen teksit ajatuksella ja ajattele huolella lukemaasi.
asiaan suhtauduttava asiana ja tieto päätöksen teon pohjalla. tunteella suhtautuminen ei tässä tapauksessa paras mahdollinen.
yhtään mielipidettäsi.Tiedät hyvin vähän ko. asista kirjoittaessasi noin.
niimpä en kyllä ite haluais synnyttää vammaista lasta jos takaraivossa nakuttaa että lapseni elämä jää lyhyeksi....
Vielä pahempaa että synnyttäisi ja lapsi kuolisi heti synnytyksen jälkeen!
Mieluummin abortti kuin parin minuutin tuskainen elämä. On kait abortoiminen helpompi myös vanhemmille kuin saada kuollut lapsi syliin synnytyksen jälkeen.
minä synnytin lapsen jolla oli anenkefalia ja lääkärit sanoi minulle että lapsella ei ole kipuja NE ÄIDIT JOTKA PITÄVÄT LAPSENSA RAKASTAVAT HEITÄ OIKEALLA TAVALLA EN OLISI VOINUT RIISTÄÄ LAPSENI ELÄMÄÄ ABORTTI ON MURHA
Suomessa saa tehdä raskauden keskeytyksen vielä viikolla 23, mikä kuukausissa on kuudes. Tällön keskeytykseen tarvitaan sikiön vakava vamma.
Itse olen keskustellut mieheni kanssa mitä tehdään jos sikiöllä todetaan jokin vamma ja olemme tulleet tulokseen että vaikka vauva olisi toivottu, tekisimme abortin.
Ollaan nyt raskausviikolla 16 ja odotellaan vielä joitain viikkoja josko alkaisi liikkua. Olisi kamalaa joutua abortti tilanteeseen kun liikkeet tuntisi.
EHKÄ SUN PITÄIS OLLA SEN SUN KAVERIN TUKENA SEN SIJAAN ETTÄ ROIKKUISIT TÄÄLLÄ SITÄ ASIAA ITKEMÄSSÄ JA KAUHISTELEMASSA!!!!!!
Kommentoimatta ystäväsi tapaukseen, lähinnä siis luettuani vastauksia mitä olet saanut, täytyy sanoa...
Itse olen työskennellyt kehitysvammatyössä, joten itselleni on selvää, että niin kauan kun voin itse päättää (suurimmassa osassa tapauksiahan en voi itse päättää) minä en tule tähän maailmaan vammaista lasta tekemään.
Olen jopa niin radikaalisti tällä kannalla, että mikäli tulen saamaan vammaisen lapsen, eli hän syntyy, niin kiellän kaikki tehotoimenpiteet elämän pitkittämiseksi. Jos lapsi on niin lievästi sarias, että selviää ilman tehotoimenpiteitä elämään, niin tottahan siihen sitten kiintyy kun hänen kanssaan on. Mutta nyt kun olen raskaana, en ole vielä tavannut tai kiintynyt lapseen. Myöhemmin, kun raskaus etenee tulen mahdollisesti jo kiintymään lapseen, kun alan tuntea liikkeet jne, mutta kiinnyn vain ajatukseen lapsesta, en itse lapseen, sillä en tunne, en tiedä millainen se oikeasti on. Kiinnyn siis ajatukseen terveestä lapsesta, itse lapseen en ole kiintynyt, sillä en tiedä onko se terve vai sairas, tyttö vai poika, tumma vai vaalea, sini vai ruskea silmäinen...