- miksi ihmiset "ärrsyyntyvät heistä"
Olen noin vuoden verran seurailut
tämän pastan kirjoituksia. Palstalle
on tänä aikana kirjoitettu kymeniä-
tuhansia kirjoituksia miksi?
Kyllä lestoissa täytyy olla sellai-
sia piirteitä että ne ärsyttävät muit-
ta laajalti ei heistä kirjoittamimen
olisi muuten voinut jatkua tässä laa-
juudessa näin kauan.
Olen noin vuoden verran seurailut
tämän pastan kirjoituksia. Palstalle
on tänä aikana kirjoitettu kymeniä-
tuhansia kirjoituksia miksi?
Kyllä lestoissa täytyy olla sellai-
sia piirteitä että ne ärsyttävät muit-
ta laajalti ei heistä kirjoittamimen
olisi muuten voinut jatkua tässä laa-
juudessa näin kauan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Lestadiolaiset eivät ärsytä. Vain vlien oppi ärsyttää ja loukkaa. He kuvittelevat röyhkeästi olevansa ainoita jotka pelastuvat. Voiko suuremmin itseänsä korottaa?
He väittävät oppinsa olevan Raamatun mukaista, mikä myös ärsyttää. Tälläkin palstalla on useaan kertaan todistettu Raamatun sanalla heidän oppinsa kestämättömyys.
Suurin ärsytyksen aihe mielestäni on se kun he aliarvioivat Jumalan kaikkivoipaisuutta. Jumala ei heidän mielestään voi antaa syntejä anteeksi ilman vl-välimiestä. Törkeätä.
lisättävää.
Minua ärsyttää suunnattomasti heidän tapansa kohdella meitä muita ihmisiä!
He luulevat olevansa niin hyviä ihmisiä, ettei muita tarvitse ottaa huomioon ollenkaan!
He ovat ilkeitä ja röyhkeitä naapureita!
Muiden kanssa ollaan paljon tekemisissä, he eivät taloyhtiön talkoisiin tai mihinkään muuhunkaan osallitu!
Eivät edes tervehdi, vaikka talossamme on tapana jutella tavatessa...
He ovat todella moukkia!
Jumala aiheuttaa välikädellisesti asian, laajasti ottaen. Koskee reaktioita, ei taloyhtiö tai tiettyä naapuriasiaa.
Kun Vapahtajamme aikoinaan oli täällä maan päällä, ärsytti Hänkin monia. Muistaakseni hän myös sanoi opetuslapsilleen, että hekin saisivat kokea samoja asioita.
Toivon kuitenkin, että jos elävät kristityt ärsyttävät, tapahtuisi se sen vuoksi, että he haluavat kertoa sen totuuden, jota Vapahtajamme tuli tuomaan keskuuteemme. "Hän oli täynnä armoa ja totuuttta". Tällainen rakentava "ärsyttäminen", totuuden kertominen, on varmaan paikallaan, sillon kun se kutsuu "suruttomuudesta" parannukseen.
Mitä hyötyä on siitä, jos ärsytämme huonolla käytöksellämme tai rakkaudettomalla ja ylimielisellä suhtautumisella eri lailla ajatteleviin? Taitaisi olla meillä tässäkin asiassa parannuksen tarvetta.