Onko kärsimys umpikuja vai välivaihe? Voit kärsiä omasta tai lähimmäistesi puolesta tai molempienkin.
Mitä kärsimyksestäsi seuraa?
A) Kovetutko ja katkeroidutko?
B) Opitko ja nöyrrytkö?
Tunnetko, että Jumala on mukana auttamassa vaikeiden vaiheiden läpi?
Älä unohda mitä hyvää Hän on sinulle tehnyt.
Toivo - ylösnousemus - ilo.
Onko elämäsi kärsimystä?
Mitä se tekee sinulle?
20449
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
http://www.youtube.com/watch?v=zC617kE1maU&feature=related Ei se kaiken maailman musiikki, ei se - ei-ei?
lieveilmiöineen: valehtelu, toiset naiset, arvaamattomuus, loputon tyytymättömyys, rahan puute jne... En näe enää iloa elämässä, poiskaan en uskalla lähteä, koska hän on äärimmäisen impulsiivinen. Odotan vain, että hän tarrais johonkin toiseen naiseen vähän tukevammin kiinni. Sitten pääsisin ehkä tästä hengissä pois. Olen loputtomasti pohtinut että, mitä niin pahaa tein elämässäni, että tämän ansaitsin? Valokuvista päätellen iloisesta nuoresta tuli surullisen näköinen keski-ikäinen. Jos ihminen ei kovetu juopon läheisyydessä, niin se on jo ihme. Kovettuminen on hengissäpysymisen ehto. Sen olen oppinut, että viina on itsestään saatanasta.
Tosin et kovinkaan tarkkaan tainnut vastata aloittajan kysymyksiin. Kumpi teistä käyttää etyylialkoholia sisäisesti, sinä vai puolisosi?
Kirjoitin: parhailaan kärsin alkoholistista, en alkoholismista. Vähän selkeämmin ilmaistuna: Minun kärsimykseni on aiheuttanut kovettumista suhteessa mieheeni ja alistumista suhteessa Jumalaan.
"En näe enää iloa elämässä, poiskaan en uskalla lähteä, koska hän on äärimmäisen impulsiivinen. Odotan vain, että hän tarrais johonkin toiseen naiseen vähän tukevammin kiinni. Sitten pääsisin ehkä tästä hengissä pois." Minä käsitän, että kyseessä on nainen, jonka kumppani on alkoholisti. Aloittajan kysymyksiin ei tarvitse vastata, ne antavat vain ajattelemisen aihetta ja toivottavasti myös vastauksen siementäkin. Voimia ja apua ylhäältä kaikille kärsiville!
Olen saanut opetuksen: ei juopon kanssa samoihin tiloihin. Rukoilen usein, että lapset varjeltuisi tuolta kammottavalta taudilta. Juoppo näyttää kärsivän, mutta läheiset vielä enemmän.
kohtalotoveri. Pakko kovettaa itsensä tuohon juoppoon. Älkää valittako vl-miehistä.Vaihtaisitteko juoppoon.Kyselee kokemuksen syvä rintaääni:
Välillä tekis mieli tintata kunnolla tuota paskiaista, mutta kun se ei ole mahdollista. Puran raivoni tänne.
vastaa. Ei kuule kannata purkaa raivoa väärään paikkaan! Vihan purkamiseksi on osoittautunut parhaimmaksi konstiksi mielikuvamatkailu. Mielikuvituksessani menen saarelle, jonne mieheni ei pääse ja jossa minulle tapahtuu pelkkiä hyviä asioita. Käyn välillä näillä sivuilla, koska lestat eivät käytä alkoholia ja se kiehtoo minua. Olenkin pohtinut sitä, kuinka paljon viina sinänsä muuttaa ihmisen persoonallisuutta. Onko ehkä lestoissakin yhtä hankalia persoonallisuuksia kuin minun mieheni, jonka mielipuuhaa näyttää olevan itsensä, toisten ja ympäristön tuhoaminen? On tullut mieleen, että nuo lestojen johtohenkilöt voisivat olla potentiaaleja juoppoja. Säälimättömyys naisia kohtaan ja maksimaalisen mielihyvän tavoittelu viittais siihen. Kumman valitsisin, lestamiehen vai juopon? Lestamies olisi huippu hyvä, jos saisin itse valita lapsimäärän. Kestäisin kyllä korvakoruttomuuden sun muun hiluttomuuden, kunhan muuten saisin inhimillisen kohtelun. Jos joskus eroon juopostani pääsen, taidan pysyä kaukana kaikista miehistä.
Aika usein kuulee, että joku kärsii itsekkyydstä, ei niinkään itsekkäästä.
ihan esimerkin, jotta voisin ymmmärtää tuon oikein. Ehkäpä korjata kurssianikin.
Kello on 0.30. En saa nukutuksi, koska olkkarista kuuluu television mökä. Menen kurkistamaan joko mieheni olisi nukahtanut/sammunut, jotta voisin sammuttaa TV:n. Kuorsaavan mieheni jalkojen vierellä näen melkein loppuun juodun viinapulon. Otan pullon, sammutan TV:n ja ärtymyksen puuskassa keksin kaataa loput viinat viemäriin. Mies herää kolisteluihini, näkee puuhani, tempaa puukon laatikosta ja alkaa tahdittaa sanojaan iskemällä puukkoa pöytään: "Minun...viinojani...ei...kukaan...kaada...viemäriin!" Kieltämättä itsekyyteni aiheutti tilanteen. Itsekäästi halusin nukkua muutaman tunnin ennen työpäivää. Tilanteesta oppineena en enää kaada viinoja viemäriin, koska itsekäästi haluan säilyttää henkeni. Olisko kuolema ainut vaihtoehto tälle sietämättömälle itsekyydelleni?
Väisty saatana - Jeesuksen nimessä!
kiitollinen.
Näin meille opetettiin aina, ettei tule kiinnyttyä maalliseen kun maallinen taivallus on riittävän paljon kärsimistä.
on uskomisen iloa ja omantunnon rauhaa.Veljellistä ja sisarellista yhteistä rakkautta, joka syntyy siitä, että saa asua ja talostella Jumalan valtakunnassa.
uskomattoman hyvältä ollakseen totta!
Harvoin tuollaista kliseilyä joku antaa ulkopuolisten luettavaksi. Eiväthän he edes sanakirjan avulla tiedä, mitä talostelu on.
ja henkistä sekä hengellistä väkivaltaa.
http://tv316.fi/tv7-mainmenu-64.html niille, jotka tahtovat katsella aiheesta.