Samaan aikaan, kun Tanskalainen herkkupossu, Etelä-Amerikkalainen naudan ja härän paisti, Ruotsalainen maito ja Eestiläiset elintarvikkeet ovat voittaneet koko ajan alaa kuluttajien ostoskäyttäytymisessä.
Me emme ole tehneet mitään sen eteen miksi maailman toiselta puolelta tulevat elintarvikkeet voivat olla edullisempia kuin täällä tuotetut? Syy ei varmaan ole itse tuottajissa? Mutta ehkä tukipolitiikassa olisi korjattavaa? Eikö tukeen tulisi kuulua sellaisia lisäkannustimia, että mikäli toiminta on sellaista, ettei tukia siirtymäkauden jälkeen enää tarvita, sisältyisi tällaisella tuottajalle kertakorvauksella bonus tästä teosta? Ja tämä olisi kaikkien tavoite?
Miten tähän sitten voidaan päästä? Eräs tekijä johon voidaan vaikuttaa on tuen maksatusperuste. Osa tuista tulisi suunnata kuluttajille edullisemmiksi kotimaisten tuotteiden osto hinnoiksi. Ja toinen osa tuotteiden jatkojalkostukseen.
Miksi esim. teurastajan pitäisi hakea karja isoille teurastomoilta ja pussittaa se muovitaskuihin marinaadiin ja muovikelmuun? Jos siitä voitaisiin esimerkiksi valmistaa paikallisesti keskitetysti maakunnissa tuotettuja omia tuotteita? Tämä olisi järkevää jo kriiaikojankin silmälläpitäen.
Samoin on myös muualla Euroopassa, että maakunnissa on oma ja elävä ruokakulttuuri ja paikallisesti tuotetut elintarvikkeet joista ollaan ylpeitä. Suuntaamalla maataloustukia niin, että tuottaja voi saada tuotteestaan enemmän, kuluttaja haluamaansa kotimaista tuotantoa ja elintarvikkeiden valmistajat menekkiä, voidaan varmistaa se, että kilpailukykymme tässä asiassa säilyy ja kehittyy.
Nykymyodossaan tuilla on monia ongelmia alkaen tuotantotilojen sijainnin mukanaan tuomasta eriarvoisuudesta, päätyen siihen, että kuluttajat joutuvat yhä enenevässä määrin korvaamaan kotimaisen tuotannon sillä tehotuotannolla, jolla kansaivälisessä elintarvikebusineksessä toimitaan.
Onko niin, että Suomessa ei myönnetä sitä, että vain erikoistumalla, joko kotimarkkinatuotantoon tai toisaalta tehotuotantoon kansainvälisille markkinoille voidaan taata se, että pelisäännöt ja menestymisen mahdollisuudet alalla ovat kaikille samat? Nyt joskus vaikuttaa siltä, että näitä kahta asian eri osapuolta ei tunnisteta.
Valittessa ehdokasta EU parlamenttiin voidaan huomioida, että kyseessä eivät ole mitkään "vaalikalenterin" välivaalit, vaan aito mahdollisuus vaikuttaa niihin asioihin, joiden kanssa maamme lainsäädäntö on tekemissä EU:ssa.
Valitsemalla nykymenoa vastustavia ja tasapuolista oikeudenmukaisuutta kannattavia kriittisiä ehdokkaita voidaan varmistaa se, että maamme ääni tulee kuulluksi EU:ssa. Ja ennenkaikkea EU:n ajattelu maamme kansalaisten tietoon. Nyt on useita vaihtoehtoja tarjolla ja jokainen voi valita ehdokkaansa vapaasti.
Rakenteellista muutosta
kaivataan!
165
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kirjoitat ruoan lähituotannon puolesta. Sitä edistämässä on jo joukko järjestöjä ja mm. keskustan maatalous- ja muut puolueohjelmat tukevat priaatetta, että ruoka ihmisten päytään olisi hyvä kasvattaa ja jalostaa mahdollisimman lähellä sitä paikkakuntaa, jossa ruoka myös syödään. Tästä olisi hyvin paljonsäästöjä mm. säilöntäaineiden ja kuljetuskustannusten poisjäämisenä ja etuja paikallisen ruokakulttuurin säilyttäjänä ja ruoan laadun ja tuoreuden edistäjänä. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen puuttui asiaan reilu viikko sitten tv-haastattelussaan esittämällä toivomuksen, että keskittyneet kaupan ketjut alkaisivat antaa enemmän hyllytilaa nimenomaan paikallisesti tuotetuille elintarvikkeille. Tällaisia näkemyksiä minun mielestäni pitäisi koko keskustan tukea ja kaikkien kansalaisten jopa vaatia yli puoluerajojen. -Jäbä