Tuolla aiemmin oli kysymys skitsofrenian periytyvyydestä. Kyllähän se on selvästi periytyvä sairaus. Muttei niin vahvasti kuin usein luullaan ja mahdollisesti se on vähenemässä ja muuttumassa oirekuvaltaan lievemmäksi sairaudeksi. Tähän vaikuttaa ilmeisesti parantunut ravitsemus ja sekin että raskaudet hoidetaan paremmin.
On myös hyvä tietää että skitsofreniageenit vaikuttavat suuresti potilaan lapsen riskiin, mutta lapsen lapsilla on enää 5%:n riski saada tämä sairaus. Koko väestössä riski on 1%:n luokkaa.
Skitsofrenian periytyvyydestä
Psykiatri
15
3423
Vastaukset
- Arja
Minä kun olen aina käsittänyt, että alttius sairastua siihen on jossain määrin periytyvä, mutta edellyttää kyllä muitakin vaikeita elämän olosuhteita, jotta siihen sairastuu. Eli jos on hyvät elämän olosuhteet, ei sairaus noin vain puhkea vaikka alttius on.
Eikös se kuitenkin näin mene.- Psykiatri
Jos ihminen sairastuu skitsofreniaan, arvioidaan perintötekijöiden aiheuttavan tästä sairastumisesta noin 80% ja muut syyt 20%. Se siis ei tarkoita sitä että 80% lapsista saa skitsofrenian. Tämä virhe on erittäin yleinen ja syytä mainita tässäkin.
Riskiä lisäävinä ympäristötekijöinä ei yleensä pidetä henkistä stressiä vaikka se olisikin loogisesti ajatellen järkevältä kuulostavaa. Huomattavasti enemmän riskiä lisää verenvuoto tai hapenpuute synnytyksessä, varsinkin miehillä.
Itse näen tämän riskin niin että joissakin suvuissa on enemmän skitsofrenialle altistavia perintötekijöitä kuin muissa suvuissa. Jonkun suvun jäsenen kohdalla niitä on hieman enemmän ja mahdollisesti jokin ympäristön riskitekijä sattuu kohdalle ja tämä johtaa sairastumiseen aikuisena. Samalla tavalla kun riskitekijät tiivistyvät yhden suvun jäsenen kohdalla, ne myös nopeasti harvenevat sairastumisen jälkeen mutta hieman kohonnut riski säilyy. Riski tällaisessa suvussa saattaa olla noin 1,5-3% eli noin joka 50. suvun jäsen voi saada skitsofrenian. On myös huomattava että skitsofreniageeneillä on oltava myös jotain hyödyllisiä ominaisuuksia; muuten ne olisivat pitkän ajan kuluessa muuttuneet harvinaisemmiksi ja ehkä poistuneetkin. Luulisin että tämä näkemys on erittäin lähellä tieteellistä konsensusta asiasta. - jr.
Psykiatri kirjoitti:
Jos ihminen sairastuu skitsofreniaan, arvioidaan perintötekijöiden aiheuttavan tästä sairastumisesta noin 80% ja muut syyt 20%. Se siis ei tarkoita sitä että 80% lapsista saa skitsofrenian. Tämä virhe on erittäin yleinen ja syytä mainita tässäkin.
Riskiä lisäävinä ympäristötekijöinä ei yleensä pidetä henkistä stressiä vaikka se olisikin loogisesti ajatellen järkevältä kuulostavaa. Huomattavasti enemmän riskiä lisää verenvuoto tai hapenpuute synnytyksessä, varsinkin miehillä.
Itse näen tämän riskin niin että joissakin suvuissa on enemmän skitsofrenialle altistavia perintötekijöitä kuin muissa suvuissa. Jonkun suvun jäsenen kohdalla niitä on hieman enemmän ja mahdollisesti jokin ympäristön riskitekijä sattuu kohdalle ja tämä johtaa sairastumiseen aikuisena. Samalla tavalla kun riskitekijät tiivistyvät yhden suvun jäsenen kohdalla, ne myös nopeasti harvenevat sairastumisen jälkeen mutta hieman kohonnut riski säilyy. Riski tällaisessa suvussa saattaa olla noin 1,5-3% eli noin joka 50. suvun jäsen voi saada skitsofrenian. On myös huomattava että skitsofreniageeneillä on oltava myös jotain hyödyllisiä ominaisuuksia; muuten ne olisivat pitkän ajan kuluessa muuttuneet harvinaisemmiksi ja ehkä poistuneetkin. Luulisin että tämä näkemys on erittäin lähellä tieteellistä konsensusta asiasta.Miten arvioisit puhkeamisriskiä suhteessa ikään. Tarkoitan, että onko esim. mies 30v. riski jo pieni, vaikka suvussa olisi esiintynyt skitsofreniaa?
- Psykiatri
jr. kirjoitti:
Miten arvioisit puhkeamisriskiä suhteessa ikään. Tarkoitan, että onko esim. mies 30v. riski jo pieni, vaikka suvussa olisi esiintynyt skitsofreniaa?
Mielestäni tuossa iässä riski on aika pieni. Tarkemman arvion saamiseksi voisit käydä jonkun psykiatriseen genetiikkaan perehtyneen psykiatrin vastaanotolla.
- jr.
Psykiatri kirjoitti:
Mielestäni tuossa iässä riski on aika pieni. Tarkemman arvion saamiseksi voisit käydä jonkun psykiatriseen genetiikkaan perehtyneen psykiatrin vastaanotolla.
Ajattelin selvittää tämän itselleni ja voisin tosiaan konsultoida jos satun sopivan henkilön löytämään. Joskus on pahoja pelkotiloja, jolloin pelkää sairastumista.
Käsittääkseni tosiaan alttius periytyy, mutta sairaus puhkeaa muista syistä? - Psykiatri
jr. kirjoitti:
Ajattelin selvittää tämän itselleni ja voisin tosiaan konsultoida jos satun sopivan henkilön löytämään. Joskus on pahoja pelkotiloja, jolloin pelkää sairastumista.
Käsittääkseni tosiaan alttius periytyy, mutta sairaus puhkeaa muista syistä?Suosittelen että emnet psykaitrille. Näin saat parhaan varmuuden asiasta.
- äitiys haaveena
Hei!
Mielenkiintoista lukea juttuja skitsofrenian periytyvyydestä.
Mietin sitä, periytyykö skitsofrenia mahdollisiin tuleviin lapsiimme, kun itse olen täysin terve eikä omassa suvussani ole esiintynyt skitsofreniaa, mutta mieheni isä (siis tulevan lapseni isoisä) sairastaa paranoidista skitsofreniaa. Mieheni (23-v.)vaikuttaa sen sijaan täysin terveeltä, ainakin toistaiseksi.
Mitä olette mieltä, kannattaako ylipäätään harkita raskaaksi tulemista tämän miehen kanssa, jos tuo viiden prosentin riski sairauden periytyvyyteen kuitenkin on olemassa?- Psykiatri
Riski on siis teoreettinen mutta sen mukaan 20 lapsesta yksi voi sairastua skitosfreniaan. Jos skitsofrenia on vähenemässä, voisi sanoa että korkeintaan yksi 20:stä. Onko se suuri riski, on kai hyvin henkilökohtainen asia. Itse en pidä sitä suurena riskinä ja itse hankkisin tuollaisessa tilanteessa lapsia.
- Ystävä
Perinnöllistä se ei ole mielestäni mutta ympäristötekijänä häilyvä.
Kun lapsi luottaa aikuiseen(omiin vanhempiin) ja näistä toinen oirehtii niin lapsi imee itseensä vaikutteita ,haitallisiakin.Ei lapsi osaa eritellä tilanteita vaan olettaa ne normaaliksi.
Ihmispsyyke on kuitenkin tila joka määriytyy käsityseni mukaan vakionormien sisällä.
Jotkut ihmisalut ovat herkempiä ja jotkut taas vahvempia.Jokin % osuus on siis olemassa vakiosairastumiseen .
Ihminen muokkautuu mieletään ,miten sanoisin ymmärrettävästi..ajatuskemiamuutosten seurauksena.
Tämä siis tarkoittaa "imettyjä" asioita mielensyvyyksiin ja omien ominaisuuksien sekä imettyjen asioiden yhteis summa on geneettiskemiallisten muutosten tulos.
Ihan arkipäivässä voi asian todeta vaikka jonkun suuronnettomuuden ,kriisin tai syvän murheen ,miksei iloisenkin asian seurauksena.
Ihmiskäytös muuttuu.Tällöin se muuttuu konkreettisesti juuri tapahtumasta eteenpäin taannehtivasti.Usein ihminen siitä "toipuu" siis pidemmällä aikavälillä.
Muutos voi olla myös pysyvä.
Minusta olette siis harhateillä käsitellessänne asiaa automaattisena genetiikan tuotteena perintönä.
Lapset jotka eroitetaan vahnemmistaan jo vauvana?
Ei tällä ryhmällä ole niinkään sairastumismahdollisuuksia juurikaan.
Se on totta että rakenteet ihmisissä voivat olla samansuuntaisia kuten ulkonäölliset tekijät.Miksei myös hermostorakenteelliset tekijät.
Kuitenkin käyttäytyminen ja siihen liittyvä ihmistutkimus on käsitykseni mukaan eksyksissä etsiessään syitä suorasta perinnöllisyys genetiikasta.
Ympäristötekijät vaikuttavat laajemmin kuin osaatte edes kuvitella.
Tämä kirjoituksenikin vaikuttaa jos ehdit tähän asti.
Siis jos olet ihminen.
Koneeseen se ei vaikuta muuten kuin bittivirtoina :)
Ihminen on niin hieno laitos että ihminen ei edes ymmärrä sitä itse.Kuussa olemme kyllä käynyt tutkimassa maa ..vai pitäisikö sanoa että kuunäytteitä.
Lähellä oleva on kai sokeutta.Huono lähinäkö?
Kertokaa ajatuksianne.- tietoa
...esim. Duodecimin sivuilta Käypä hoito- suositus, joka tehty skitsofreniasta. Sieltä löytyy vastauksia, jotka edustavat ammattilaisten näkemystä perustuen vankkaan teoriatietoon ja tutkimustuloksiin. Mm. sairauden syistä ja seurauksista, hoidosta, ennusteesta jne.
- Psykiatri
tietoa kirjoitti:
...esim. Duodecimin sivuilta Käypä hoito- suositus, joka tehty skitsofreniasta. Sieltä löytyy vastauksia, jotka edustavat ammattilaisten näkemystä perustuen vankkaan teoriatietoon ja tutkimustuloksiin. Mm. sairauden syistä ja seurauksista, hoidosta, ennusteesta jne.
Mm tällaista tietoa sieltä löytyy.
Sairausmalli
Skitsofrenian synty voidaan ymmärtää alttius-stressi- eli haavoittuvuus-stressimallin pohjalta. Tämän mallin mukaan skitsofrenia puhkeaa siihen alttiilla ihmisellä joko sisäisen tai ulkoisen stressin seurauksena. Alttius voi olla perinnöllistä tai varhaiskehityksen aikana syntynyttä tai niiden yhdistelmä. Yleisesti katsotaan, että skitsofreniaan liittyy varhainen keskushermoston kehityksen häiriö, joka altistaa skitsofrenian puhkeamiselle. Sairastumisen laukaiseva stressi voi olla normaaliin aikuistumiseen tai parisuhteen syntyyn liittyvä kehityksellinen vaatimus, toksinen tekijä (esim. alkoholin liikakäyttö tai huumeet) tai
keskushermostovamma. Hoidossa voidaan vaikuttaa sekä alttiuteen (lääkehoito) että stressitekijöihin (psykososiaaliset hoidot).
Ehkäisy
Skitsofrenian syitä ei vielä tunneta niin hyvin, että taudin ehkäiseminen (primaaripreventio) olisi mahdollista. Noin kolme neljästä myöhemmin skitsofreniaan sairastuvasta kärsii psykoosia lievemmistä ennakko- eli prodromaalioireista jo ennen varsinaisen psykoosin puhkeamista. Psykoosin ehkäisemiseksi onkin tärkeää tavoittaa psykoosivaarassa olevat henkilöt hoidon aloittamiseksi jo oireilun alkuvaiheessa,jolloin heillä ilmenee myös vetäytymistä ihmissuhteista sekä työkyvyn, opiskelumenestyksen ja sosiaalisen selviytymisen heikkenemistä. Skitsofreniaan liittyy sitä ennakoivia riskitekijöitä, joista tärkein on ensiasteen sukulaisilla esiintyvä skitsofrenia. Sairastumisriski on noin kymmenkertainen, jos jollain ensiasteen sukulaisella on tämä tauti. Myös äidin raskaudenaikaiset infektiot, synnytyskomplikaatiot, vastasyntyneen pienipainoisuus sekä lapsuus- ja nuoruusiän keskushermostovauriot (vammat tai infektiot) voivat lisätä skitsofrenian vaaraa. Tutkimusten mukaan skitsofreniaa sairastaneiden vanhempien adoptoitaviksi antamien lasten riski sairastua skitsofreniaan on pienempi kuin sairaiden vanhempien kanssa varttuneilla. On kuitenkin muistettava, että valtaosalla skitsofreniapotilaista ei ole perheenjäsentä, joka sairastaa skitsofreniaa tai muuta psykoosia. Erityisesti nuoret, joiden lähisuvussa esiintyy psykooseja ja joilla alkaa ilmetä psyykkisiä oireita tai joiden toimintakyky alkaa heiketä, tulisi saada mahdollisimman pian tutkimukseen ja hoidon piiriin. Alustavien tutkimustulosten mukaan voidaan pienellä annoksella psykoosilääkettä yhdessä psykososiaalisen intervention (esim. kognitiivinen psykoterapia) kanssa estää psykoosiin sairastumista. Ehkäisyn kannalta tulee ottaa huomioon myös niiden lasten tilanne, joiden vanhemmat sairastavat skitsofreniaa. Näille perheille tulisi tarjota pitkäjänteistä tukea ja varmistaa terveen vuorovaikutuksen mahdollisuus skitsofreniaa sairastavan lapsille jo näiden vauvaiästä lähtien. Psykoosin ennakko-oireista kärsivien löytäminen, seuranta ja tukeminen kuuluvat ennen kaikkea terveyskeskuksille sekä työ- ja opiskelijaterveydenhuollolle, jotka tarpeen mukaan konsultoivat erikoissairaanhoitoa. Ennakko-oireileva tutkitaan tarkemmin ja hoidetaan psykiatrisessa poliklinikassa tai mielenterveystoimistossa. - Ystävä
Psykiatri kirjoitti:
Mm tällaista tietoa sieltä löytyy.
Sairausmalli
Skitsofrenian synty voidaan ymmärtää alttius-stressi- eli haavoittuvuus-stressimallin pohjalta. Tämän mallin mukaan skitsofrenia puhkeaa siihen alttiilla ihmisellä joko sisäisen tai ulkoisen stressin seurauksena. Alttius voi olla perinnöllistä tai varhaiskehityksen aikana syntynyttä tai niiden yhdistelmä. Yleisesti katsotaan, että skitsofreniaan liittyy varhainen keskushermoston kehityksen häiriö, joka altistaa skitsofrenian puhkeamiselle. Sairastumisen laukaiseva stressi voi olla normaaliin aikuistumiseen tai parisuhteen syntyyn liittyvä kehityksellinen vaatimus, toksinen tekijä (esim. alkoholin liikakäyttö tai huumeet) tai
keskushermostovamma. Hoidossa voidaan vaikuttaa sekä alttiuteen (lääkehoito) että stressitekijöihin (psykososiaaliset hoidot).
Ehkäisy
Skitsofrenian syitä ei vielä tunneta niin hyvin, että taudin ehkäiseminen (primaaripreventio) olisi mahdollista. Noin kolme neljästä myöhemmin skitsofreniaan sairastuvasta kärsii psykoosia lievemmistä ennakko- eli prodromaalioireista jo ennen varsinaisen psykoosin puhkeamista. Psykoosin ehkäisemiseksi onkin tärkeää tavoittaa psykoosivaarassa olevat henkilöt hoidon aloittamiseksi jo oireilun alkuvaiheessa,jolloin heillä ilmenee myös vetäytymistä ihmissuhteista sekä työkyvyn, opiskelumenestyksen ja sosiaalisen selviytymisen heikkenemistä. Skitsofreniaan liittyy sitä ennakoivia riskitekijöitä, joista tärkein on ensiasteen sukulaisilla esiintyvä skitsofrenia. Sairastumisriski on noin kymmenkertainen, jos jollain ensiasteen sukulaisella on tämä tauti. Myös äidin raskaudenaikaiset infektiot, synnytyskomplikaatiot, vastasyntyneen pienipainoisuus sekä lapsuus- ja nuoruusiän keskushermostovauriot (vammat tai infektiot) voivat lisätä skitsofrenian vaaraa. Tutkimusten mukaan skitsofreniaa sairastaneiden vanhempien adoptoitaviksi antamien lasten riski sairastua skitsofreniaan on pienempi kuin sairaiden vanhempien kanssa varttuneilla. On kuitenkin muistettava, että valtaosalla skitsofreniapotilaista ei ole perheenjäsentä, joka sairastaa skitsofreniaa tai muuta psykoosia. Erityisesti nuoret, joiden lähisuvussa esiintyy psykooseja ja joilla alkaa ilmetä psyykkisiä oireita tai joiden toimintakyky alkaa heiketä, tulisi saada mahdollisimman pian tutkimukseen ja hoidon piiriin. Alustavien tutkimustulosten mukaan voidaan pienellä annoksella psykoosilääkettä yhdessä psykososiaalisen intervention (esim. kognitiivinen psykoterapia) kanssa estää psykoosiin sairastumista. Ehkäisyn kannalta tulee ottaa huomioon myös niiden lasten tilanne, joiden vanhemmat sairastavat skitsofreniaa. Näille perheille tulisi tarjota pitkäjänteistä tukea ja varmistaa terveen vuorovaikutuksen mahdollisuus skitsofreniaa sairastavan lapsille jo näiden vauvaiästä lähtien. Psykoosin ennakko-oireista kärsivien löytäminen, seuranta ja tukeminen kuuluvat ennen kaikkea terveyskeskuksille sekä työ- ja opiskelijaterveydenhuollolle, jotka tarpeen mukaan konsultoivat erikoissairaanhoitoa. Ennakko-oireileva tutkitaan tarkemmin ja hoidetaan psykiatrisessa poliklinikassa tai mielenterveystoimistossa.Kertoisitko minulle .
Toisinaan kun teen ajattelu-/suunnittelutöitä ja monet asiat painavat päälle niin minua alkaa ikäänkuin kutittamaan.
Ei mistään erityisesti mutta tuntuu että on pakko lähteä kävelemään tai tehdä jotakin fyysistä (ja pian).
Kutitus tuntuu koko kehossa.. kuitenkin enimmäkseen päässä.Paikantaisin sen päänsisällä tarkemmin korvienväliin ..ehkä hieman taaksepäin.
Takaraivoa se kai on.
Selkärangan linjassa suunnilleen..korvien korkeudella.
Mikä osa ihmisellä on siinä kohtaa?
Miksi se säteilee ympäristöön?
Hermostollinen oire?
Olen yrittäjä ja paineita on paljon.
"Tuhat rautaa tulessa".
Ajattelen itse että se on jokin stressi-ilmiö.
Se iskee varoittamatta.
Sitten katoaa keskittymiskyky ja olo on vähän onneton(turvaton,ihan kuin tilanne ei oikein olisi hallinnassa).
Tiedän että kun suunnittelen suuria linjauksia jossa on jopa satoja muuttujia ja kaikki huomioon ottaen pitäisi saada varmuus % mahdollisimman korkeaksi(täydellisyys tavoite tietenkin)niin silloin tämä tilanne toisinaan on esillä.
(Ehkä yhä useammin kuin aikaisemmin..olen 40 v. mies).
Tällaisia suuria linjauksia on mm. yrityksen toimiala laajennukset tai uusien yritysten rakentaminen yms.
Joskus ilmiö tulee pienemmästäkin asiasta.
Joku menossa pieleen.
Sen tiedän että jos en lähde kävelemään tai reagoi mitenkään asiaan niin kohta revin hiukset päästä tai isken päätä seinään.Sen verran hallitseva tunne se on.
Mistä voi olla kyse?
Tarvitsenko kohta varauksen pehmustettuun huoneeseen?
Olisi kiva jos valottaisit hiukan mistä on kyse..vaikka et osuisi oikeaan edes niin mitä arvelisit ..mistä voisi olla kyse?
Vai onko tämä vaan ihan tavallista stressiä? - Ystävä
Ystävä kirjoitti:
Kertoisitko minulle .
Toisinaan kun teen ajattelu-/suunnittelutöitä ja monet asiat painavat päälle niin minua alkaa ikäänkuin kutittamaan.
Ei mistään erityisesti mutta tuntuu että on pakko lähteä kävelemään tai tehdä jotakin fyysistä (ja pian).
Kutitus tuntuu koko kehossa.. kuitenkin enimmäkseen päässä.Paikantaisin sen päänsisällä tarkemmin korvienväliin ..ehkä hieman taaksepäin.
Takaraivoa se kai on.
Selkärangan linjassa suunnilleen..korvien korkeudella.
Mikä osa ihmisellä on siinä kohtaa?
Miksi se säteilee ympäristöön?
Hermostollinen oire?
Olen yrittäjä ja paineita on paljon.
"Tuhat rautaa tulessa".
Ajattelen itse että se on jokin stressi-ilmiö.
Se iskee varoittamatta.
Sitten katoaa keskittymiskyky ja olo on vähän onneton(turvaton,ihan kuin tilanne ei oikein olisi hallinnassa).
Tiedän että kun suunnittelen suuria linjauksia jossa on jopa satoja muuttujia ja kaikki huomioon ottaen pitäisi saada varmuus % mahdollisimman korkeaksi(täydellisyys tavoite tietenkin)niin silloin tämä tilanne toisinaan on esillä.
(Ehkä yhä useammin kuin aikaisemmin..olen 40 v. mies).
Tällaisia suuria linjauksia on mm. yrityksen toimiala laajennukset tai uusien yritysten rakentaminen yms.
Joskus ilmiö tulee pienemmästäkin asiasta.
Joku menossa pieleen.
Sen tiedän että jos en lähde kävelemään tai reagoi mitenkään asiaan niin kohta revin hiukset päästä tai isken päätä seinään.Sen verran hallitseva tunne se on.
Mistä voi olla kyse?
Tarvitsenko kohta varauksen pehmustettuun huoneeseen?
Olisi kiva jos valottaisit hiukan mistä on kyse..vaikka et osuisi oikeaan edes niin mitä arvelisit ..mistä voisi olla kyse?
Vai onko tämä vaan ihan tavallista stressiä?Kyllä muutkin voivat ottaa asiaan kantaa.
Olisi kiva kuulla jos muilla on käsitystä siitä että mistä voi olla kyse.
Onko teillä tämmöisiä ilmiöitä?
Tiedätekö jotakin asiasta?
Tiedän että alkupeäinen kirjoitus oli muusta ja minun asiani ei koske suoraan ehkä tätä.
Silti tämä "ohimenevä" tiedustelu kai käy?
En pelkää hulluutta.. koska se on vain yksi kokemus muiden joukossa:)
Ehkä kyseessä on vain raja.. jossa on hyvä hellittää?
Ihmisen rajat minulla tässä kohdassa tällaiset?
Kohti kiikkustuolia.. ?
- meri
Oliko luvut tutkimukseen perustuvaa tietoa skitsofreniasta? Itse en ole aikoihin tutkaillut tilastotietoja ja tutkimuksia. Olen oikeastaan perin kyllästynyt koko psykiatriaan kokemani jälkeen. Eli. Eräs psykiatriassa työskenrelevä sai minut hajoamaan käsittelynsä jälkeen ollessani hänen kanssaan "aivan tavallisessa" ihmissuhteessa ja elämäni on edelleen hajalla. Elän hetken ja pienen sellaisen kerrallaan. Käsittelijä jatkaa entiseen malliin maalimalta/lla....
Nyt otan pienet eli Zopinoxin ja pääsen aamuun..toivottavasti. Hyvin mut siis käsiteltiin. Ei elämää vuosissa mutta toivottavasti ei vuosiakaan elämässä.
TyÖn ulkopuolella saa ihmisiä kohdella toisin kuin työssä vai kohdellaanko työssä potilaita samoin kuin minua yksityiselämassäni kohdeltiin? Ei hyvin siis. No, potilaitahan ainakin saahaan riittämään...;) Mutta olkaaha huoleti minä en tule. M1 - ei silläkään. Levollista yötä teille.Hoipertelen petiin Zopinoxin X 1,2,3.. vaikutuksen alaisena.*)- Psykiatri
Kyllä olivat.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensi kesänä
Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta663402Tukalaa kuumuutta
Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh463222Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.
Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa1272850- 462579
- 311973
Okei, myönnetään,
Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘271860- 481646
Mihin hävisi
Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä871525- 391340
Et siis vieläkään
Et ilmeisesti ole vieläkään päässyt loppuun asti mun kirjoituksissa täällä. Kerro ihmeessä sit, kun valmista 😁 tuskin k391321