Harvardin, Yalen, Oxfordin ja muiden Ivy League -tasoisten yliopistojen lukukausimaksuthan ovat massiiviset, minkä vuoksi esimerkiksi keskiluokkaisen suomalaisopiskelijat haaveet huippuyliopistoista pysyvät haaveina. Kuitenkin tulin ajatelleeksi, että esimerkiksi Michelle Obamahan on työläisperheestä, mutta on silti käynyt sekä Princetonin että Harvardin. Samoin Barack Obama on täysin keskiluokkaisista lähtökohdista, mutta opiskellut silti Harvardissa. Onko kellään tietoa, miten yleistä tämä on, että työväestön tai keskiluokan piiristä pääsee ihmisiä huippuyliopistoihin, ja miten se on mahdollista?
Harvard ja muut huippuyliopistot
tulinpa ajatelleeksi
103157
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
En tarkkaan tiedä miten systeemi toimii, mutta lainarahalla yleensä opiskellaan mahdolliset stipendit. Erinomaisille oppilaille tarjotaan sitten yleensä ilmaiset lukukausimaksut, muut joutuvat ottamaan satoja tuhansia lainaa (tosin lainan takaisinmaksu ei ole ongelma jos esim. valmistut lääkäriksi siellä).
Jenkeissä keskiluokkaisella on rahaa aivan eri tavalla kuin esim. Suomessa. Myöskin lapselle usein avataan opiskelurahasto jo syntymässä, johon aletaan säästää lukukausimaksuja varten. Noilla rahastoilla sitten ne lukukausimaksut kustannetaan, stipendit päälle.
Oxford on Englannissa, eikä siis kuulu Ivy Leagueen. Englannissa myös lukukausimaksut ovat huomattavasti alhaisemmat kuin Yhdysvalloissa ja näitä lukukausimaksuja varten saa EU-kansalainen lainan, jota aletaan maksaa takaisin vasta valmistumisen jälkeen ja tietyn tulotason saavutettua. Siis ainakin Oxbridgeen on kenellä tahansa suomalaisellakin mahdollisuus päästä, kunhan yo-kirjoituksissa on tullut kirjoitettua L overall -paperit ja pystyy haastattelussa osoittamaan lahjakkuutensa sekä motivaationsa alaa kohtaan.
Muutamalla tontulla selviää Englannin lukukausimaksuista. Syy: EU-kansalaisia tulee kohdella tasavertaisesti. Aasialaisilta voidaan taas ottaa moninkertaisia lukukausimaksuja. Ja vielä haukutaan EU:ta? Alle Menschen werden Brüder! EU-jäsenyys on Suomelle lähes yhtä tärkeä asia kuin ruotsin kieli.
Älä rinnasta EU:ta ruotsiin, kaksi täydellisen erilaista asiaa kyseessä. Toisesta näistä on myös hyötyä.
30 v Ruotsissa ja hyötyä on ollut, Ruotsissakaan ei ole ukukausimaksuja
Ruotsissa ruotsista on varmasti hyötyä, kuitenkin suurin osa kansasta ei tule koskaan asumaan ruotista joten on varsin kyseenalaista rinnastaa ruotsi EU:in.
"EU-jäsenyys on Suomelle lähes yhtä tärkeä asia kuin ruotsin kieli." Joku ehkä osaa jo kysyä, mihin pakkoruotsia tarvitaan? VASTAUS on varsin yksinkertainen ja järkeenkäypä: 1) Sillä ylläpidetään KULISSIA "elävästä kaksikielisyydestä". 2) "Kaksikielisyys" taas antaa oikeuden esim. kielikiintiöihin yliopistoihin. 3) Korkeimpiin virkoihin voidaan näin vaatia perusteellinen ruotsinkielentaito, jolloin Suomen ruotsalaisilla on etulyöntiasema virkaan haettaessa. 4) Ruotsinkielisille järjestöille ja kulttuurille pystytään näin pumppaamaan ylisuuret kunnalliset ja valtiolliset määrärahat. 5) Näennäinen pohjoismainen yhteistyö on kokonaan Suomen ruotsalaisten hallitsemaa. Tätä kautta saadaan myös merkittävät rahavirrat ohjattua Suomen ruotsalaisten kohteisiin ja Suomen ruotsalaisille henkilöille. 6) YLE:n budjetista saadaan suoraan FST:lle 20 % ja lisäksi YLE kustantaa SVT:n ohjelmat, jotka maksavat 6-8 milj. euroa vuodessa. 7) "Kaksikielisyys" luo valtavasti kielellisesti rinnakkaisia ja hyväpalkkaisia työpaikkoja kuntien ja valtion palveluksessa. 8) "Kaksikielisyys" luo tuplabonusjärjestelmän Suomen ruotsalaisille, jonka avulla pääsee myös mukavasti ohittamaan suomenkielisten jonot esim. luomalla omat terveyskeskukset, päiväkodit, vanhainkodit, ylioppilaslautakunnan, yliopistot, yliopistolinjat, armeijan joukko-osaston jne... 9) "Kaksikielisyyden" varjossa pystytään luomaan omaa lainsäädäntöä, kuten kielilait, laki Svenska Finlands folkting -nimisen järjestön valtionapujärjestelmästä, jne... 10) Svenska Finlands folkting ansaitsee miljoonia euroja vuodessa valtionhallinnon käännösmonopolillaan. Eikä tässä vielä kaikki.... Kaikkia näitä mainittuja asioita yhdistää se, että ne maksatetaan lähes kokonaisuudessaan suomenkielisillä veronmaksajilla.
toimii kuten muutkin yksityiset koulujärjestelmät kautta aikojen, raha saadaan lahjoituksina ja lukukausimaksuina, mutta koska sisään halutaan myös muita kuin rikkaita taulapäitä, tietylle prosentille opiskelijoista annetaan joko ilmainen opiskelu tai taattu opintolaina, joka mahdollistaa opinnot. Eli, ensin valitaan sisäänotettavat. Koulua käyneet suvun jäsenet, koululle lahjoittaneet suvun jäsenet, oppilaan sosioekonominen tausta, oppilaan rotu, oppilaan harrastukset, oppilaan koulumenestys jne kaikki vaikuttavat, eli koulut pyrkivät ottamaan sisään laajan läpileikkauksen kaikkea, jotta eivät leimautuisi elitistiseksi. Sitten taloudellista tukea tarvitseville tarjotaan varojen sallimassa määrin stipendejä ja lainoja. Esimerkiksi yliopistojen kuuluisat koripallojoukkueet kootaan yleensä pitkistä mustista, ei välttämättä niin välkyistä miehistä, jotka pääsevät sisään urheilustipendillä, eli opiskelun ehto on se, että pysyy joukkueessa. G.W. Bush taas pääsi, koska isänsäkin on päässyt ja perheellä on rahaa..
Juu, undergraduate-tasolla (Bachelor/kandidaatti) ei ole niin väliä (taitojen suhteen) ketä otetaan, raha tietysti kelpaa. Valtaosa undergraduate-opiskelijoista ei jää tutkijoiksi, vaan lähtee työelämään muualle tutkinnon jälkeen. Aivan eri asia on sitten graduate-taso (jatko-opinnot, joiksi jenkkilässä luetaan jo maisteri). Michelle Obamakin on näemmä tehnyt Harvardissa tohtorin tutkinnon, ei suinkaan kandidaattia. Niihin valitaan lahjakkuuksia tiukalla seulalla, ja lahjakkuuksille myös rahoitus järjestyy. Tällaista kaksijakoisuutta ei meillä Suomessa lainkaan samassa mitassa ole. Sisäänpääsy on helppoa kummallakin tasolla (jopa vaikeampaa perus- kuin jatkotutkintotasolla), eikä perustutkintopaikkojakaan "myydä".