Muuttajat/jämähtäneet

punasilmäinen kieroilija.

Totta haastelet. MTK:n poliittinen siipi Maalaisliitto-Kepu on keskittynyt veronmaksajien rahojen vastikeettomaan lahjoittamiseen maanomistajille - hehtaariperusteella. Tukiaispolitiikka säilöö tappiollista maatalousharrastusta ja jähmettää alueiden taloutta museoiksi. Samalla menetämme investoinnit kannattavaan ja tulevaisuuden elinkeinotoimintaan. Näin syntyy tappioiden ja taantumisen kierre, joka parhaillaan jäytää elinvoimaa ja tyhjentää maakuntia. Tukiaiset alentavat merkittävästi kansalaisten ostovoimaa ja elintasoa sekä tuottavat inflaatiota. Vastikeettomien tukiaisten jakelu kuolleeseen maatalouteen ja jämähtäneeseen aluepolitiikkaan on sitäkin irvokkaampaa, mitä enemmän työttömiä ja konkursseja aiheutuu oikeassa taloudessa. Työntekijät ja yritykset joutuvat kustantamaan itsensä ja lisäksi kiviriippana roikkuvat maanomistajat ja kuihtuvat kepu-alueet. Kepun alkanut kuolinkamppailu ilmenee kasvaneena populismina, tukiaisten sementointina ja ympäristövihamielisyytenä: Kepun EU politiikan pyrkimys on sementoida maataloustukaiset ja siten estää tutkimusrahoituksen kasvu. Kotimaan poltiikan tavoite on kiihdytetty tukiaisten jakaminen maanomistajille kun se poliittisesti on ongelmatonta. Tukiaiset pyritään rakentamaan pysyviksi ja vaikeasti purettaviksi rakenteellisin keinoin. Kepun ympäristöpolitiikka on luontovihamielistä. Metsästäjät ja maanomistajat saavat rellestää luonnossa miten haluavat. Nyt kepu suunnittelee heille ammuskeluoikeutta myös luonnonsuojelualueilla. Hylkeetkin pitäisi ampua. Edes Saimaan norpaa ei kepu suostu suojelemaan tehokkaasti, kun muutama verkonlaskija joutuisi virittämään vehkeensä kauemmas kuuteista...

aina halunneet. Konkreettisista asioista tulee nyt mieleen vain tuo viimeinen uusi sosialistinen ja suurelta osin demarijohtoinen Valco. Mitenkäs siinä kävikään. Duunarithan ne myös ensimmäisenä olivat sitä mieltä, että Nokian pitää nämä vanhakantaiset paperi-,kaapeli-ja kumihommat lopettaa ja keskittyä kännyköihin. Nämä ovt vain esimerkkejä monien joukossa. Ja entäpä sitten nämä Kekkosen ja Kepun aikansaamat onnettomuudet. Perustivat yliopiston Ouluun ja Rautaruukin Raaheen. Ovat nostaneet Oulun jopa valtakunnanosakeskuseksi. Aloittivat muuten rautateiden sähköistämisenkin jo vuonna 1963. Olisivat Helsingin ratikat hyvin riittäneet sähköisiksi kulkuvälineiksi. Tässäkin vain muutamia pysähtyneisyyden esimerkkejä

Maataloustuotteiden, sekä yritysidean standartisointi ei ole meillä edennyt siinä tahdissa kuin teollisuuden vastaava kehitys on mennyt eteenpäin, esimerkiksi pyykkipoikia tehdään nykyään määrämittaisiksi jo sarjatyönä. Kuten kaikki tiedämme, niin rakentteeliset muutokset ovat otettu teollisuudessa, sekä palvelualoilla iloiten vastaan, Itellassa kiitellään johdon kauaskantoisia päätöksiä, jossa kehityksen tuoma runsas tuotto jaetaan työllistettyjen kesken, kuten sosialitinen aate ja SAK:n juntta velvoittaa. Samoin Stora-Enson kannattavuus on lisännyt työntekijöiden sitoutumista konsernin tuottavuusohjelmaan ja palkinnut näin tuloksentekijät runsain mitoin. Vaurauden rotaatiossa on vain voittajia, toissijainen asia on se, mitä ja missä kulloinkin tuotetaan oli se sitten kannattavaa tai ei. Suomen on pitänyt kehityksen kärjessä koulutus ja innovaatioihin panostaminen, joita Keskusta on ajanut voimakkaasti eteenpäin. Tämä ovat onnistunut kohtalaisesti demarien ja kommunistien jarrutuksesta huolimatta, nämä puolueet jotka vastustavat kaikkea muutosta, joista jokainen olemme hyvin perillä. Ps. Keskustan pysähtyneen talousajattelun helmet näyttävätkin olevan Euroopan moderneimpia yrityksiä!!

Vasureiden koulutus on tunnettua laajalti ja vihreän oksan on moni löytänytkin. Autonasentaja Martti Korhonen on kohonnut Vasemmistoliiton korkeimmalle nokka-akselille, ilman että kytkin olisi luistanut. Ylioppilas on vasemmistossa jo kova sana, joka on vienyt monet ministeriksi asti. Sähkömiehestä on leivottu pääjohtajia, eikä leipurikaan tee poikkeusta. Kirvesmies Lauri Ihalainen paistattalee päivää SAK:n kardinaalien konklaavissa itse paavina. Nyt keväällä SAK:ssa paavi vaihtuu ja jäämme odottamaan mielenkiinnolla koska savumerkki alkaa nousta Hakaniemen torin järjestötalon korsteenista.

Joskus täällä kepulaisetkin pystyivät panemaan vastaan asioillakin. Mutta siitä on jo kauan. Aivan aseettomiksei he ovat käyneet. Polittiisessa keskustelussa sonta ja henkilökohtaiset herjat ovat huono ase, ei ase ollenkaan. On sanottu, että "jos rupeat nimittelemään vastapuolta, olet jo hävinnyt taistelun". Kepulaiset siis kokevat taistelunsa jo hävinneen. Kapille jo aikoja sitten, ja yhä selvemmin sinulle, uudelle ukille ja monelle muulle. Ilmeisesti he kokevat, että kepu on jo siinä tilassa, että sen puolesta ei kannata yrittää taistella niin heikoilla aseilla, joita heillä on. Heidän voimansa on ollut vain kepun voimassa, ja kun kepu putoaa, heiltäkin tyystin katoaa se vähäinen hengen voima, mitä heillä joskus on ollut, ja sen tilalle nousee saasta sieltä jostain ilkeän ihmisluonteen pimeimmistä syövereistä. Ei ole helppoa olla kepulainen näinä aikoina. Ei, varsinkaan, jos on tyhmä ja kyvytön jopa poliittiseen keskusteluun. Sen verran tyhmäkin sentään ymmärtää, että tajuaa kepun olevan nyt lirissä, josta se ei enää kuivin jaloin selviä, ja se heidät lopullisesti suistaa raiteiltaan ja tekee tuollaisiksi, kuin kepulaisilta saamistasi vastineista ilmi käy.

Kun puhutaan ihmisistä. silloin ei voida unohtaa inhimillisyyttä, se on mentävä aina myös talousajattelun yläpuolelle. Eräs ihmisten elämän perusta on sosiaalinen elämä ja yllättävän monelle myös ympäristötekijät. Puhutaan juurista, jotka tarkoittavan sekä sukuyhteisöä,-historiaa ja alueellisuutta (kotiseutua). Ihmisillä on tarve olla lähellä toisiaan, toisilla tämä tarve on vahvempi kuin toisilla, mutta kaikilla se kuitenkin jossakin määrin on. Mikäli Suomen kokoisessa maassa ei olisi harjoitettu aluepolitiikkaa, meillä olisi merkittävästi suuremmat sosiaaliset ongelmat, kuin nyt ovat. On vaikeaa kuvitella tuottavuuden lisääntyvän, jos ihmiset voivat pahoin. Aikoinaan ja vielä nytkin osassa maailmaa ihmisiä pakkosiirrettään, ilman mitään mielekkäitä perusteita. Siirtojen syynä on usein avuttomuuden aiheuttaminen, koska ihmisten hallittavuus on tehokkaampaa silloin, jos heidän lähi-ihmissuhteensa on katkaistu. Vaikka yksilöille ongelmia koituisikin, kuitenkin hajalleen sijoitettujen yhteistoiminta ei ole mahdollista. Tämä tekee hallitsemisen helpommaksi, samoin yhteiskunnallisen väkivallan. Aluepolitiikassa, kuten muussakin yhteiskunnallisessa toiminnassa, tulee tehdä arvovalintoja talouden ja ihmisten välillä. Suomen kokoisessa maassa on hyvä, että on useita kehittyviä aluekeskuksia, koska näin yhteisölliset siteet eivät pääse katkeamaan. Ihmisten muuttovalmiuksia voidaan lisätä koulutuksella, taloudellisilla palkinnoilla, kaupunkirakenteen kehittämisellä ja työyhteisön sosiaalisuuden rakentamisella, mutta kaikesta huolimatta on olemassa ryhmä, joiden muutattaminen ei ole mielekästä, eikä missään mielessä kannattavaakaan. Muuttaminen on hankalaa, sen huomaa, kun keskustellaan virastojen hajasijoittamisesta, se on yksilöille ongelmallista. Muutto myös pääkaupunkiseudulle, merkitsee varsin monelle samanlaisia pulmia, niin vaikeaa kuin sen myöntäminen täällä olevalle ja ikänsä asuneelle onkin. Hyvää vappua kaikille!

Talouksien kehittymistä on kuvattu nelivaiheisella mallilla. 1.Tuotannontekijäkeskeinen vaihe. Tässä vaiheessa talous ja kasvu perustuu perinteisiin tuotannontekijöihin: luonnonvaroihin ja määrällisesti huomattavaan mutta ei välttämättä korkeasti koulutettuun työvoimaan. 2.Investointikeskeinen vaihe. Tässä vaiheessa talouden kilpailukyky ja kasvu perustuvat yritysten kykyyn ja haluun investoida voimakkaasti. Yritysten pyrkimyksenä on käyttää parasta mahdollista teknologiaa, jota on saatavilla kansainvälisiltä markkinoilta. 3.Innovaatiokeskeinen vaihe. Toimialojen ja tuoteryhmien moninaisuus kansainvälisillä markkinoilla kasvaa. Syntyy vakiintuneita aloja täydentäviä ja tukevia teollisuuden- ja palvelualoja ja huomattava määrä uusia yrityksiä. 4.Vaurauskeskeinen talous. Tässä vaiheessa talouden kasvu perustuu ensisijassa aiemmin luotuun vaurauteen, jota pyritään pitämään yllä yritysostoin ja fuusioin, ei niinkään investoimalla uuteen tuotannolliseen pääomaan, tuotannollinen toiminta yrittäjäriskeineen jää taka-alalle. Olemme siirtymässä tai jo siirtyneet vaiheeseen 4. Vaurauskeskeiseen vaiheeseen kypsyneiden kansantalouksien ja myös puolueiden, työmarkkinajärjestöjen ja hallinno on kyettävä uusiutumaan. Puolueet ja ay-järjestöt, kykenevät yleensä vain kosmeettisiin uudistuksiin. Yritysmaailma sen sijaan uusiutuu ja sopeutuu. Uuden tietoyhteiskunnan yritystoimintaa luovat uudet yritykset. Niiden toiminta-ajatus ja visiot, tavat organisoitua esimerkiksi tehokkaasti verkostoitumalla jne. ovat aivan toisenlaisia kuin teollisen yhteiskunnan yrityksillä. Meillä puolueista tuonne menneisyyteen ovat jääneet Kepu ja SDP. Demarit oikeastaan vaiheiden 2 ja 3 välimaastoon, Kepu on sentään kyennyt nusemaan hieman nykyaikaisemmaksi. Demarit ja kepulaiset tuntuvat ajattelevan, että he hallitsevat muuttumattomana pysyvää poliittista järjestelmää vanhoilla metodeilla – edustuksellisten kerran neljässä tai kuudessa vuodessa valittavien jäykkien päätöksenteko-organisaatioiden avulla – jotka alunperin kehittyivät palvelemaan orastavaa teollisuusyhteiskuntaa alkeellista teknologiaa hyväksikäyttäen. SDP ja sen liitännäisjärjestö SAK ovat eritoten käyneet byrokratisoitumisprosessin. Alussa on liike, anarkistiset ideat ja halu muuttaa maailmaa, vaikka ei vielä tarkkaan tiedetä, mitä tavoitellaan ja miten. Lopulta on organisaatio, puolue, byrokratia, palkatut toimitsijat, säännöt, ”oikea käyttäytyminen”, teknokraattinen peli systeemissä systeemin ehdoin, aatteellisen keskustelun hautautuminen päivän rituaalien alle. Olet siis totaalisen väärässsä, taas kerran, avauksesi kanssa, koska et sokealta demariuskolta ja kepukaunalta näe todellisuutta. Valitettavaa, että olet itsekin taantunut tuolle tasolle.

Mikä on todellinen vaihtoehto kepu:n tilalle? Pois pitää ensin sulkea kaksi muuta "suurta" puoluetta. Jäljelle jääneistä, RKP ja vihreät ovat jo maansa myyneet. Jäljellä on vain Perussuomalaiset ja Kristilliset - olisikin mielenkiintoista nähdä... Epäilen vahvasti, että nykyiset hallituspuolueet eivät pystyisi täyttämään edes opposition laatukriteereitä, siitä hyvänä esimerkkinä on SDP. Syynä siihen on taas se, että Halonen ei salli ”hänen agenttejansa” häirittävän.

Pahiten täällä menneisyyteen taitaa olla jämähtänyt herra Tollo, MPP itse Ihminen on ainakin 200 vuoden ajan kokenut elävänsä murroksessa ja ollut huono hahmottamaan oman aikansa keskeisimpiäkin ilmiöitä. Marx esitti kurjistumisteoriansa kohta pari sataa vuotta sitten. Missä se kurjistuminen näkyy? Kuinka paljon kurjampaa työväestön elämä on nyt kuin tuolloin? Silti sosialistiset puolueet - SDP niiden joukossa, pohjaavat edelleen ohjelmansa pohjan tuohon teoriaan. Siinä sitä on jämähtäneisyyttä kerrakseen

Se näivettää muös "kasvukeskuspaikkakunnat". Tämän laman työttömyys on suurelta osin kasvukeskuspolitiikan aikaan saannosta. Jos yritysrahoitusta olisi saanut normaalisti Kokoomuksen ja demareiden hallituskaudella olisi kasvukeskusten ulkopuolella voimakas pienyritys kanta. Se on ainoa joka nyt työllistää mutta ne harvat pienyritykset jotka olivat yritysrahoituksen piirissä Niinistö/Lippos-aikana eivät pysty työllistämään määrättömästi. Lipposen aikana esimerkiksi täällä Lapin läänissä oli kolmen vuoden yrityrahoitus sidottu etukäteen. Rahaa ei ollut mistä antaa. Samaan aikaan kasvukeskuksista palautettiin rahaa valtion kassaan enemmän kuin rahoitustarve olisi ollut Pohjois- ja Itä- Suomessa. Kemijärvi on hyvä esimerkki Niinistö/Lipposlaisesta kasvukeskuspolitiikasta. Kun yksi iso laitos päättää pistää "luukut" kiinni niin koko kaupunki on katastrofissa. Entäs jos pineyritystoi8mnnan rahoitus olisi toiminut normaalisti? Kemijärvellä olisi kasvuyrityksiä jotka työllistäisivät nytkin. Nyt ei tarvitsisi pumpata valtion rahaa Kemijärvelle. Tyhmä on tyhmää vaikka sen tekee Demarit ja Kokoomuskin.

melkein 20 vuotta. Tuona aikana vasemmistolainen insinööri, psykologi. psykiatri, lääkäri, dramadurgi itkivät ja iloitsivat samassa oravapyörässä. Tuo oravapyörä oli todellinen paradoksaali. He kokivat ja näikvät vain sen, mitä heidän oravapyöränsä sisällä oli. Kaiken muun he torjuivat. Edellä kirjoitamani valaiskoon Mielipidepankkia, jotta hän pääsisi pois oravapyörästään ja oppisi näkemään, mitä todellisuudessa tulee tapahtumaan. Muutoin hän jatkaa tuota samaa merkityksetöntä kirjoitteluaan. On nimittäin niin, ettei todelliset osaajat kirjoittele teidän kanssanne. On hyödyllisempää ajankäyttöä. Hyvää Vappua!

Kannattavuus ei suinkaan ole kehitystä määrittävä tekijä. Kannattavuus vain osoittaa sen, miten hyvin idea toimii. Koko kapitalistinen firma on vain yksi keksintö keksintöjen joukossa. Se ei ole maailman napa, tappi eikä rahaa jauhava sampo. Ainoa, joka itse asiassa rahaa tekee, on rahapaja. Sen jälkeen eri toimijat yrittävät hinnalla millä hyvänsä päästä osalliseksi tuosta rahasta. Siksi onkin järjetöntä, miksi rahaa pitää kierrättää jonkin firman kautta. Paljon helpommalla päästäisiin, kun raha jaettaisiin suoraan ihmisille ilman välikäsiä. Sen jälkeen työläiset voisivat ryhtyä palkkaamaan niin sanottuja johtajia organisoimaan tarvitsemansa tuotannon. Mitään järkeä ei ole myöskään väestön keskittämisellä. Väestö on onnellisimmillaan siellä, missä sattuu viihtymään. Kaikenmaailman teollistamispolitiikat, jotka pyrkivät väestön pakkomuuttoihin, ovat totalitaristista diktatuuria, mitä nykymuotoinen porvarihallitus puhtaimmillaan alkaa edustaakin. Siksi muutos on välttämätön. On saatava aikaiseksi ihmiskasvoinen yhteiskunta riistoon perustuvan keskitysleirilaitoksen sijaan.

hoh, hoh, hooooo, tuota hulluista hulluinta punikkiluuseria. http://leikit.city.fi/viihde/mielenosoitus/mielenosoitus.php?id=6736165