Haluan kuulla kokemuksia. Onko internaatti?
Jämsään kansaopistoon opiskelemaan?
kokemuksia kuulla
231323
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Kokemusta on.
ikävyyksiä opistovuotesi aikana muille opiskelijatovereillesi, jotka eivät voineet yhtyä monessakaan sinun ajattelumalleihisi?
Jospa henkilökunta ja opiskelutoverit uusien ajatusmallien omaksumiskyvyttöminä tekivät urakalla tämän kaverin elämästä ns. helvettiä?
vaihtoehtosi on koko totuus ja oikea analyysi. Pullossa kasvaneilta ei tosin voi odottaakkaan kuin yhdenkaltaista savua.
Jos olet sataprosenttisesti lestadiolainen, viihdyt niissä piireissä ja nautit tosissasi virsien veisuusta, niin mikäs siinä. Mene vain, on varmasti antoisa vuosi. Mutta mikäli olet vähänkään niin kuin minä olin silloin 16-vuotiaana (omilla aivoillaan ajatteleva, vapaamielinen ja kaikin puolin hieman erilainen lestadiolainen), sanoisin että voi sen välivuoden hyödyllisemminkin viettää. Lähde vaikka vaihto-oppilaaksi tai au pairiksi tai appelsiineja poimimaan. Itseäni ja muutamia kavereitani on näin jälkikäteen ruvennut hieman harmittamaan opistoon meno. Rellestelyvuodella oli kuitenkin paljon ei-toivottuja vaikutuksia opiskeluihin ja elämään opiston jälkeen. Ja tosiaan, käteen ei jäänyt paljoakaan muutamaa hyvää ystävää lukuunottamatta. Oli se aikamoista uskonnon pakkosyöttöä ja muottiin tunkemista. Opistomaailma voi olla myös hyvin armoton mikäli ei sulaudu porukkaan. Lastani en sinne laittaisi.
on.
Ei uskontokaan ole nykyisin halpaa, lahkolaiset jouttuu maksaan ehkä enemmän kuin tavis.
Mitä haluat oppia kansanopistossa? Onko tavoitteesi vain ajan tappaminen? Näin vanhempana eli opistoiän ohittaneena olen työn puolesta tehnyt vertailuja kansanopistojen välillä. Paras tarjonta taitaa olla edelleen Lounais-Suomessa. Opiskelu kansalais- ja työväenopistoissa voisi olla antoisampaa.
Armoton vahtiminen ja lähes jokailtaiset hoitokokoukset tekevät elämästä Jkropistossa yhtä helvettiä.
Kyllä se vahtiminen on ihan paikallaan, sillä riehakasta joukkoa pitääkin valvoa. Valvonnasta huolimattaoi siellä tapahtuu kaikenlaista ja tupakointi on yksi asia, missä on nostettu kädet pystyyn. Nuorisolla on niin kova vimma päästä opettelemaan tupakointia, ettei mikään mahti voi heiltä sitä kieltää. Voisihan ne tupakat toki takavarikoida, mutta sehän on sillä lailla, että jos nuoren taskuille käydään, sehän on hirveä rikos ja sellainen asia menisi oikopäätä käräjille. Sinä et tiedä opistosta, kunhan nyt vain heität puskasta kommenttia. Kyllä minä olen sitä mieltä, että valvontaa pitää olla. Johan se joukkokunta riehaantuisi hiiteen, jos annettaisiin niiden siellä asuntolassa meiskata mielin määrin
vl-aikuisista, jotka ihailevat tupakointia ja korostavat sitä joka välissä, ettei se ole syntiä.
pitäis kieltää - vuosi hukkaanheitettyä elämää kun 18v lähtee lestanuori maalimaan
On ihmisiä jotka ei pärjäis muualla ni heille sopiva paikka
Opistovuosi ja armeija peräkkäin on nuoren ihmisen mielelle niin tuhoisaa, että ne voivat haitata myöhempää opiskelua vakavasti. Opistovuodesta ei ole ollut hyötyä myöhemmässä elämässä ainakaan minulle.
Lukio ei oikein sujunut. Niinpä siirryin toisen lukiovuoden aikana kesken vuoden opistoon. Kiinnyin paikkaan siinä määrin, että menin toiseksikin vuodeksi. "Irrottautuminen" opistosta kesti kohdallani yli viisi vuotta. Omista lapsistani vain yksi on ollut opistossa. Siitäkin on aikaa pian 10 v. En ole itse suositellut kenellekään lapsistani (14) opistovuotta, vaan olen "hiljaa vaiennut" vaihtoehdosta. Opistovuosi sopii varmasti monelle. En halua kirjoituksellani vaikuttaa negatiivisesti kenenkään valintaan. Oma kokemukseni vain on se, että en koe noista kahdesta vuodesta itselleni olleen "mitään hyötyä". Samoin "päivähoitopaikaksi" ymmärsin opistovuoden jääneen tälle toiselle sukupolvelleni. Itselleni jäi sentään monta hyvää ihmissuhdetta, jotka kestivat vuosikymmeniä. Nuoremmalle en muista jääneen sellaisiakaan. Ja opistovuosi on taloudellisesti melko raskas. Jos vertaa vaihtoehtoa vaikkapa toisen asteen ammattiopistoon, jää valmistumisessa vuoden jälkeen omasta ikäluokastaan. Jos sillä sitten on merkitystä! (Vuoden ansio on n 20-30000.) Se, mikä aivan viimeisien vuosien aikana on muuttunut "elämässäni suhtautumisessa mm opistoon", on enemmänkin kriittisyyteni kristillisyytemme julistuksessa. Opistothan ovat ns "alisteisia" SRK:lle. Ne eivät voi muuttaa , vaikka kykenisivät tai haluaisivat, opetusta kristillisyytemme "harhoista". Juuri tämä on suurin syy, miksi en lapsiani opistoon olisi lähettämässä. Lukeudun itse tavalliseen vl-joukkoon ja "kuljen ns matkasaatossa". Elän mieleni tasolla täydellistä kaksoiselämää. Näin erityisesti seurapenkissä istuessani jua Pm-lehteä lukiessani. Kritisointi näissä asioissa on tabu. Ainakin tällä seudulla. Avioliittomme on myös opistoajan vuosien tuote. Siksi uskonasioiden tämänhetkinesen julistuksen kritisoiminen sielläkään ei ole kovin hedelmällistä. No, taitaa mennä nuoren aloittama avaus vanhan ihmisen omaksi vuodatukseksi ja omista asioista valittamiseksi. Mutta joa luit tähän saakka sekavan kirjoitukseni, olet aivan pian lopussa. Vielä haluan korostaa, että valitse opisto, jos se sinusta itsestäsi vain tuntuu hyvälle. Halusin tuoda esiin tällaisen vuosikymmenien takaa olevan kokemuksen, joka kokemus jääköön siten omaan arvoonsa. Ps. en viitsi tarkistaa kirjoitus- ym virheitä.
oli taas sitä Reinharttia!
Minäkin kävin opistoa, mutta vain yhden lukukauden. Muistoni sieltä ovat tällaisia: Hurjaa oli asuntolaelämä, en ikinä ole päässyt niistä traumoista irti, mitä siellä koin. Siellä valvottiin kaiket yöt, keiteltiin kahvia, ja ennenkaikkea tupakoitiin. Minä itse oli raitis, mutta ne muut 90 % eivät olleet. Oli se kamalaa, kun tupakat savusivat asuntolassa sisätiloissa. Mikähän kumma minut sai pysymään siellä sittenkin, vaikka kaksi kertaa olin pois lähdössä. Minulla kun on ollut koko elämäni ajan kunninahimoinen tavoite, että sen minkä aloitan, sen vien loppuun, vaikka tuntuisi kuinka paskamaiselta. Mitään hyötyä siitä ei ollut, mutta täytyy sanoa, niinkuin eräs armeijan käynyt sanoi:"Paska reissu, mutta tulipahan tehtyä. Hahon Aarno nyt oli melkoinen huuliveikko ja sen jutut nautatti. Melkein arvaan, kuka olet, koska minäkin olin siellä 70-luvun alussa. Jos nyt oikein kovasti miettisi, että mitä tuollainen opisto nuorelle antaa, niin oppii itsenäistymään ja tupakoimaan, jos ei yläasteella vielä kerinnyt oppia. Ja sitä hiloutahan se on koko opistovuosi, siis hauskanpitoa, pelleilyä, kujeilua ja hakkailua, jolla Aarno Haho tarkoitti seurusteluyrityksiä. Moni löytää opistoajalta sen elämänkumppanin, mutta minä en kyllä saanut, vaikka yritystä oli. En kelvannut tytöille, vaikka olin kunnollinen ja tupakoimaton ujo maalaispoika. Sensijaan tytöt huolivat niitä kaupunkilaisia renttupoikia, joilla savusi bostoni huulessa ja jotka osasi heittää hetulaa. Kun minä en osannut kumapaakaan, ei minulle tyttöystävää opistosta irronnut.
Tupakoimattomat "mammanpojat" eivät vl-napapaitatytöille kelpaa. Onhan tämä nähty.
Minä en myöskään suositellut omille lapsille opistovuotta. Opiston itse käyneenä. Ei yksisilmäinen kasvuympäristö ole loppujen lopuksi nuorelle ollenkaan hyväksi. Kun todellisuus ei ole mustavalkoinen. Opistot on vähän sama asia kuin äärimuslimien koraanikoulut. On riski että nuorista kasvaa samanlaisia fanaatikkoja.
Minun kokemukseni on, että opiston käyneestä pikkusiskosta tuli erittäin uskonnollinen, erittäin ahdasmielinen, hänen omastatunnostaa erittäin herkkä (siis kaikenlaisten turhien asioiden takia) jne. Uskon perusteista, Lutherista, Raamatusta hän ei tuntunut tietävän sen enempää kuin ennenkään.
Viimeksi palkkaamani kävi Kuusamon kansanopiston, edellinen jonkun Salon-Turun välillä sijaitsevan paikan kasvatti. Kokemusta minulla ei ole Loimaan eikä Valkealan opistoista, mutta kehuja niistä olen kuullut. Jos ehdottomasti haluat keskelle Suomea, muista Karstulan kr. opisto. Päivölän opistossa saavat ihmiset oppimaan matikkaa.
meni jo!
hhhhhh