Palvelusajan pituuden määrääminen

362 hommat ovat autonkuljettajille ja tietyille erikoismiehille esim. sähköasentajille, ja niin edelleen. Vuoden palvelus on pakollinen myös mikäli haluaa aliupseerikouluun tai RUK:iin missä tahansa aselajissa. Ilmavoimissa kirjurin lisäksi ainoa puolen vuoden palvelus on Ilmavalvonta, lähes poikkeuksetta muut tehtävät ovat 12kk. 270 hommat ovat esim. lääkintämiehille, sotilaspoliiseille, sotilassoittajille ym. jotka pääosittain eivät hirveästi syki metsässä jatkuvasti. Laivastossa lähes poikkeuksetta miehistötehtävät ovat 9kk. 180 hommat ovat yleensä kaikista fyysisesti raskaimmat jääkäritehtävät, esim. jalkaväessä, tykistössä tykkimiehet, pioneerit jne. painavat tavarat jatkuvasti selässä, säännöllisiä 20-40km marsseja, esteratoja, taisteluharjoituksia, koko ajan leirejä ja ammuntoja. Poikkeuksena joka yksikössä kirjuri, johon otetaan yksi B-mies, ja joka yksiköstä lähetetään yleensä huoltokomppaniaan yksi sotilaskeittäjä. 180 fyysisiin tehtäviin yleensä valitaan fyysisesti sopivia henkilöitä, esim. kranaatinheitinkomppaniassa ei kovan sykkeen takia voi olla ns. 'pullaposkia' hidastamassa tahtia. Yleinen hommien hoitaminen, ja myös kiinnostus tiettyyn palveluhaaraan, vaikuttavat sijoitukseesi. Koulumenestyksellä ei juurikaan ole merkitystä, jos minkäänlaista (poikkeuksena Ilmavoimien RUK) Jos koko ajan purnaa vastaan, niskottelee ja saa huonoja kuntotuloksia alokaskaudella, voi olla lähes varma että 362pv palvelus lähes "rangaistuksena" napsahtaa. 180pv halukkuus huomioidaan, jos esim. henkilö on soveltuva AUK:iin mutta ilmaissut P2-lomakkeessa olevansa haluton johtajakoulutukseen. Tällaiset henkilöt palvelevat usein jalkaväessä ja heidät ylennetään korpraaliksi palveluksen päätyttyä. Joukossa on myös perus-motivoituneita sotilaita jotka pärjäävät rankemmissä töissä, mutta kiinnostusta johtajuuteen ei intin aikana ole.