Onko muita?:
Olen täysin kyllästynyt siihen, että mieheni mielestä elämäni antoisimpia hetkiä on shoppailla ruokakaupassa. Meitä on kuusi henkeä, joten muutamakin ruokakassi tulee raahattua kotiin. Jos hän käy kaupassa (harvoin) niin hän tuo pari maitoa, makaronipussin ja nakkeja sen verran että nippa nappa riittää, kun "en jaksanut kantaa enempää". Vaan on se ihanaa, että saa sen jälkeen kantaa muutamankin kassin lisää kotiin. Jos jotain vihaan, niin sitä ainaista ruokakaupassa käyntiä!
miehen mielestä minulla
ruokakaupassa kivaa
6612
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
mä vihaan ruokakauppaa yli kaiken! Ja kun meitäkin on kusi niin ostaminen on tehtävä harkiten eikä ihan miten sattuu! Joskus siirrän kauppareissua vaan pistäytymälä äkkiä siwaan tms konstilla, mutta joskushan se on taas mentävä kunnolla ostamaan kaikkea perustarvettakin.. Meillä noi mukulat kyllä lähtee mielellään kauppaan mukaan joten siinä on jo paljon mukavampi fiilis mennä. Ja kyllä se mies menisi kun vaan sen sinne toimittaisi listan kanssa, mutta meidän talous ei välttämättä anna periksi sen ostoksille kun hinnat ym son ihan hakusessa. Ja esim lihaa se ostaisi älyttömät läjät. Juuri syötiin yksi päivä jauhelihaa jalostajan padalla ryyditettynä... Kantakoon ne kassit sisälle sitten se on sen duuni!
Sama meillä! Mies on paljon poissa kotoa.. Aina mahdollisuuden tullen koitan päästä kauppaan ilman lapsia, tai ainakin ilman nuorimmaista. No, kun tämä tilaisuus koittaa ja olen lähdössä, niin aina kuuluu vielä perästä että älä sitte jää asuun sinne! Kun minullahan aina kestää siellä niin mahdottomasti.. Välillä jopa sanonut että eikö sulla ny oo ollu koko päivä aikaa käydä kaupas??? Ei tunnu menevän miehelle jakeluun, etten todellakaan huvikseni palloile ruokakaupassa ja SHOPPAILE innoissani!!! Onhan se helpompaa ostaa enemmän tavaraa kerralla, eikä tarvitse heti seuraavana päivänä mennä uudestaan.. Ja helpompi kantaa kaupasta tavaraa, kun ei tarvitse sitä nuorimmaista mukaan ottaa.. siinäkin yksi kannettava vähemmän. Ja jos tosiaan se mies joskus käy siellä kaupassa, on ostokset myös aivan yhtä tyhjän kanssa. Joku ranskanleipä, maito, ehkä lihapiirakkaa tms. täysin olematonta. Eli ei todellakaan mitään oikeaa ruokaa. Niin ja mieshän ei ikinä voi lasten kanssa kauppaan mennä... Vaikka hyvää tekisi, jotta tajuaisi joskus jotain!
Onpa sulla heiveröinen ukko kun ei tuon enempää jaksa kantaa. Pistäpä tämä korvan taakse, ja ala huomauttelemaan kaikesta vähänkin painavammasta (yli tuon n. 3 kg), että "et sinä sitä jaksa kantaa, kyllä minä voin". Esim. jos hän on lähdössä reissuun tai jonnekin, tarjoudu kantamaan kassit autoon, yms. Kyllä hän alkaa hyvin pian ihmettelemään, mistä nyt tuulee. Sitten kerrot, että koska hän ei jaksa yli 3 kiloista kauppakassiakaan kantaa, niin kyllä "tuokin" on liian painava.
jos on luonteeltaan muutenkin "ajattelematon". Minä oon kääntänyt asian toisin päin.. Yli imartelevasti pyydän miestäni lainaamaan voimiaan ja lihaksiaan johonkin hommaan mihin voimia tarvitaan.. vaikka nyt sitten suurten multasäkkien kantamiseen. Kauniisti kun hymyilee, sanoo: kultaseni, voisitko millään tulla auttaan kun olet niin vahva.. minun voimani eivät millään riitä, ja sitä rataa.. Vähän vielä kun siinä samalla miehen hauista hivelee, niin johan alkaa tapahtumaan =D!! Tosin kyllähän mieskin tietää että hiukan on teatteria lisätty juttuun, ja saisin varmaan itsekin ne säkit siirrettyä jos yrittäisin.. Mutta tulee nyt kuitenkin sitten vahvana auttamaan hentoa naistaan..
muutama asia kaupasta, pirahtaa puhelin samantien kun mies pääsee kauppaan... mitäs mun pitikään... Pää nimittäin tyhjenee jo kaupan ovella :-)
Joskus aivan alkuaikoina meilläkin oli tuo ongelma, että mies ei ostanut kuin maitoa, kajaa ja suklaata, paitsi joskus ehkä makkaraa. Sitten sovittiin, että suklaata ei ostella lapsille arkipäivinä eikä se meille aikuisillekaan hyväksi ole - ja että kaupasta voisi tuoda joskus muutakin kuin noita yllä mainittuja - voisi voikka soittaa töistä tullessa kotiin ja kysyä, mitä pitää tuoda kaupasta. No, se soittaminen on vähän huono, jos ei itse satu juuri silloin muistamaan mitä kaikkea pitää ostaa ja on juuri joku tilanne menossa lasten kanssa niin tärkeitäkin voi unohtua. Nykyään lähetän kauppalapun tekstarina niin hän osaa tuoda sitä mitä tarvitaan.