Ainakin Katainen on täys liberaali. Taitaa teikäläisten äänet mennä Kataiselle.
Kokoomus libsujen
puolue?
81142
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kokoomus on vasemmistopuolue, koska se haluaa ylläpitää sosialistisen yhteiskunnan rakenteita: moninkertaista ja kallista sosiaaliturvaa, palkkasäännöstelyä ja palveluiden julkisrahoitteisuutta.
hyväksynnän sak-politbyroon veto-oikeudelle.
Ei SAK pidä hallitusvaltaa vaan Kesk - KOK hallitus. SAK:n voisi tuolla hallituskokoonpanolla vaikka lakkauttaa jos siihen vaan olisi poliittista tahtoa. Mutta Kokoomuksella ei ole, koska se on SDP:n vara-puolue. Kyse ei ole hiljaisesta hyväksynnästä vaan äänestäjäkunnan erilaisuudesta. Kokoomus edustaa virkamiehiä, SDP ay-työläisiä. SDP:n ja Kokoomuksen politiikalla yksi ero: kokoomuslainen sosialismi edustaa virkamiessosialismia, kun taas SDP ajaa työläissosialismia. SDP on historiallisista syistä avoimesti vasemmistopuolue, kun taas Kokoomus ja KD haluavat piilottaa todellisen ideologiansa joka on sosialismi.
äänekkään hyväksynnän nk. kolmikannalle. sdp ajaa työttömyyssosialismia.
Uusia tuulia luvassa joita on jo suuriin kysymyksiin suomessa odottettukin: http://sosiaalinenedistyspuolue.beta.nettisivu.org/
Vanhat vallassa olevat sosiaalidemokraattiset konsensus puolueet (SDP, Kok, Vihr, RKP) eivät ole ratkaisu mihinkään. Ne juuri ovat ongelmat luoneet. Ne ovat luoneet työttömyyden. Ne ovat aikaansaaneet köyhtymisen. Ja Suomen kansa on niille antanut tukensa. Pitäiskö siis vaihtaa kansaa? Köyhtyminen, lama, työttömyys luo poliittista tyytymättömyyttä. Se voi aikanaan johtaa muutokseen. Voi olla että lama pakottaa sosialistit leikkaamaan julkisia menoja. Sosialismia ei voida ikuisesti rahoittaa velallakaan.
http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/arkistot/talous/2009/05/875290 Esimerkiksi Nordea on nostanut joidenkin kuntien 0,01 prosentin marginaalin jopa 250-kertaiseksi parissa kuukaudessa. Tämä on saanut kunnat suuntamaan niiden itsensä omistaman Kuntarahoituksen suojiin. Kunnat ovat Kuntarahoitukselle velkaa lähes 5 miljardia euroa koko noin 9 miljardin lainapotistaan. Lähes jokainen kunta joutuu nyt ottamaan lainaa. Yritysten alamäki on vähentänyt niiden kunnille maksamia yhteisöveroja, eivätkä lomautetut tai irtisanotutkaan tuo verotuloja enää entiseen tahtiin. Avuntarvitsijoiden määrä puolestaan kasvaa koko ajan. Tulot pienevät, mutta menot kasvavat. Jostain on pakko saada lisää rahaa. Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikael Enberg kiteyttää kuntien mahdollisuudet kolmeen pääkohtaan: joko ne ottavat lainaa, leikkaavat palveluita tai nostavat veroprosenttiaan. Nyt mennään kahdessa ensimmäisessä.
Klassinen liberaali eurovaaliehdokkaana Eurovaaliehdokas Risto E.J. Penttilä (kok, ent. nuorsuomalainen (Wp)) määritteli olevansa klassinen liberaali, kun muut olivat tarjoilleet muotoiluja oikeistolainen ja porvari. Lisäksi Penttilä jakoi Suomen historialliset talouspoliittiset linjat chydeniuslaisuuteen (myssyt, liberaali) ja snellmanilaisuuteen (SP ~ vanhasuomalaiset) ja julistautui Anders Chydeniuksen linjalle. Kriitikot huomauttivat, että Penttilä on paljon maltillisempi kuin valistusfilosofi Chydenius, mutteivät silti löytäneet liberaalimpaakaan ehdokasta. HS:n suosiomittauksen perusteella hän tulee valituksi, elleivät hänen kannattajistaan jätä äänestämättä selvästi suurempi osa kuin rallikuskikilpailijan. Toinen ex-eduskuntapuolueen ex-puheenjohtaja Tuulikki Ukkola (kok, ent. lib.) on vastannut vaalikoneissa kenties ehdokkaista kaikkein liberaaleimmin, mutta hänen poliittinen toimintansa on ollut vain jonkin verran liberaalia puoluetaustasta huolimatta, ja Astrid Thors on hyvä esimerkki siitä, miten eurovaalikoneen (1999) liberaalit vastaukset eivät välttämättä kerro ehdokkaan todellista aatetta.