eli,oma äitini sai ensimmäisen lapsensa ollessaan 19 vuotta. siihen aikaan oli normaalia että lapsia tehtiin nuorena.
mikä meidän maailmassa on yhtäkkiä niin muuttunut,että 18- tai 19- vuotias äiti tai isä onkin yhtäkkiä TEINIäiti tai -isä?
itse olen 17 vuotta, enkä äiti. voihan olla että puhun nyt jotain aivan puuta heinää,kun en mitenkään omaa omia kokemuksia, mutta ihmetyttää vain..
sitten useilta tahoilta hehkutetaan, kuinka "teiniäidit tulevan huonoista oloista,rikkoneisista perheistä...eivät osaa hoitaa lapsiaan...haluavat elää villiä nuoruutta..."mun mielestä väärin.
mun kaveri sai lapsensa kun oli 17 vuotta.siinä tapauksessa lapsi ei ollut suunniteltu,ja lapsen äiti liikkuikin epämääräisissä piireissä.sekään ei kuitenkaan tarkoittanut etteikö hän lastaan hoitaisi,vaan muutti pois huonojen kavereiden luota ensikotiin.
toinen koulukaverini sai ensimmäisen lapsensa ollessaan 16 vuotta.lapsi oli suunniteltu,toivottu ja odotettu. hänen äitinsäkin oli saanut nuorena lapsia, sekä siskonsa.
mielestäni nykyään toitotetaan turhan paljon "huonoista" teiniäideistä. eivät he ole sen taitamattomampia kuin vanhemmatkaan äidiksi tulevat.
ja miksi vanhat naiset katsovat säälivästi nuoria pareja, kun he lykkelevät lastenvaunuja?! itse olen tähän törmännyt lykellessäni puolen vuoden ikäistä kummipoikaani.tädit katsovat säälien ja koittavat hymyillä..."voi tyttö parkaa"
en tiedä, mitä oikein yritän kertoa, mukava jos joku jaksoi lukea loppuun ja vaikka laittaisi kommenttia..
eli yhteenvetona: nykyään nuoriin vanhempiin suhtaudutaan erilailla kuin muutama kymmenen vuotta sitten, miksi?
-Jenni 17,ei äiti
mikä meidän maailmassa on yhtäkkiä niin muuttunut,että 18- tai 19- vuotias äiti tai isä onkin yhtäkkiä TEINIäiti tai -isä?
itse olen 17 vuotta, enkä äiti. voihan olla että puhun nyt jotain aivan puuta heinää,kun en mitenkään omaa omia kokemuksia, mutta ihmetyttää vain..
sitten useilta tahoilta hehkutetaan, kuinka "teiniäidit tulevan huonoista oloista,rikkoneisista perheistä...eivät osaa hoitaa lapsiaan...haluavat elää villiä nuoruutta..."mun mielestä väärin.
mun kaveri sai lapsensa kun oli 17 vuotta.siinä tapauksessa lapsi ei ollut suunniteltu,ja lapsen äiti liikkuikin epämääräisissä piireissä.sekään ei kuitenkaan tarkoittanut etteikö hän lastaan hoitaisi,vaan muutti pois huonojen kavereiden luota ensikotiin.
toinen koulukaverini sai ensimmäisen lapsensa ollessaan 16 vuotta.lapsi oli suunniteltu,toivottu ja odotettu. hänen äitinsäkin oli saanut nuorena lapsia, sekä siskonsa.
mielestäni nykyään toitotetaan turhan paljon "huonoista" teiniäideistä. eivät he ole sen taitamattomampia kuin vanhemmatkaan äidiksi tulevat.
ja miksi vanhat naiset katsovat säälivästi nuoria pareja, kun he lykkelevät lastenvaunuja?! itse olen tähän törmännyt lykellessäni puolen vuoden ikäistä kummipoikaani.tädit katsovat säälien ja koittavat hymyillä..."voi tyttö parkaa"
en tiedä, mitä oikein yritän kertoa, mukava jos joku jaksoi lukea loppuun ja vaikka laittaisi kommenttia..
eli yhteenvetona: nykyään nuoriin vanhempiin suhtaudutaan erilailla kuin muutama kymmenen vuotta sitten, miksi?
-Jenni 17,ei äiti
Vastaukset 6
Vanhimmat
mä oon miettiny tota ihan samaa. Mäki oon kummityttöä työnnelly rattaissa poikaystäväni kanssa ja rupes heti tulemaan sääliviä ja pahimmassa tapauksessa halveksivia katseita...
En tiedä, onko ennen suhtauduttu " teiniäiteihin" toisin, itse kun en ole nähnyt kuin 80 lukua eteenpäin. Mutta mitä tulee nuoriin äiteihin, niin kyllä osa niistä on juuri sellaisia, kuin kirjotellaan. Valitettavasti vaan ne hyvin lapsiansa hoitavat äidit pakkaa sitten unohtumaan. Mut onhan siinä tietty riskinsä... niin kuin aivan toisessa ääripäässäkin. Vaikea minunkaan on sanoa, mikä on oikein, mikä väärin... jokainen tekee tavallaan, ja kaikkihan me virheitä tehdään. Toivottavasti vaan ne pienokaiset eivät joudu niistä kärsimään!
Oon ite 15 vuotta ja hyvä esimerkki ettei tarvii es vaunuja työnnellä,kun luullaan jo niin sanotuks teiniäidiksi. Oltiin poikaystäväni kanssa kaupassa, mökille lähössä. Ostin muutaman piltin, koska syön itse niitä, niin heti tuli kassalla kommentteja että: " eikö muutamaa vuotta olisi voinut odottaa?" mitä se kellekkään mulle kuuluu?
en tiedä tuota, mutta nykyään analysoidaan liikaa kaikkea.
ennen tehtiin työtä ja eletiin normaalia arkielämää. ei siinä joutanut paljon analysoimaan.
turhalla miettimisellä asiat vain vaikeutuu ja pahenee.
pitäisi tulla taas sota tai nälänhätä että ihmiset huomaisivat mistä tikuista nykyään tehdään asiaa
mun mummo oli kans 17 kun sai ensimmäisen lapsensa ja 21 vuotiaana niitä oli jo neljä. viisi jäi lopulliseksi määräksi. En tiedä mitä mieltä hän nyt olisi nuorista äideistä, koska hän kuoli hieman yli kolmikymppisenä nuorimman lapsen ollessa seitsemän vanha... itse olin 20 kun esikoinen syntyi.