Privilegiot?

Palstalla jo viikon viihtynyt nimimerkki t.a.p. kirjoitti, että "Ruotsinkielisillä on privilegionsa suomenkielisiin nähden". Olisin halukas tietämään mitä sellaisia privilegioita eli etuoikeuksia ruotsinkielisillä suomalaisilla on mitä meillä suomenkielisillä ei olisi? Anyone? ref. http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000129&posting=22000000043704255
261006
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 26

Vanhimmat

Ajatuksesi kiertävät kehää eivätkä johda minnekään.

Äänestä
  • "Olet kysynyt ennenkin ja kysyt vastakin Ajatuksesi kiertävät kehää eivätkä johda minnekään" Niin on tosiaan käynyt. Kukaan ei ole osannut kertoa mitä ne etuoikeudet ovat ja ennustettasi mukaillen eivät osaa vast'edeskään. Eikä netti fennolta kysyminen johda minnekään.

    Äänestä

  • Tapio.Rautalapio kirjoitti:

    "Olet kysynyt ennenkin ja kysyt vastakin Ajatuksesi kiertävät kehää eivätkä johda minnekään" Niin on tosiaan käynyt. Kukaan ei ole osannut kertoa mitä ne etuoikeudet ovat ja ennustettasi mukaillen eivät osaa vast'edeskään. Eikä netti fennolta kysyminen johda minnekään.

    Jos olet kysellyt ennenkin, etkä ole saanut vastausta, voisit jo lopettaa.

    Äänestä

  • ja kysyt vastakin kirjoitti:

    Jos olet kysellyt ennenkin, etkä ole saanut vastausta, voisit jo lopettaa.

    "Jos olet kysellyt ennenkin, etkä ole saanut vastausta, voisit jo lopettaa. " Saisit rauhassa höpötellä olemattomista, niinkö?

    Äänestä

  • Tapio.Rautalapio kirjoitti:

    "Olet kysynyt ennenkin ja kysyt vastakin Ajatuksesi kiertävät kehää eivätkä johda minnekään" Niin on tosiaan käynyt. Kukaan ei ole osannut kertoa mitä ne etuoikeudet ovat ja ennustettasi mukaillen eivät osaa vast'edeskään. Eikä netti fennolta kysyminen johda minnekään.

    Suomessa on kolme edustuslaitosta. Ahvenanmaalla on landsting, ruotsinkielisille on folkting ja koko maalle on eduskunta. Kaikki saavat rahaa valtion budjetista. Folting ja landsting ovat yksikielisiä , ruotsinkielisiä. Niihin ei pääse edes ehdokkaaksi jos ei osaa ruotsia ja niissä saa käyttää ainostaan ruotsia. Eduskunta on ainoa joka on kaksikielinen, joten siellä saa käyttää myös suomea. Eduskunta on ainoa johon suomenkielinen pääsee myös ehdokkaaksi.

    Äänestä

  • hans majonäs knugen Carl kirjoitti:

    Suomessa on kolme edustuslaitosta. Ahvenanmaalla on landsting, ruotsinkielisille on folkting ja koko maalle on eduskunta. Kaikki saavat rahaa valtion budjetista. Folting ja landsting ovat yksikielisiä , ruotsinkielisiä. Niihin ei pääse edes ehdokkaaksi jos ei osaa ruotsia ja niissä saa käyttää ainostaan ruotsia. Eduskunta on ainoa joka on kaksikielinen, joten siellä saa käyttää myös suomea. Eduskunta on ainoa johon suomenkielinen pääsee myös ehdokkaaksi.

    "Suomessa on kolme edustuslaitosta" Ei pidä paikkaansa. Unohdit saamelaiskäräjät.

    Äänestä

  • Tapio.Rautalapio kirjoitti:

    "Suomessa on kolme edustuslaitosta" Ei pidä paikkaansa. Unohdit saamelaiskäräjät.

    "Usein ruotsin kielen aseman puolesta puhuminen leimataan kansainvälisyyden vastustukseksi. Kuitenkin nykyisessä globalisoituvassa maailmassa on tärkeää, että toimimme siinä juuri molemmilla kansalliskielillämme." Miten perustelet tämän väitteen? Entä miten ruotsin kieli muka voi auttaa suomen kieltä globalisaatiota vastaan? Miksi on suomen kieliselle mukamas tärkeää toimia molemmilla kansalliskielillä?

    Äänestä

  • Tapio.Rautalapio kirjoitti:

    "Suomessa on kolme edustuslaitosta" Ei pidä paikkaansa. Unohdit saamelaiskäräjät.

    Olkoon. MUtta saamelaiskäräjät eivät syrji suomenkielisiä, siellä voi käyttää suomea ja ruotsia.

    Äänestä

  • hans majonäs knugen Carl kirjoitti:

    Olkoon. MUtta saamelaiskäräjät eivät syrji suomenkielisiä, siellä voi käyttää suomea ja ruotsia.

    " MUtta saamelaiskäräjät eivät syrji suomenkielisiä, siellä voi käyttää suomea ja ruotsia." Syrjivät ne. Sinne täytyy olla saamelainen.

    Äänestä

  • Tapio.Rautalapio kirjoitti:

    " MUtta saamelaiskäräjät eivät syrji suomenkielisiä, siellä voi käyttää suomea ja ruotsia." Syrjivät ne. Sinne täytyy olla saamelainen.

    siellä saa käytää suomen tai ruotsin kieltä.

    Äänestä

Eikös se ole PAKKORUOTSI? Kehdosta työelämään. Kaikki sillä välillä. Eläkkeelle päästyä jää vain veronmaksajan osa josta pari prossaa ärrään (en tarkoita kioskia). Hautaan pääsemme kait ilman pakkoruotsia?

Äänestä
  • "Helppo vastaus Eikös se ole PAKKORUOTSI?" No, jos ruotsinkielisillä on pakkoruotsi niin meillä on pakkosuomi, eikö niin? Mutta selitä toki tarkemmin! Millä tavalla pakkoruotsi on ruotsinkielisten etuoikeus?

    Äänestä

  • Tapio.Rautalapio kirjoitti:

    "Helppo vastaus Eikös se ole PAKKORUOTSI?" No, jos ruotsinkielisillä on pakkoruotsi niin meillä on pakkosuomi, eikö niin? Mutta selitä toki tarkemmin! Millä tavalla pakkoruotsi on ruotsinkielisten etuoikeus?

    Minulle sopii vallan mainiosti se, että suomen opetus lopetetaan niiltä jotka eivät sitä halua. Pakkoruotsi on syöpä joka näivettää suomalaisen globaalimarkkinoilla, on este etenemiselle, syö hänen rahansa kotimaassaan jne.

    Äänestä

  • Anos kirjoitti:

    Minulle sopii vallan mainiosti se, että suomen opetus lopetetaan niiltä jotka eivät sitä halua. Pakkoruotsi on syöpä joka näivettää suomalaisen globaalimarkkinoilla, on este etenemiselle, syö hänen rahansa kotimaassaan jne.

    "Arvasin vastauksen" Minä en. Olisin odottanut, että olisit kertonut millä tavalla koulun ruotsinopetus on ruotsinkielisten etuoikeus, mutta kirjoittelitkin jotain muuta.

    Äänestä

  • Tapio.Rautalapio kirjoitti:

    "Arvasin vastauksen" Minä en. Olisin odottanut, että olisit kertonut millä tavalla koulun ruotsinopetus on ruotsinkielisten etuoikeus, mutta kirjoittelitkin jotain muuta.

    on tahallaan tyhmä. Arvaa kumpi?

    Äänestä

  • Anos kirjoitti:

    on tahallaan tyhmä. Arvaa kumpi?

    "Jompi kumpi meistä on tahallaan tyhmä. Arvaa kumpi? " Arvaan, mutta miksi esität sellaista?

    Äänestä

  • Anos kirjoitti:

    on tahallaan tyhmä. Arvaa kumpi?

    tyhmä ole, mutta jos on saanut hååkkanilta parrua persiisiin, niin puoli täytyy valita siltä pohjalta.

    Äänestä

Olisin halukas tietämään miksi saksalaiset kunnioittavat suomalaisia, mutta eivät ruotsalaisia ja norjalaisia? Sieg HEIL

Äänestä
  • "Olisin halukas tietämään miksi saksalaiset kunnioittavat suomalaisia, mutta eivät ruotsalaisia ja norjalaisia? Sieg HEIL " Ilmeisesti haet sitä, että Suomi teki halukkaasti läheistä sotilasyhteistyötä natsi-Saksan kanssa kun taas esim Norja kieltäytyi jyrkästi yhteistyöstä? Mielestäni Suomea on turha lähteä tuomitsemaan siitä, että se yritti suurvaltakonfliktin keskellä selviytyä parhaiten kuin taisi. Kuten yrittivät muutkin pienet kansat, niin ruotsalaiset kuin norjalaisetkin.

    Äänestä

Näin siis kirjoitin. "Tiedät kyllä mitä tarkoitan. Ruotsinkielisillä on privilegionsa suomenkielisiin nähden. Ruotsinkielen asemahan on suorastaan kummastuttava, ainakin verrattuna vähemmistökielten asemaan Länsi-Euroopan sivistysvaltioissa." Voin tietenkin muotoilla hieman toisin. Ruotsinkielellä on vähemmistökielenä aivan poikkeavasti etuoikeuksia Suomessa, verrattuna vähemmistökielten asemiin muissa euroopan maissa. Suomenkieliselle suomalaiselle palvelun saaminen suomeksi pienellä ruotsinkielisellä alueella on keskimäärin yhtä tyhjän kanssa. Ruotsinkieliselle tilanne on aivan toinen. Voidaan siis katsoa, että mainitussa tapauksessa toisella on etuoikeus ja toisella ei.

Äänestä
  • "Voin tietenkin muotoilla hieman toisin. Ruotsinkielellä on vähemmistökielenä aivan poikkeavasti etuoikeuksia Suomessa, verrattuna vähemmistökielten asemiin muissa euroopan maissa. Suomenkieliselle suomalaiselle palvelun saaminen suomeksi pienellä ruotsinkielisellä alueella on keskimäärin yhtä tyhjän kanssa. Ruotsinkieliselle tilanne on aivan toinen. Voidaan siis katsoa, että mainitussa tapauksessa toisella on etuoikeus ja toisella ei. " Voit tietysti muotoilla toisin ja varmasti se onkin paikallaan kun alkuperäinen väitteesi oli aika roisi. Minkä verran arvelet ruotsinkielisten käyttävän noita ruotsinkielisiä palveluja suomenkielisillä alueilla? Kunnallisten palvelujen tarjontahan määräytyy kunnan kielisuhteiden mukaan. Yhteiskuntamme tarjoaa itse asiassa monia sellaisia palveluja, joista toiset hyötyvät enemmän kuin toiset. Siinä mielessä taidamme kyllä useimmat kuulua johonkin etuoikeutettujen ryhmään. Sinun kohteenasi ovat ruotsinkieliset. Mutta onko tosiaan sinunkin käsityksesi se, että ruotsinkielisillä ei ole sellaisia etuoikeuksia mitä suomenkielisillä ei olisi, paitsi siinä mielessä, että useat suomenkieliset eivät tarvitse niitä etuoikeuksia, jotka ruotsinkielisille ovat tarjolla. Tosin useat ruotsinkielisetkään eivät tarvitse niitä etuoikeuksia, jotka ovat myös suomenkielisille tarjolla.

    Äänestä

Rikkaus on myös resursseja siinä olet oikeassa. Mutta koko kansan kaksikielisyys ei ole rikkaus koska se syö resursseja. Ruotsinkieliselle on rikkaus olla ruotsinkielinen Suomessa. Ei ole mikään rikkaus olla ruotsinkielinen Ruotsissa. Samalla ruotsinkielinen on taakka suomenkieliselle Suomessa. Pakkoruotsin velvollisuus ym. Haluisin oikeasti kuulla mistä rikkaudesta on kyse ruotsin kielen kohdalla? Minä nyt kerron mikä on rikkaus. Rikkaus on suomen kieli! Suomen kieli on rikkaus nimenomaan ruotsinkieliselle. Ruotsinkielinen oppii suomen kielen lähes äidinkielen veroisesti, hän oppii sen melkein itsestään, kouluussa hieman avittaen eikä hän tule toimeen ilman suomen kieltä. Suomen kieliselle EI ole MITÄÄN vastaavia etuja ruotsin kielestä. Suomenkielinen ei opi ruotsia äidinkielen veroisesti, hän ei opi sitä ympäristöstään itsestään, eikä hän edes tarvitse ruotsia Suomessa. Ruotsin kieli ei ole mikään rikkaus. Se on rasite. Mikään rikkaus ei ole ilmainen, se on aina kustannettu jollakin. Pakkoruotsin tapauksessa ruotsin kieli kustannetaan suomalaisten ranskan, saksan, venäjän, espanjan ym. kielien taidoista, jotka jäävät opiskelematta.

Äänestä

Kysymykseesi on vaikea vastata lyhyesti, kyseessä on niin monimuotoinen historian saatossa rakennettu etuoikeusjärjestelmä ettei sen kuvaaminen ole niin helppoa. Ongelma ruotsin kielen etuisuuksiissa on pitkälti siinä, että entisen yläluokan vanhaa eliittiasemaa ylläpidetään kielellisen tasa- arvon varjolla. Tasa- arvon nimissä luodaan epätasa- arvoa. Tämä näkyy selkeästi esim. koulutusjärjestelmässä, jossa ylläpidetään ylisuurta edustusta korkeakouluksessa ruotsinkielisille. Näin pönkitetään vanhaa eliittiasemaa sen sijaan, että yritettäisiin tehdä yhteiskunnasta tasa- arvoinen paikka. Tämä alkaa jo ylisuurena lukoipaikkamääränä ja epäkohta muuttuu entistä räikeämmäksi korkeakoulujen kohdalla. Itselläni ei olisi mitään sitä vastaan, että ruotsinkielelle olisi se väestönosuutta vastaava noin viiden prosentin kiintiö. Tämä tarkoittaisi monilla aloilla yhden- kahden opiskelupaikan kiintiötä. Nykyisin puhutaan kuitenkin tosiasiassa moninkertaisista määristä. Miksi siis jo vanhastaan etuoikeutetun ryhmän asemaa pönkitetään yhteisillä verorahoilla? Pahoittelen Tapio, käsittelin tässä vain yhtä räikeää epäkohtaa Suomen kieliryhmien keskinäisissä asemissa, lähdetään nyt kuitenkin tästä purkamaan tätä vyyhtiä.

Äänestä
  • "kyseessä on niin monimuotoinen historian saatossa rakennettu etuoikeusjärjestelmä ettei sen kuvaaminen ole niin helppoa" Ettei nyt vain olisi niin, että tehtävän vaikeus johtuu siitä, että yrität kuvailla sellaista mitä ei olekaan? Kannattaa ensinnäkin muistaa, että ruotsinkielistä koulutusta ei ole varattu ruotsinkielisille vaan ruotsinkielen taitoisille. Samoin kuin korkeakoulujen englanninkielisen väestön osuuteen nähden täysin suhteettoman laaja englanninkielinen koulutuskaan ei ole kiintiöity englanninkielisille. Niihin hakevien on toki syytä osata englantia, mielellään vieläpä varsin hyvin. Toisekseen korkeakoulujen suomen- ja ruotsinkielisen koulutuksen tarjonta on lähinnä kai historiallisista syistä jakautunut epätasaisesti. Joillakin aloilla ruotsinkielistä koulutusta ei ole tarjolla laisinkaan, joillakin tarjonta suhteellisesti runsaampaa. Suomenkielistä koulutusta on sentään tarjolla kaikilla aloilla.

    Äänestä

  • Tapio.Rautalapio kirjoitti:

    "kyseessä on niin monimuotoinen historian saatossa rakennettu etuoikeusjärjestelmä ettei sen kuvaaminen ole niin helppoa" Ettei nyt vain olisi niin, että tehtävän vaikeus johtuu siitä, että yrität kuvailla sellaista mitä ei olekaan? Kannattaa ensinnäkin muistaa, että ruotsinkielistä koulutusta ei ole varattu ruotsinkielisille vaan ruotsinkielen taitoisille. Samoin kuin korkeakoulujen englanninkielisen väestön osuuteen nähden täysin suhteettoman laaja englanninkielinen koulutuskaan ei ole kiintiöity englanninkielisille. Niihin hakevien on toki syytä osata englantia, mielellään vieläpä varsin hyvin. Toisekseen korkeakoulujen suomen- ja ruotsinkielisen koulutuksen tarjonta on lähinnä kai historiallisista syistä jakautunut epätasaisesti. Joillakin aloilla ruotsinkielistä koulutusta ei ole tarjolla laisinkaan, joillakin tarjonta suhteellisesti runsaampaa. Suomenkielistä koulutusta on sentään tarjolla kaikilla aloilla.

    "Toisekseen korkeakoulujen suomen- ja ruotsinkielisen koulutuksen tarjonta on lähinnä kai historiallisista syistä jakautunut epätasaisesti." Eli historia onkin muokannut etuoikeusjärjestelmän jossa ruotsin kielelisille on kasattu ylisuuria kiintiöitä ns. hyville aloille kuten oikeustiede? Myönnät siis itsekin etuoikeusjärjestelmän olemassaolon? "Kannattaa ensinnäkin muistaa, että ruotsinkielistä koulutusta ei ole varattu ruotsinkielisille vaan ruotsinkielen taitoisille." Ja kuinkahan moni suomenkielinen mahtaa tulla valituksi? Tällä logiikalla voidaan ylläpitää koulutusta vaikka swahiliksi.

    Äänestä

  • lappari tapsa kirjoitti:

    "Toisekseen korkeakoulujen suomen- ja ruotsinkielisen koulutuksen tarjonta on lähinnä kai historiallisista syistä jakautunut epätasaisesti." Eli historia onkin muokannut etuoikeusjärjestelmän jossa ruotsin kielelisille on kasattu ylisuuria kiintiöitä ns. hyville aloille kuten oikeustiede? Myönnät siis itsekin etuoikeusjärjestelmän olemassaolon? "Kannattaa ensinnäkin muistaa, että ruotsinkielistä koulutusta ei ole varattu ruotsinkielisille vaan ruotsinkielen taitoisille." Ja kuinkahan moni suomenkielinen mahtaa tulla valituksi? Tällä logiikalla voidaan ylläpitää koulutusta vaikka swahiliksi.

    "Eli historia onkin muokannut etuoikeusjärjestelmän jossa ruotsin kielelisille on kasattu ylisuuria kiintiöitä ns. hyville aloille kuten oikeustiede?" Mikä sitten on oikeustieteen erikielisten opiskelupaikkojen suhde? Eri alojen 'hyvyys' nyt on kirjoittajan omasta arvomaailmasta kiinni. Ilmeisesti haluat korostaa, että suomenkielisillä on etuoikeus niille aloille, joille ei ole ruotsinkielistä koulutusta?

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 22 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Tapio.Rautalapio kirjoitti:

Palstalla jo viikon viihtynyt nimimerkki t.a.p. kirjoitti, että "Ruotsinkielisillä on privilegionsa suomenkielisiin nähden". Olisin halukas tietämään mitä sellaisia privilegioita eli etuoikeuksia ruotsinkielisillä suomalaisilla on mitä meillä suomenkielisillä ei olisi? Anyone? ref. http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000129&posting=22000000043704255

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu