Uudenmaan virkistysalueyhdistys (www.uudenmaanvirkistysalueyhdistys.fi) on upea juttu, mutta kismittää kun eivät halua edes suuntaa-antavasti kertoa kuinka syvillä veneillä kohteisiin pääsee. Joko eivät tiedä tai eivät vastuukysymysten pelossa halua kertoa tai molempia.
Esimerkiksi lainaus esitteestä: "Lillfjärdenin lahdelle pääsee parhaiten Fallholmenin itäpuolen salmesta, missä voi navigoida Lötholmenin länsinokassa sijaitsevan linjamerkin mukaan. Varo salmessa olevaa kiveä! Lillfjärdenin lahdelle pääsee myös Granholmenin lännenpuoleisesta salmesta."
Oikea kukkanen tuo "varo kiveä", kun ei kerrota yhtään mitään mistä voisi olla apua kyseisen kiven varomisessa. Ei edes onko kivi näkyvissä vai pinnan alla.
Toinen esimerkki suositusta Bockhamnista: Sisälahdelle vievän kapean salmen syvyys on noin 2,5 - 3 metriä. Itse lahti on hieman matalampi (keskiosa 2-3 m) ja sen pohja on liejuinen ja pehmeä. Tässä on jo paljon hyvää tietoa, enemmän kuin kohteista yleensä, mutta edelleen jää avoimeksi, että jos lahden keskiosa on 2 m niin mahdanko päästä 1,9 syväyksellä rantaan kiinni vai en?
Helsingistä Itäänpäin reissua tässä kun suunnittelen, niin kiinnostavia kohteita olisi myös Norra Sandö - Porvoo, Onas - Porvoo ja Kalliosaari - Helsinki.
Onko kokemuksia, minkälaisella syväyksellä noihin saariin pääsee ja onko jotkut rantautumispaikat ehkä parempia kuin toiset.
Omalta osaltani voin kantaa korteni kekoon: Stora Fageröstä sanotaan, että parhaat rantautumispaikat ovat pohjoiskärjen länsipuolella; siellä on myös laituri, jonka päädyssä on noin 1,5 m syvyyttä.
Syvyyttä laiturin kärjessä on oikeasti reilusti enemmän. Ei nyt ole muistiinpanoja käsillä, mutta 2 metrin syväyksellä pitäisi päästä. Lähestyttäessä ei saa oikaista hiekkarannan läheltä, koska se syvenee todella loivasti. Luoteesta kun ajaa suoraan kohti laiturin kulmaa pitäisi homman mennä ok. Paikka soveltuu lähinnä päiväkäyntiin, huonosti yöpymiseen.
Keräilläänpä kokemuksia, jos sellaisia löytyy.
Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen
rantojen syvyydet
172749
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kahden metrin syväys keskellä on ihan totta mutta lahti on vielä matalampi pohjois/koillis päässä. Kallioihin pitäis päästä kiinni, mutapohjaa löytyy joten hiljaa ja varovasti vain kokeilemaan. On entinen NJK satama, ja muutenkin historiallisen vanha ja erittäin suojainen satama. Joten kyllä siellä on ollut isompiakin veneitä.
eli ensin haukut yhdistykselle. kyseiset vetelykset eivät ole vastanneet melko yksinkertaiseen sähköpostiini vuoden odottelusta huolimatta. lienee jonkinlainen suojatyöpaikka... Bockhamnissa on ihan laituri, johon voi kiinnittäytyä. Viimekesänä siellä oli myös joku normi Kulosaarelaisen ökykämpän kokoinen purkkari, joten kyllä sinne pääsee. Matkan suunnitteluun vielä http://www.retkeilysaaret.fi kartta, jossa on ilmeisesti myös kaikki virkistysvätysyhdistyksenkin rannat.
Hauska että joku otti tämän aiheen esille, koska itse tässä pähkäillyt myös noiden epämääräisten syvyystietojen kanssa. Minua kiinnostaisi käydä Stora Brändössä, mutten oikein tiedä pääseekö 1,65m syväyksellä laituriin saakka. Länsirannalla on tietysti kalliossa kiinnikkeitä, mutta haluaisin saada veneen laituriin, kun matkassa on ihmisiä, jotka eivät ole veneilleet käytännössä ollenkaan. Olisi vaan tuo Stora Brändö kivan matkan päässä Helsingistä.
Stora brändössä olen ollut laiturissa 1,5 syväyksellä. En muista syvyyttä, mutta ei ollut mitään senttipeliä tuolla syväyksellä, joten hyvinkin voi mahtua 1,65 myös. Hyvällä kelillä ja jos vesi ei ole matalalla voi mielestäni lähteä varovasti yrittämään. Onhan noissa saarissa näkynyt isojakin veneitä, mutta kun ei sitä nykyään syvyydestä osaa sanoa palkän veneen koon perusteella. 36 jalkaisiakin tehdään alle 1,5 metrin syväyksellä ja toisaalta alle 30 jalkainen saattaa uida 2 metrissä.
siinä esitteessä lukee olevan 1.8m joten eiköhän pääse. samaisessa esitteessä on myös merkitty laiturista koiliseen matalikko. näkyy kenties jopa merikortissa (en ole katsonut).
Eli tullaanko sinne laiturille, tai länsipuolelle sitä 1,2 m pohjoista väylää pitkin? Ihmettelen vaan...
Oma vene 1,45 syvä.
Kyllä. Ja 1,45 menee, ainakin jos vesi ei ole poikkeuksellisen matalalla.
Stora Brändössä olen ollut useamman kerran 1,8 syväyksellä. Varovaisesti lähestyen tietysti. Mutta en mene jos vesi on erityisen alhaalla.
Tässä piilee syy, miksi mm. UVY ei julkaise kovin tarkkoja syvyystietoja. Jotkut veneilijät luottaisi niihin liian sokeasti ja painelisivat täyttä höyryä tietämättä vedenkorkeutta ja varomatta yhtään. Kivelle ajon jälkeen syyttämään ohjeen julkaisijaa, koska itsessä ei voi olla koskaan vikaa.
Miten mahtaa olla Norra Sandön laita? 1,5m syväyksisellä veneellä koitin ajaa "kiviä varoen" lännestä mutta ainakin karien välissä tuli pohjakosketus ja jätin homman sikseen kun en viitsinyt kiertää saarta ympäri valkoista vettä pitkin sillä kelillä.
http://www.uudenmaanvirkistysalueyhdistys.fi/uploadkuvat/kartat_fi/map_norr_750px.jpg
Länsipuolen poijupaikat olivat liian matalia ja suojattomia joten ainoa vaihtoehto tuntui olevan pohjoisrannan lenkit.
Kysymys kuuluukin: pääseekö lenkkipaikoille lännestä ja jos, niin miten?
Joku avulias (mutta juhannuskuntoinen) moottorimies kertoi, että saaren pohjoispuolen pienen kiviluodon välittömästi pohjoispuolelta kiertäen vettä olisi 1,9m mutta kovassa tuulessa emme lähteneet kokeilemaan. Onkohan huhu totta?
Styningsholmarnan lounaispuolella olevan pienen kiviluodon pohjoispuolella on palttiarallaa pari metriä vettä, mutta aukko on tosiaan aika kapea kovalla tuulella.
Jollei Sandöhön pääse niin vieressähän on Brokholmen, missä on myös hyvät hiekkarannat.
Kiitos tarkennuksesta, tämä oli arvokasta tietoa.
Moottorimiehen mukaan olisin tainnut mennä siitä Sandön viereisen kallioluodon pohjoispuolelta, tiedä sitten pääseekö siitäkin.
Kansalaisen karttapaikan kartan mukaan tilaa ja syvyyttä Styvningsholmarnan ja sen lounaispuolen pikkuluodon välissä voisi hyvinkin olla.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?map.x=271&map.y=260&cx=3445273&cy=6679047&scale=8000&tool=siirra&styles=normal&lang=FI&tool=siirra
Pitääpä koittaa enskerralla. Harmi kun Helsingistä itäänpäin mennessä aikaa pitäisi olla aina tuommoinen pitempi viikonloppu tai muuten menee pitkähköiksi päiväreissuiksi mitä ei viikonloppuna viitsisi tehdä ettei nukahda töihin näin maanantaina.. :)
Pikku Leikosaaressa yritin käydä purjeveneellä, edelleen syväys 1,65. Ei onnistunut. Lähes saaren rantaan pääsin, mutta sen jälkeen alkoi kolista kölissä. Lähestyin saarta luoteen puolelta. Siellä on melkoinen kivipelto odottamassa. Eipä siinä mitään käynyt, kun puolen solmun vauhdilla lilluttiin rantaa kohden.
Jälkeenpäin ajateltunta olisi pitänyt kokeilla koillisen tai idän puolelta. Siellä merikortin perusteella vaikuttaa syvemmältä, vaikka tähän karttaan (http://www.uudenmaanvirkistysalueyhdistys.fi/uploadkuvat/kartat_fi/map_pikk_750px.jpg) ei olekaan merkitty kiinnityspisteitä. On vaan turhan lähellä sitten tuota 2,4 metrin väylää.
Laituria ei kyllä saaressa näkynyt, vaikka miten yritettiin katsoa.
aino minne pääsee purkkarilla tai jollain vähän isommalla on koilinen (uimalaiturista vasemmalle oleva kallio).
Siihen koillis (tai lähinnä itä) pääseekin sitten vaikka kaljaasilla. Kalliot ovat paikoin tosi jyrkkiäkin ja ankkuri menee syvälle. Mutta siis huoleton tuloreitti kulkee eteläpuolella olevalta reitiltä suoraan Leikosaaren itäpuolelle ja siitä sitten kohti em. kalliota.
Uudenmaan v-yhdistys ei halunne vastuuseen kartoista, joiden mukaan joku voi ajaa kivelle. Veneilijöiden ja yhdistyksen on luotettava virallisiin merikortteihin/merentutkimukseen ja luettava niitä. Omalla vastuulla mennään aina. Jos yhdistys alkaisi tekemään harauksia ja omia karttojaan, joutuisi se kuitenkin oikeuteen jossain vaiheessa, kun joku väitti kiven olleen väärään paikkaan merkatun. Selkeintä on kun antaa yleisohjeet, joissa voi kiinnittää huomion johonkin vaaraan. Ne ovat luonnonsatamia merkattujen väylien ulkopuolella.
Ymmärrän kyllä tuon kannan, etteivät halua vastuuseen, mutta esim Turun Partio-Sissit julkaisevat Suuri Satamakirjaa, jossa on aika tarkat ohjeet luonnonsatamien sisäänajoihin, minkälainen syvyys paikassa on ja mahdolliset kivet jne.
Vastuun itseltään poistavat sillä, että kirjassa lukee, jotta tiedot ovat suuntaa antavia ja vastuu on kipparilla.
Kerrankin saan sydämeni kyllyydestä aidosti olla iloinen joidenkin muiden minulle suomasta hyvästä. Olen hyödyntänyt ja nauttinut Uudenmaan v-alueyhdistyksen satamista vuosien ajan ja olen pelkästään tyytyväinen kokemaani. Silloin kun vielä oli bisnestä ja työelämää, olisin saattanut vaikka tehdä lahjoituksen jolla hankittaisiin parempia laitureita saariin mutta nythän sellaista ei enää voi edes ajatella, mutta nyt on entistä enemmän aikaa olla yhdistyksen saarissa.
Stora Fageröhön tuli aikoinaan uimalaiturin tilalle venelaituri, hieno juttu. Voi kun kunnat antaisivat fyrkkaa näihin saariin, tai saisikohan eeuulta että Portugalin Jose ja Pablo rahoittaisivat meidän satamia.
Paikat on hienoja ja palvelujen vähyys hoitaa hienosti sen ettei kaikki hienohelmat tule sinne kaipaamaan vessaa tai suihkua. Laitureita lisää.
Kauan Eläköön Virkistysalueyhdistys - Kiitos