Tarvitseeko

keski-ikäinen äiti

vielä äitienpäivälahjoja? Itse olen ehdottomasti kieltänyt sen, en halua mitään tavaraa, en edes kukkia. Entä omalle, vanhalle äidillenne, muistatteko häntä?

70

2437

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • viivatiina

      koska en ole kukka ihminen jonkun pienen lahjan tytär aina hommaa korttia en kaipaa koska en niitä keräile mutta pizzaa haluan koska sitä en koskaan itse tee sitä meille aina tehdään niin äitien kun isän päivänäkin omalle äidille vien kukkia ja sytytän kynttilän vaikkei se siitä mitään enää tiedäkkään.

    • meirikki

      Kauniin kortin ostin ja laitoin kukkarahat mukaan. Näin muinakin päivinä, nimi/syntymäpäivinä. Välimatkat ovat pitkiä, soitan vielä juhlapäivänä onnittelut. Tytöltäni tuli viesti, et posti tuo paketin, toivottavasti pidät:) Olen sanonut etten tarvi lahjoja, ostakoot itelleen vaikka pihaansa monivuotisia silläkin rahalla, no...kai sitten ei taas päde kun lahjaa pukkaa:DDD Meillä ei tarvitseta enää, - lahjatkin on ajatuksella annettuja.

    • Meriläinen

      kiva toisinaan saada oli sitten minkä ikäinen tahansa. En ole äiti joten sellaisia lahjoja en koskaan ole saanut, omalle äidille vielä hänen eläessään ostin kukkia koska hän piti kukista. Tykkään ostaa ja saada lahjoja yllättäen en minkään päivän kunniaksi, vaan silloin kun vastaan tulee joku hyvä juttu mikä muistuttaa jotain ihmistä. Yllätyslahjat on parhaita.

    • viivi-amaldiina

      pääsee, kukkia/lahjoja haluavat antaa kielti tai ei, aina tulee. Tärkeintä on se yhdessä olomme äitikkäpäivänä, syömme ja kahvittelemme. :) Oma äitini lepää kirkkomaassa.

    • omaa äitiä muistaa, ei hänkään kai enää hirveän pitkään ole kukkia täällä vastaanottamassa, hauvvalle on turha niitä viedä. Mukavaa jos omat lapsetkin muistavat - vaikka vain kukkapuskalla :)

      • viivatiina

        äitienpäivän äitini kanssa myös viimeisen jonka jälkeen hän ei enää montaa viikkoa elänyt mutta siitä huolimatta en pidä turhana viedä kukkia hänen haudalleen.


      • viivatiina

        jos ei tytär pysty tuleen niin äiti menee varmaan tekisin itse samalla lailla.


      • Pirre*
        viivatiina kirjoitti:

        äitienpäivän äitini kanssa myös viimeisen jonka jälkeen hän ei enää montaa viikkoa elänyt mutta siitä huolimatta en pidä turhana viedä kukkia hänen haudalleen.

        ihan sitäkään, että kukkien vieminen olisi muuten turhaa kuin että, silloin äiti ei enää voi iloita niistä ja muistakaan muistamisista, - me tietysti tunnemme iloa viedessämme niitä haudallekin.


      • piippaK

        Vuosi sitten eka äitienpäivä ilman äitiä. Vein ruusun haudalle, miksi en olisi vienyt. Äidin eläessä vein sen hänelle itselleen joka vuosi ja nyt kun häntä ei enää ollut vein sen haudalle. Vaikka äitiä ei enää ole on hän kuitenkin muistoissa. Kova paikka se ensimmäinen äitienpäivä ilman äitiä oli. Nyt tulee toinen ja pyhä aamuna matka käy taas hautausmaalle. Itse vietän äitienpäivää perinteisesti. Teen kakun, saan lahjoja ja kukkia ja olen onnellinen siitä että saan olla äiti. Että minulla on lapset ja lastenlapset. Olen onneellinen myös siitä että nuorin tyttäreni saa vuoden päästä viettää itse ensimmäistä äitienpäiväänsä!


      • Pirre*
        piippaK kirjoitti:

        Vuosi sitten eka äitienpäivä ilman äitiä. Vein ruusun haudalle, miksi en olisi vienyt. Äidin eläessä vein sen hänelle itselleen joka vuosi ja nyt kun häntä ei enää ollut vein sen haudalle. Vaikka äitiä ei enää ole on hän kuitenkin muistoissa. Kova paikka se ensimmäinen äitienpäivä ilman äitiä oli. Nyt tulee toinen ja pyhä aamuna matka käy taas hautausmaalle. Itse vietän äitienpäivää perinteisesti. Teen kakun, saan lahjoja ja kukkia ja olen onnellinen siitä että saan olla äiti. Että minulla on lapset ja lastenlapset. Olen onneellinen myös siitä että nuorin tyttäreni saa vuoden päästä viettää itse ensimmäistä äitienpäiväänsä!

        pitää muistaa, tai - muistelemistahan se jo on, se kuuluu siihen surutyöhönkin ja ikävään. Tarkoitin vaan että muistaisimme myös, ja mielellään jo äidin eläessä - ja muistammekinhan me, ja meitäkin joilla on jälkikasvua, muistetaan. :) En millään muotoa väheksy haudalla käyntejä, minulla on isä jo tuonilmaisissa, ja ensimmäisinä vuosina tuli käytyä useammin haudalla, - muttei hän virkkanu mittää, mutta surevalle on tärkeää kun on paikka surutyölle. Tämäkin näkökulma asiaan tuodakseni, ei mollaten kettää..


      • piippaK
        Pirre* kirjoitti:

        pitää muistaa, tai - muistelemistahan se jo on, se kuuluu siihen surutyöhönkin ja ikävään. Tarkoitin vaan että muistaisimme myös, ja mielellään jo äidin eläessä - ja muistammekinhan me, ja meitäkin joilla on jälkikasvua, muistetaan. :) En millään muotoa väheksy haudalla käyntejä, minulla on isä jo tuonilmaisissa, ja ensimmäisinä vuosina tuli käytyä useammin haudalla, - muttei hän virkkanu mittää, mutta surevalle on tärkeää kun on paikka surutyölle. Tämäkin näkökulma asiaan tuodakseni, ei mollaten kettää..

        Sinua ymmärsin enkä ottanut vietiäsi mollaavana. Toit oman näkökantasi, niin minäkin. Se haudalla käynti on terapiaa. Jotenkin siellä vaan on pakko käydä. Kyllä tää mullakin harvenee ajan kanssa. Se äidin kuolema oli tosi paha paikka silloin ja kipeä asia vieläkin. Terapiaa, siis surutyötä on myös tämä kirjoittaminen. Vietetään me äidit ja mummot iloinen äitienpäivä! Jatka kirjoittelua, Sinua on ilo lukea! Tulee aina hyvä mieli!


    • kanssa samoilla aatoksilla

      Inhoan näitä "pakkopullajuttuja". Olen toki äiti/mummu, mutta en äitienpäivästä perusta. Kuuntelee noita tuttavia. Kovasti nämä äidit nyt hössöttää ruuan ja leivonnaisten kanssa, kun lapset vierailulle tulevat ensi sunnuntaina. Sekö on sitten sitä juhlintaa, että äiti väsyneenä kaatuu illalla sänkyyn. Omalle kohdalleni, en hyväksy äitiyteni juhlintaa.

      • meirikki

        Kun äitimme vielä oli matkustus kuntoinen, ostimme hälle lahjaksi jonnei kylpylään ihanan pidennetyn viikonlopun, kaikilla mausteilla. Jos kokoonnuimme kotiin, yksi sisarista otti vapaata niin, et muiden oli selvää tulla. Ei kaatunut äitimme sen takia petiin, ehkä vaan hälinästä ja huomion keskipisteenä olemisesta. Jokaisella on tapansa, sinullakin.


      • viivi-amaldiina

        laittaa vaik kahdelle äitienpäivänäkin, jos ei lapset tulisikaan vierailulle. Ei meillä sen kummemmin hössötetä, peruna-liha ruokaa ja täytekakku kahvit, ja se on siinä.


      • tuokin
        viivi-amaldiina kirjoitti:

        laittaa vaik kahdelle äitienpäivänäkin, jos ei lapset tulisikaan vierailulle. Ei meillä sen kummemmin hössötetä, peruna-liha ruokaa ja täytekakku kahvit, ja se on siinä.

        mutta meikäläinen laittaa itselleen, jos laittaa tai sitten tyytyy kylmään HK:n blööhön, heh. Olen sanonut lapsilleni, että menkää anoppejanne katsomaan, koska olen vaistonnut, että näille anopeille, se on tärkeää.


      • Meriläinen
        viivi-amaldiina kirjoitti:

        laittaa vaik kahdelle äitienpäivänäkin, jos ei lapset tulisikaan vierailulle. Ei meillä sen kummemmin hössötetä, peruna-liha ruokaa ja täytekakku kahvit, ja se on siinä.

        se "kakku" oli paksut siivut kääretortusta ja paljon kermaa päälle ja koristeita. Usein vielä jonain muuna päivänä kun juhlina. Me juhlittiin aina kun mieli teki ei silloin kun allakassa luki. Ehkäpä juuri äidiltäni olen omaksunut oman tapani elää. Harvoin täytekakkuja kun ei kahteen henkeen olis jaksettu syödä ja äiti ei viimeisinä vuosinaan jaksanut ihmisten kanssa seurustella. Piti olla rauhallista ja puheenkin rauhallista että jaksoi keskittyä kuuntelemaan. Nykyajan vauhti elämä ei käynyt hänelle enää ollenkaan.


    • kai niitä oikeasti tarvitsee. Vaikea silti on sinun asennettasi ymmärtää. Vaikkei nyt lahjoja mutta eikö se ole kiva kun lapset kukinkin muistavat. Ja onhan se monelle antajallekkin ilo, miksi kieltää se. Omalle vanhalle äidille ehdottomasti kukka, ja mieluiten atsalea. Toinen äitienpäivälahja on se, että tiskit ei jää äidille kun olemme lähteneet.

      • vaimollasi on ...

        Fiksu, sympaattinen ja lapsia rakastava, Mies! Onnea Sinulle ja Vaimollesi lapsille tietysti! :)toivottelee , hymynaama joka ymmärtää elämän ...


    • Minun äidilläni on syntymäpäivä viikko ennen äitienpäivää,joten hän saa yhdellä kertaa molempien päivien lahjansa... Noo, kyllähän olemme muistaneet kortilla ja leikkokukkasilla häntä kuitenkin. Itse tykkään jos saan sievästi katetun ja ihanan aamiaisen, ei kuitenkaan sänkyyn, haluan syödä sen perheeni parissa:))

      • Sateesta iltaa pohojanmaalta.. Kyllähän mäkin kukkia hommaasin ja muutaki, mutta kun ei oo kenelle niitä antaasin, ei yhyreen yhtäkään. Kaikki mun rakkahat on kuollehet. Kevät ja äitienpäivä kuitenki tuloovat ja kaikki äireet on kukkaasensa ansaannu ja isoon kiitoksen. terv. seppä ja Tiitu kulta.. Pohojanmaalla sataa "Pois hanget sammui, unet pakkasten ja talvenpeikko hiipi vuorten kuiluun. Käy taivahalla kisat kiurujen ja kottarainen puhaltelee huiluun."


      • seppäpohojanmaalta kirjoitti:

        Sateesta iltaa pohojanmaalta.. Kyllähän mäkin kukkia hommaasin ja muutaki, mutta kun ei oo kenelle niitä antaasin, ei yhyreen yhtäkään. Kaikki mun rakkahat on kuollehet. Kevät ja äitienpäivä kuitenki tuloovat ja kaikki äireet on kukkaasensa ansaannu ja isoon kiitoksen. terv. seppä ja Tiitu kulta.. Pohojanmaalla sataa "Pois hanget sammui, unet pakkasten ja talvenpeikko hiipi vuorten kuiluun. Käy taivahalla kisat kiurujen ja kottarainen puhaltelee huiluun."

        runo. Muistan pikkutyttönä, (vilkas mielikuvitus kun oli) miten kuvittelin Lapissa peikkoja asustavan:))


      • kyllä ja näkevätkin
        seppäpohojanmaalta kirjoitti:

        Sateesta iltaa pohojanmaalta.. Kyllähän mäkin kukkia hommaasin ja muutaki, mutta kun ei oo kenelle niitä antaasin, ei yhyreen yhtäkään. Kaikki mun rakkahat on kuollehet. Kevät ja äitienpäivä kuitenki tuloovat ja kaikki äireet on kukkaasensa ansaannu ja isoon kiitoksen. terv. seppä ja Tiitu kulta.. Pohojanmaalla sataa "Pois hanget sammui, unet pakkasten ja talvenpeikko hiipi vuorten kuiluun. Käy taivahalla kisat kiurujen ja kottarainen puhaltelee huiluun."

        Tuolta "rajan takaa" niin uskon minä. Kauniisti kirjoitit Seppä! Yhden tytön äiti, äidilläni lapsia oli 9. Kaikista piti huolta, ymmärsi ja auttoi. Aika oli köyhää, mutta henkisesti rikasta! Ei niitä voi unohtaa... terv. Karoliina


      • sanoa, et odotan kyllä pojanpojiltani korttia, niitä on ihana saada,koska molemmat väkertää korttiin jotain mukavaa:))


      • Sinulle poikien äiti !
        sasus kirjoitti:

        sanoa, et odotan kyllä pojanpojiltani korttia, niitä on ihana saada,koska molemmat väkertää korttiin jotain mukavaa:))

        Ole pojistasi Iloinen. -Niinhän oletkin, mitä mää nyt kirjo.... myös yhden tytön äiti


      • Sinulle poikien äiti ! kirjoitti:

        Ole pojistasi Iloinen. -Niinhän oletkin, mitä mää nyt kirjo.... myös yhden tytön äiti

        sinulle:) Ollaan kaikista lapsista onnellisia:)) Onhan mulla tyttäriä myös.


      • Pirre*
        seppäpohojanmaalta kirjoitti:

        Sateesta iltaa pohojanmaalta.. Kyllähän mäkin kukkia hommaasin ja muutaki, mutta kun ei oo kenelle niitä antaasin, ei yhyreen yhtäkään. Kaikki mun rakkahat on kuollehet. Kevät ja äitienpäivä kuitenki tuloovat ja kaikki äireet on kukkaasensa ansaannu ja isoon kiitoksen. terv. seppä ja Tiitu kulta.. Pohojanmaalla sataa "Pois hanget sammui, unet pakkasten ja talvenpeikko hiipi vuorten kuiluun. Käy taivahalla kisat kiurujen ja kottarainen puhaltelee huiluun."

        ite tuossa runon pyöräytit? :) Iltaa vaan sinne kauas pohojanmaalle.


      • kyllä ja näkevätkin kirjoitti:

        Tuolta "rajan takaa" niin uskon minä. Kauniisti kirjoitit Seppä! Yhden tytön äiti, äidilläni lapsia oli 9. Kaikista piti huolta, ymmärsi ja auttoi. Aika oli köyhää, mutta henkisesti rikasta! Ei niitä voi unohtaa... terv. Karoliina

        Iltaa Karoliina... Oon usein lukenu Sun kirijootuksia ja aina niis on sellaanen lämminhenki ja pirän niistä kovasti. Joo niin mäkin uskon notta näkevät, vaimoo, äite, mumma ja vaimonäite. Heirän hauroilleen mä vien kukkaasia. Kaikiista kauneimmat oman vaimoni hauralle. Poika ja miniä tuloovat käymähän niin sitten yhyrees vierähän. Kesänmittahan mä vien tuontuostaki vaimoonhauralle täältä kotipihan kukkaasia, terveisiä täältä kotoa. Niis on niin palijon rakkautta mukana, sellaasta mikä kantaa yli kuolemanki virran. On kiva ku on Sunlaasia kirijoottajia joukoos. Kaulasta puristaasin jos oliisit lähempänä. terv. minä ja Tiitu täältä kotoa.


      • ja halaus
        seppäpohojanmaalta kirjoitti:

        Iltaa Karoliina... Oon usein lukenu Sun kirijootuksia ja aina niis on sellaanen lämminhenki ja pirän niistä kovasti. Joo niin mäkin uskon notta näkevät, vaimoo, äite, mumma ja vaimonäite. Heirän hauroilleen mä vien kukkaasia. Kaikiista kauneimmat oman vaimoni hauralle. Poika ja miniä tuloovat käymähän niin sitten yhyrees vierähän. Kesänmittahan mä vien tuontuostaki vaimoonhauralle täältä kotipihan kukkaasia, terveisiä täältä kotoa. Niis on niin palijon rakkautta mukana, sellaasta mikä kantaa yli kuolemanki virran. On kiva ku on Sunlaasia kirijoottajia joukoos. Kaulasta puristaasin jos oliisit lähempänä. terv. minä ja Tiitu täältä kotoa.

        Taitaa olla molemminpuolista tämä "kaukorakkaua" kyllä minäkin Sinun kirjoitukset aina luen, kun huomaan Sepän puumerkin! :) Sinulla on sellainen aito tunnelma ja totta puhut! Myös leikkiä, se se on tärkeää tässä elämässä. Meille suomalsisille pitäisi kaikille määrätä pakollinen Huumorinkukkakastelukurssi! Ja välillä lisäkoulutusta, vaikka määrävuosin... Äitini on haudattu kotipaikkakunnalle, joten vien usein "tervehdykset" kirkkomaalla olevalle vieraspaikkakuntalaisten muisto kivelle. Mutta myös voin muistaa äitiäni ostamalla vaikka ruusuja omalle pöydälleni, ajatellen Äitiä. Ajatushan siinä on tärkeintä. Hyvää äitienpäivää Sepälle ja Tiitulle! toivottelee Karoliina


    • on saanut

      ihailla yläkerran kesäkukkaketoja, jo kauan, kauan. Itse voin jonkin hortensian saada, jos miestä muistan muistuttaa.

      • Että ne vaaleanpunaiset

        Ruusut... Lämmin halaus minulta, myös äiti


    • Kaikki tarvitsevat hemmottelua, äidit, isät, lapset, mummut, ukit ja minä ; )Tykkään pienistä paketeista ja hellyyden osoituksista. Kukat saavat minut aivastelemaan. Äitini saa kukkia haudalleen.

    • Suunsa mauksi ostamatta pitäs olla,mut kyl ne lahjat aina on kelvannut.Silloin kun äiti viel eli,siis mun oma äiti. Ei tarvinnut ajatella tarviiko se ,oli ittestään selvää mulle ostaa kukka ja jokin pieni lahja. Mulle oli muistaminen tärkeempää kuin lahja.

    • Yxitypy

      Olen sanonut lapsille, että mitään ei tarvitse tuoda, ja että riittää kun tulevat käymään, jos suinkin pääsevät. Omalle äidille ostetaan aina sisarusten kanssa porukalla jotain. Nyt ajateltiin ostaa äidille kiikkutuoli :=))

    • Saade kahvit sänkyyn

      Ja ruusupuskan nuuhkittavaksi. Kyllä se minusta on tärkeää.:) Äidin haudalle vie lähellä asuvat kukkia ja kynttilän. Itse voin noukkia ja on nytkin valkovuokkoja Äidistäni ottaman viimeisen valokuvan vierellä makuuhuoneen lipaston päällä. Ohi mennessäni katselen valokuvaa, joskus vaikka puhunkin, tai silitän sormella poskeaan. Äiti on ollut tärkeimpiä ihmisiä elämässäni, mielelläni muistan häntä, arkena ja sunnuntaina, myös Äitien omana päivänä. Olen saanut myös kokea äitiyden ihanat ja kipeätkin asiat, niitä en antaisi mistään hinnasta pois. Äitinäolo on melkeimpä kaikkein tärkeimpiä asioita omassa elämässäni, näin olen kokenut. Miksi en siis ottaisi ihanaa huomiota vastaan Äitienpäivänä! :) Kaikille Äideille Hyvää Äitienpäivää ! t. Karoliina

    • Heikunkeikku

      ...vien äidilleni lahjan ja kukkia. Hän suorastaan rakastaa kukkia ja vien äitienpäiväruusun ja sitten tulppaanikimpun, joka laitetaan parvekkeelle. Hänen pöytä on laitettu ikkunan eteen siten, että näkee aurinkoiselle parvekkeelle. Olen, hänen pyynnöstään laittanut sinne paljon narsisseja ja vaasin, jossa on tulppaanikimppu. Tänään katselin, että tulppaanit ovat kuihtumassa ja päätin ostaa äitienpäivänä uuden kimpun. Lahjaksi ostan yöpaidan ja muutamat housut. Aikoinaan mieheni suorastaan hemmotteli mut pilalle äitienpäivänä. Sain pojilta omat lahjat ja sitten mieheltä ja pojilta yhteisen lahjan ja sitten vielä mieheltä oman henkilökohtaisen lahjan. Ja paaaaaaljon kukkia. Ja täytekakun ja muita leivonnaisia. Sitten lauloivat hyvin, hyvin epävireisesti, varsinkin mieheni ja hän lauloi kovimmalla äänellä. Höppänä mies. Mutta oon aina tykännyt höppänistä miehistä :)

      • Ei elämän pidä olla tylsää puurtamista kaikenaikaa.


      • tosi vaivautuneeksi

        jos minua noin riemukkaasti juhlittaisiin:) Onneksesi sinä pidit siitä:)


      • Heikunkeikku
        tosi vaivautuneeksi kirjoitti:

        jos minua noin riemukkaasti juhlittaisiin:) Onneksesi sinä pidit siitä:)

        ...niin, että tunsinkin itseni vaivaantuneeksi. Röykkiö lahjoja sylissä ja itsetehdyt kortit (jokainen antoi oman omanlaisensa) ja kukkia, niin Kääk tuli ensteks mieleen. Mutta kun he hyörivät niin innoissaan, kuin tärpätin keittäjät mun ympärillä oottelemas, että alan availemaan paketteja ja mitä mä sanon, niin eihän siinä voinut itsekään muuta, kuin ruveta nauramaan. Ei pidä unohtaa myöskään antajan iloa :) Sama perinne on säilynyt pojan perheessä. Poikani hemmottelee vaimoaan ja lapset hemmottelevat äitiään. Myös minua itsetehdyin lahjoin, suuritöisiä. Mutta tietysti heidän oma äiti ja oma vaimo on se numero ykkönen.


      • susa51
        Heikunkeikku kirjoitti:

        ...niin, että tunsinkin itseni vaivaantuneeksi. Röykkiö lahjoja sylissä ja itsetehdyt kortit (jokainen antoi oman omanlaisensa) ja kukkia, niin Kääk tuli ensteks mieleen. Mutta kun he hyörivät niin innoissaan, kuin tärpätin keittäjät mun ympärillä oottelemas, että alan availemaan paketteja ja mitä mä sanon, niin eihän siinä voinut itsekään muuta, kuin ruveta nauramaan. Ei pidä unohtaa myöskään antajan iloa :) Sama perinne on säilynyt pojan perheessä. Poikani hemmottelee vaimoaan ja lapset hemmottelevat äitiään. Myös minua itsetehdyin lahjoin, suuritöisiä. Mutta tietysti heidän oma äiti ja oma vaimo on se numero ykkönen.

        Itselläni riittänee, kun saan ison ruukkuruusun ja kakkukahvit. Jos haluan muuta, niin sen kyllä saan. Kiva äideille että päivää vietetään. Uskon että perheelleni on äiti tärkeä ja sama perinne tulee säilymään myös heidän perheissään.


      • prinsessana
        Heikunkeikku kirjoitti:

        ...niin, että tunsinkin itseni vaivaantuneeksi. Röykkiö lahjoja sylissä ja itsetehdyt kortit (jokainen antoi oman omanlaisensa) ja kukkia, niin Kääk tuli ensteks mieleen. Mutta kun he hyörivät niin innoissaan, kuin tärpätin keittäjät mun ympärillä oottelemas, että alan availemaan paketteja ja mitä mä sanon, niin eihän siinä voinut itsekään muuta, kuin ruveta nauramaan. Ei pidä unohtaa myöskään antajan iloa :) Sama perinne on säilynyt pojan perheessä. Poikani hemmottelee vaimoaan ja lapset hemmottelevat äitiään. Myös minua itsetehdyin lahjoin, suuritöisiä. Mutta tietysti heidän oma äiti ja oma vaimo on se numero ykkönen.

        tai jopa kuningattarena yhden päivän:)


      • On nii-in mukava lukea

        Kukkia, kukkia Sinulle! t. Karoliina


    • sisse vaan

      Kyllä ne valkovuokkokimput ovat paras juttu.

      • susa51

        Ne on ehdottomasti parhaita maljakossa. Taidanpa kerätä itse niitä, kun ei enää ole niitä pieniä käsiä tuomassa kimppua metsästä, nyyh..


    • äitienpäivä

      Miettikääpä lastenne perheitä. Haluatte heidät vierailulle äitienpäivänä, myös se miniänne tai vävynne äiti haluaa. Melkoista heevettiä nuorille. Sen myös itse kokenut aikoinani.

    • on ihanaa saada

      kukkia. Muuta tavaraa en kaipaa. Oma äitee on manan majoilla, mutta anoppia muistan kukalla miehen puolesta. Tavaran tilalla on joko kampaajalle maksettu käynti tai jalkahoitoa tms. Itse toivoisin valmiiseen pöytään pääsemistä...

      • keski-ikäinen äiti

        itsekin annoin jouluna äidilleni lahjakortin kampaamoon, siitä on riittänyt moneen käyntikertaan. Valmiiseen pöytään olisikin mukava päästä:)


    • äitienpäivästä

      Lapsuuden muistot äitienpäivästä nousevat pintaan joka äitienpäivä. Olen syntynyt 50 luvulla aviottomana lapsena,ja sen koko lapsuuden sain kokea. Olin mummolassa koko lapsuuteni,äiti ei koskaan esitellyt minua tyttärenään,olin hänen siskon tytär jos joku kysyi minusta.Etunimeltä häntä sain kutsua,ei koskaan äidiksi. Hän meni myöhemmin naimisiin,mutta miehen sukulaiset eivät koskaan saaneet tietää minusta. Hänen haudalla en äitienpäivänä käy,anteeksi olen antanut,mutta unohtamaan en vieläkään pysty,se kipu nousee muistoista. Omien lasteni kanssa vietän yleensä äitienpäivän mökillä,touhaillaan kaikkea yhdessä. Lapseni eivät hössötä hirveesti koko päivästä,ruusun ja lämpimät halaukset saan ja se riittää,en tarvi erikoisia lahjoja. Haluan yhdessäoloa,lämpöä ja rakkautta,sitä myös lapseni ja lapsenlapseni minulta saavat. Lapseni ja lapsenlapseni ovat parasta mitä minulla on.

      • monenlaisia tunteita

        kaikilla ne eivät ole niin kauniita ja kiiltokuvamaisia, kuin yleensä äitienpäivän oletetaan olevan. Hyvä, että sinulla nyt on mukava äitienpäivä!


    • aina äiti

      Miksei keski-ikäinen äitikin tarvitsisi lahjoja siinä missä nuorempi tai vanhempi! Ihmettelen myös isiä jotka eivät osta vaimolleen äitienpäivälahjaa, sanovat vaan, ettei ole heidän äitinsa, mutta yhteisten lasten äiti on kuitenkin. Oma isäni toi äidille aina kahvit sänkyyn laulun ja kukkien kera, ja minusta se oli kaunis tapa.

    • NaineN57*

      missään nimessä lapsiltani mitään äitienpäivälahjoja. Toinen opiskelee ja toisella opintovelkaa ja iso asuntolaina, joten minulle tulisi vain paha mieli jos ostaisivat äitienpäivälahjoja. Olen säilyttänyt kaikki menneiden vuosien äitienpäiväkortit joita olen lapsiltani saanut. Ovat tosi hellyttäviä tarhassa ja ala-asteella tehdyt kortit:)

    Ketjusta on poistettu 15 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mistä puhuitte viimeksi kun näitte

      Kerro yksi aiheista
      Ikävä
      101
      7443
    2. 81
      5037
    3. Se on hyvästi

      Toivottavasti ei tavata.
      Ikävä
      79
      4859
    4. Olenko saanut sinut koukkuun?

      Hyvä. Rakastan sua.
      Ikävä
      132
      4268
    5. Alavuden sairaala

      Säästääkö Alavuden sairaala sähkössä. Kävin Sunnuntaina vast. otolla. Odotushuone ja käytävä jolla lääkäri otti vastaan
      Ähtäri
      10
      3058
    6. Miksi sä valitsit

      Juuri minut sieltä?
      Ikävä
      52
      2689
    7. Sisäsiittosuus

      Tämän kevään ylioppilaista 90% oli sama sukunimi?
      Suomussalmi
      40
      2596
    8. Kerro nyt rehellisesti fiilikset?

      Rehellinem fiilis
      Suhteet
      53
      2247
    9. Törkeää toimintaa

      Todella törkeitä kaheleita niitä on Ylivieskassakin. https://www.ess.fi/uutissuomalainen/8570818
      Ylivieska
      10
      2221
    10. Suudeltiin unessa viime yönä

      Oltiin jossain rannalla jonkun avolava auton lavalla, jossa oli patja ja peitto. Uni päättyi, kun kömmit viereeni tähtit
      Ikävä
      21
      1850
    Aihe